Hyppää sisältöön

Keski-Pohjanmaalla koulut saavat lisävoimia nuorten mielenterveysongelmien hoitamiseen

Alueen kouluihin on jalkautunut tänä syksynä neljä uutta psykiatrista sairaanhoitajaa.

Nuorten mielenterveysongelmat ovat kasvussa myös Keski-Pohjanmaalla. Nuorisopsykiatrian lähetteet ovat lisääntyneet kolmanneksella tänä vuonna. Kuvituskuva. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Lasten ja nuorten mielenterveysongelmien hoitoon pistetään lisäpaukkuja keskipohjalaiskouluissa.

Tänä syksynä ala- sekä yläkouluissa ja toisella asteella on aloittanut neljä Soiten psyykkaria eli psykiatrista sairaanhoitajaa. Tarkoitus on tarjota apua nuorten henkiseen pahoinvointiin mahdollisimman helposti ja nopeasti, kertoo perhekeskuspalveluiden ylilääkäri Teemu Parpala.

– Apua pitäisi olla saatavilla heti nuoren omassa arjessa eli kouluissa. Kun psyykkisin ongelmiin päästään puuttumaan varhemmin, silloin ongelmat eivät kasva liian suuriksi, tiivistää ylilääkäri.

Tarve on suuri, sillä nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet.

Psykiatrian lähetteet ovat nousseet Keski-Pohjanmaalla tänä vuonna kolmanneksella edellisvuoden tammi–syyskuuhun verrattuna.

Kouluissa toimii jo monia ammattiauttajia, kuten kouluterveydenhoitajia, kuraattoreita ja koulupsykologejakin. Psyykkari toisi palettiin vielä oman lisänsä.

– He voisivat auttaa selvittämään mielialaoireiden syitä tarkemmin ja tarjota myös lyhyitä hoitojaksoja koulussa, kertoo Parpala

Matala kynnys avun hakemiseen, lähetettä ei tarvita

Nuoret saavat yhteyden psykiatrisiin sairaanhoitajiin terveydenhoitajan kautta, eikä lähetettä tarvita.

Psyykkareista kaksi työskentelee Kokkolassa. Yksi vastaa alakouluista ja toinen huolehtii yläkoululaisista ja toisesta asteen oppilaista. Lisäksi kahden sairaanhoitajan työpanos suuntautuu Perhon- ja Lestijokilaaksoon.

Aiemmin alueella on toiminut vain yksi psyykkari Keski-Pohjanmaan ammattiopistolla Kokkolassa.

Toimintaan on nyt rahoitus vuoden 2022 loppuun.

Nuoret ottavat ylilääkäri Teemu Parpalan mukaan myös itse yhteyttä, kun he huomaavat mielialamuutoksia, esimerkiksi alakuloa tai ahdistuneisuutta. Kouluissa tilanne voi näkyä poissaolojen lisääntymisenä tai oppimistulosten laskuna.

Korona-aika on lisännyt selvästi vaikeimmin oireilevien nuorten ahdistuneisuutta, masennusta, viiltelyä, itsemurha-ajatuksia ja ulkopuolisuuden tunnetta.

Aiheesta voi keskustella lauantaihin 9. lokakuuta kello 19:een asti