1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. työelämä

Etätyö toi tietotyöläisen arkeen joustoa, eikä siitä haluta luopua – moni työnantaja hakee nyt mallia etätyön ja läsnäolon yhdistämiseen

Työpaikoilla jatketaan etä- ja läsnätyön yhdistelmässä, mutta henkilöstöllä on paljon valtaa yksityiskohtien määrittelyssä. Moni hakee nyt ratkaisua siihen, miten yhdistää etätyön joustavuus ja läsnätyön yhteisöllisyys.

henkilökuva - Ilmarisen asiakaspäällikkö Johanna Kivimäki toimistossa työpisteellään
Videolla eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen työntekijät kertovat, tekisivätkö mieluummin etä- vai läsnätyötä. Mielipiteitä on monia, ja työpaikoilla ollaankin kallistumassa hybridimalliin. Kuvassa Ilmarisen asiakaspäällikkö Johanna Kivimäki.

Valtakunnallinen etätyösuositus päättyy lokakuun puolivälissä, mutta millaiseen työelämään nyt palataan?

Työnantajat luovat kiivaasti uusia käytäntöjä ja suunnitelmia tietotyöläisen “uuteen normaaliin”, joka tuntuu viimein olevan nurkan takana puolentoista vuoden etätyölaboratorion jälkeen. Keväällä 2020 yli miljoona suomalaista oli siirtynyt etätöihin, ja pikku hiljaa heitä valuu takaisin toimistoille.

Yle kysyi kahdeksalta suurelta työnantajalta näiden linjauksista etätyösuosituksen päättyessä.

Selvityksen perusteella työpaikoilla tehdään jatkossa enemmän etätyötä kuin ennen pandemiaa, mutta monen kohdalla vähemmän kuin pandemian aikana.

Avainsanoja ovat hybridityö ja työtehtävien mukaan joustavat käytännöt.

– Toimintatapoja haetaan nyt työn vaikuttavuuden kautta: mitkä ovat ne hetket, jolloin on tärkeää olla läsnä, innovoida ja olla yhteisöllisiä, milloin taas tuottavin työ tehdään etänä, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) HR-johtaja Taina Susiluoto.

Harvassa yrityksessä löytyy yhtä ratkaisua, joka sopii kaikille, Susiluoto sanoo. Työyhteisöjen sisällä voi olla erilaisia toimintamalleja työn luonteesta riippuen.

EK:n HR-johtaja Taina Susiluoto arvioi, että isossa kuvassa etätyön määrä tulee lisääntymään verrattuna aikaan ennen pandemiaa. Tuntuma on, että noin puolet etänä ja puolet läsnä on yleinen malli. Kuva: Berislav Jurišić / Yle

Läsnäolo on myös itseisarvo

Kaikki Ylen selvitykseen osallistuneet työnantajat aikovat jatkossa tarjota mahdollisuutta etä- ja läsnätyön yhdistämiseen. Eroja oli siinä, kuinka tarkasti etä- ja läsnätyön suhdetta rajataan.

Esimerkiksi tietoturvayhtiö F-Secure ei ohjeista tarkkaan, kuinka monta päivää viikossa työskennellään etänä ja kuinka monta toimistolla, vaan asia sovitaan tiimeittäin.

Tiimit luovat itse omat käytäntönsä myös Mehiläisellä ja Helsingin kaupungilla.

Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisella puolestaan otetaan yhtiötasolla käyttöön 50/50-malli. Tiimeissä voidaan sopia tarkemmin siitä, toteutuuko sääntö esimerkiksi kuukauden tai viikon aikajänteellä.

Työnantajat näkevät, että läsnäolo on pandemian jälkeen myös itseisarvo, ja siksi kokonaan etätyöhön ei haluta siirtyä.

– Työyhteisön toimivuuden ja yhteisöllisyyden vaaliminen vaatii sitä, että välillä ollaan myös paikalla ja nähdään kasvotusten, sanoo Ilmarisen henkilöstöjohtaja Sami Ärilä.

Ärilän mukaan kyse on myös tasa-arvosta ja työkyvyn varmistamisesta: jos osa työntekijöistä on aina etänä, he eivät välttämättä tule huomatuksi – ja toisaalta työkuorma saattaa kasvaa suuremmaksi niillä, jotka ovat läsnä.

Henkilöstöjohtaja Sami Ärilän mukaan Ilmarisen 50/50-sääntö voi monelle olla jopa kiristys aikaisempaan verrattuna, sillä vain pieni osa on tehnyt etätöitä useamman kuin yhden päivän viikossa. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Ideat ja isot kuviot yhteisen pöydän ääreen

Samanlaisia ajatuksia on myös kauppakonserni K-ryhmässä. Konsernin linjaus on, että läsnätyötä tehdään jatkossa etätyötä enemmän.

Henkilöstöjohtaja Matti Mettälän mukaan yhteisöllisyys ja yhteinen työkulttuuri tarvitsevat ihmisten kohtaamista. Mettälän mukaan tärkeintä on kuitenkin se, että kaikki tietävät hybridityön pelisäännöt.

– On erittäin tärkeää, että esihenkilöt käyvät tiimeissä huolelliset keskustelut ja että kaikki tietävät, missä mennään. Silloin työ sujuu parhaiten.

Yhtiössä on jo huomattu, että esimerkiksi kokousten järjestäminen on hankalaa, jos osa on läsnä ja osa etänä.

– Silloin on järkevää sopia, että kaikki ovat tiettynä päivänä läsnä, jotta saavutetaan paras teho kokouksissa.

K-ryhmän Matti Mettälän mukaan paluu lähityöhön tuo monille työntekijöille myös ajankäyttökysymykset ratkaistaviksi: miten perheen aikataulut järjestetään, kun aikaa kuluu taas työmatkoihin? Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Rakennusyhtiö YIT:ssä etänä hoituvat rutiinikokoukset, mutta ideointi ja projektien aloituskokoukset halutaan hoitaa samassa tilassa, sanoo henkilöstöjohtaja Pii Raulo.

Lähityö nähdään henkisesti tärkeäksi: halutaan sparrailemaan ilman tiukkaa agendaa ja kohtaamaan tahoja, joita ei edes suunnitellut näkevänsä, Raulo kertoo sähköpostitse.

Joustavuus karkottaa koronapelkoja

Työnantajat nostavat esiin myös lähityöhön palaamiseen liittyvät pelot. Terveysturvallisuus mietityttää konttorille palaajia.

– Henkilöstö on selvästi jakautunut sen suhteen, nähdäänkö toimistolle palaaminen uhkana vai mahdollisuutena, sanoo Ilmarisen Sami Ärilä.

Pelon hälventämiseksi Ilmarisella on desinfioitu pintoja ja tehostettu ilmanvaihtoa ja tarjolla on käsidesiä ja maskeja. Lisäksi koronan kannalta riskiryhmiin kuuluvilla on mahdollisuus keskustella toimistolle paluusta työterveyshuollossa.

Finanssikonserni Nordeassa on niin ikään varauduttu siihen, että paluu työpaikalle voi tuntua vaikealta, kertoo henkilöstöjohtaja Johanna Bergström. Sujuva paluu lähityöhön edellyttää hänen mukaansa avointa ja luottamuksellista keskustelua ja esihenkilön tukea.

Etätyö jakaa henkilöstöä, ja siksikin työnantajat haluavat tarjota vaihtoehtoja.

Esimerkiksi Mehiläisessä kolmasosa etätöitä tehneistä on ollut erittäin tyytyväisiä mahdollisuuteen, kun taas kolmannes ei kokenut etätyötä parhaaksi työskentelytavaksi, kertoo henkilöstöjohtaja Tatu Tulokas.

Noin kolmannes yhtiön työntekijöistä on arvioinut etätyön parantavan työhyvinvointia ja kolmannes huonontavan. Loput eivät ole nähneet eroa verrattuna aiempaan.

Keskeistä uuden normaalin luomisessa on työnantajien mukaan se, että se tehdään henkilöstöä kuunnellen – vaikka työnantajalla onkin lähtökohtaisesti oikeus päättää, missä työtä tehdään.

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Annina Ropposen mukaan on mahdollista, että etätyösuosituksen päättyessä työpaikoilla saattaa muhia sairaslomapommi. Esimerkiksi uupumusta tai fyysisiä vaivoja on voinut jäädä piiloon. Kuva: Jyrki Ojala / Yle

Parhaat tavat löytyvät yrityksen ja erehdyksen kautta

Pitkän etätyörupeaman jälkeisestä murroksesta on kiinnostunut myös Työterveyslaitos, jossa on käynnistymässä tutkimushanke uusista työskentelymalleista ja etätyöjakson vaikutuksista.

Uutta työkulttuuria ei luoda hetkessä, sanoo tutkimusprofessori Annina Ropponen.

Hänen mukaansa uusia käytäntöjä on hyvä etsiä kokeilujen kautta: osasto tai tiimi sopii esihenkilön johdolla kokeilevansa jotain mallia vaikkapa kolmen kuukauden ajan.

Kokeilun jälkeen keskustellaan hyvistä ja huonoista puolista ja pohditaan, olisiko mallia syytä muuttaa.

– Tämän puolentoista vuoden rutistuksen vaikutukset näkyvät vasta viiveellä. Pitää kyetä joustoihin ja muokkaamaan käytäntöjä nopeasti, Ropponen sanoo.

EK:n Susiluodon mukaan puolentoista vuoden etätyölaboratoriosta on jäänyt käteen arvokkaita oppeja siitä, mihin kaikkeen jo pystytään.

– Tätä valtavaa loikkaa digiosaamisessa voidaan yrityksissä hyödyntää sekä etä- että hybridityössä kuin myös liiketoiminnan uudistamisessa. Se on positiivinen asia.

Lue lisää:

Pomoja laitetaan etäjohtamisen kursseille ja työpaikoilla tehtaillaan oppaita "sosiaalisen liiman" rakentamiseen – yli kolmasosa työntekijöistä haluaa tehdä enemmän etätöitä

Työpaikoilla varaudutaan etäsuositusten loppumiseen – Anna Valkonen palasi toimistolle ensimmäisten joukossa: "sitä ihan liikuttui"