Työmarkkinapomot eivät pidä Stora Enson palkkaratkaisua mallina muille aloille: ”Päänavaus tulee varmasti kemianteollisuuden ja teknologiateollisuuden ratkaisuista”

Teollisuuden ensimmäinen sopimus on määrittänyt yleensä myös muiden suomalaisten palkankorotuksia, mutta nyt se ei kelpaa muulle vientiteollisuudelle suunnannäyttäjäksi.

Stora Enson ja Paperiliiton työehtosopimus oli ensimmäinen vientialalla kuluvana syksynä. Arkistokuva Stora Enson Oulun tehtailta. Kuva: Paulus Markkula / Yle

Työehtosopimusneuvottelijat eivät pidä keskiviikkona syntynyttä metsäyhtiö Stora Enson ja Paperiliiton sopimusta mallina muille neuvotteluille.

Stora Enso ja Paperiliitto sopivat yli kahden vuoden sopimuksesta, jossa palkat nousevat kahtena ensimmäisenä vuonna 1,9 prosenttia ja kolmantena vuonna 0,9 prosenttia.

Vientialan ensimmäistä sopimusta on pidetty merkittävänä suomalaisessa sopimusjärjestelmässä, koska se on määritellyt suurelta osin palkankorotuskaton myös muille aloille – ainakin työnantajien näkemyksen mukaan.

Tällä kertaa tilanne neuvotteluissa on erilainen, koska metsäteollisuudessa ei tehdä enää koko alaa koskevaa sopimusta. Sen sijaan yritykset sopivat työehdoista suoraan ammattiliittojen kanssa. Samalla on vielä epäselvää, millaisia sopimuksia solmitaan suurimmalla vientialalla eli teknologiateollisuudessa.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto totesi keskiviikkona Twitterissä (siirryt toiseen palveluun), että Stora Enson sopimus oli päänavaus. Hän ottaa Ylen haastattelussa hieman etäisyyttä kommenttiinsa.

– Aikaisemmin työnantajapuolella on sanottu niin, että tavoitellaan koordinoitua palkkaratkaisua, jotka määritellään yritysten kautta. Nyt on sitten hyvä nähdä, miten tässä tulee käymään. Vielä kun ei ole neuvotteluita aloitettu, niin asiaa on turhan aikaista arvioida, Aalto sanoo.

Työnantajat: Päänavaukseen vaaditaan valtakunnallinen sopimus

Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala oli keskiviikkona samaa mieltä Aallon kanssa. Hänen mukaansa yhden yrityksen työehtosopimuksesta on vaikea vielä vetää suuria johtopäätöksiä muille aloille.

– Varmasti meidän alalla tällä on jonkunlainen merkitys, Vanhala sanoo.

Työnantajien näkemys on yksiselitteinen: Stora Enson sopimusta ei pidetä mallina muiden alojen ja yritysten palkkaratkaisuille.

Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi linjaa, että päänavaus määritellään teknologia- ja kemianteollisuudessa.

– Viennin päänavaus tulee varmasti täältä kemianteollisuuden ja teknologiateollisuuden ratkaisuista. Kuitenkin kemianteollisuuden kanssa me vastaamme yhteensä yli 70 prosentista Suomen viennistä, Ruohoniemi sanoo.

Teknologiateollisuudessa on kuitenkin vielä epäselvää, saadaanko alalle sovittua yleissitovaa työehtosopimusta. Yleissitovat työehtosopimukset määrittelevät alan kaikkiin yrityksiin työehtojen minimitason.

Yleissitovuus edellyttää sitä, että noin puolet alan yrityksistä on järjestäytynyt sopimuksesta neuvottelevaan työnantajaliittoon.

Kemianteollisuuden johtaja Minna Etu-Seppälä on samaa mieltä Ruohoniemen kanssa. Hänen mukaansa vientialojen valtakunnalliset työehtosopimukset määrittävät palkankorotuksia myös muille aloille.

Ekonomisti pitää yhteistä palkankorotusten tasoa tärkeänä

Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja on erikoistunut kotimaiseen talouspolitiikkaan. Häneltä kysytään varsinkin työmarkkinaneuvotteluiden aikana Suomen kustannuskilpailukyvystä.

Kustannuskilpailukyvyllä viitataan tässä yhteydessä siihen, säilyvätkö kotimaiset yritykset kilpailukykyisinä kansainvälisessä kilpailusssa myös palkankorotusten jälkeen.

Kajanoja arvioi, että Stora Enson ja Paperiliiton sopimat korotukset vastaavat esimerkiksi Suomen Pankin tekemiä ansiotasoennusteita. Hän varoittaa, että tällä kertaa näkymä kilpailijamaihin on kuitenkin sumeampi kuin aiemmin.

Koronakriisi on sekoittanut työn hintaa ja tuottavuutta koskevia tilastoja, koska eri maissa yritykset ovat joutuneet lyhentämään työaikoja ja lomauttamaan työntekijöitä.

– Ne tiedot, joita meillä on koronakriisistä kaiken kaikkiaan, viittaavat siihen suuntaan, että euroalueen sopimuspalkkojen nousu on pikemminkin hidastunut kuin kiihtynyt koronakriisin aikana. Ja jos käy niin, että palkkojen nousuvauhti euroalueella hidastuu ja Suomessa pysyy ennallaan, tämä voi haitata Suomen kustannuskilpailukykyä, Kajanoja sanoo.

Kajanoja pitää kuitenkin tärkeänä, että vientialat määrittelisivät myös jatkossa palkankorotuksia myös muille aloille.

Syynä on se, että muiden alojen kustannukset siirtyvät isolta osalta vientialoille. Vientialojen yritykset ostavat paljon tuotannossaan tarvitsemia tavaroita ja palveluita muilta kotimaisilta yrityksiltä.

Nyt käsillä oleva neuvottelukierros näyttää sen, määrittävätkö vientialat palkankorotuksen myös muille aloille.

Valtakunnansovittelija ei vielä osaa arvioida sopimuksen vaikutusta

Valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala ei vielä osaa arvioida, miten Paperiliiton ja Stora Enson sopimus vaikuttaa mahdollisiin jumiin menneiden neuvotteluiden sovitteluun tänä syksynä ja ensi vuoden keväällä.

Piekkala on aiemmin linjannut, ettei valtakunnansovittelijan toimistolta saa korkeampia palkankorotuksia kuin päänavaajan sopimuksesta.

Työmarkkinatoimijoille näyttää kuitenkin olevan epäselvää, mikä ala tai mitkä alat määrittävät kustannustason muille sopimuksille.

Valtakunnansovittelija voi joutua ottamaan kantaa asiaan kuitenkin jo pian. Esimerkiksi Paperiliitolla noin 35 työehtosopimusta tekemättä, ja niiden voimassaolo raukeaa jo joulukuussa.

– Meidän kunnianhimoinen tavoite on, että kaikki sopimukset ovat marraskuun loppuun mennessä tehtynä. Eli kuukautta etuajassa, ennen kuin ne raukeavat, Vanhala sanoo.

Erityisen vaikealta tällä hetkellä näyttää Paperiliiton ja metsäyhtiö UPM neuvottelut, joissa ei ole vielä päästy sopuun edes tulevien työehtosopimusten määrästä.

Lue lisää: