1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. työttömyysturva

Ministeri ei usko työnhakuvelvoitteen johtavan hakemustehtailuun: "Ihminen itse tietää, millaisia työpaikkoja hän hakee"

Työttömien tulisi ensi keväästä alkaen hakea lähtökohtaisesti neljää työpaikkaa kuukaudessa.

Työministeri Tuula Haatainen (sd.) ei usko, että lakiesitys johtaisi työhakemusten tehtailuun. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Hallitus antoi torstaina eduskunnalle lakiesityksen uudesta työnhakuvelvoitteesta, joka patistaisi työttömät työnhakijat keskimäärin viikoittaiseen työnhakuun.

Työttömän tulisi hakea lähtökohtaisesti ainakin neljää työpaikkaa kuukauden aikana. Määrä voi olla pienempi esimerkiksi hakijan työkyvyn tai tämän kotialueen työmarkkinatilanteen vuoksi.

Työministeri Tuula Haatainen (sd.) ei pelkää, että lakiesitys johtaisi hakemustehtailuun.

– Me luotamme ihmiseen, että hän itse tietää, millaisia työpaikkoja hän hakee, Haatainen sanoi työ- ja elinkeinoministeriön tiedotustilaisuudessa.

Haettavien työpaikkojen tulisi kuitenkin olla sellaisia, joihin työnhakija voi perustellusti olettaa voivansa työllistyä.

Jos työnhakija laiminlyö hakuvelvollisuutensa, hän voi menettää saamansa työttömyysetuuden. Ensimmäisestä laiminlyönnistä seuraisi muistutus, toisesta viiden päivän ja kolmannesta 10 päivän karenssi.

Seuraavalla kerralla työttömyysturvan palauttaminen vaatisi määräajan mittaista työntekoa tai osallistumista työllistämistä edistäviin palveluihin.

Lakiesitystä on verrattu viime vaalikaudella edistettyyn niin sanottuun toiseen aktiivimalliin, jota SDP vastusti. Haatainen korosti esitysten eroja sanomalla, että nykyisessä mallissa karenssit ovat tuolloin pohdittua lievempiä.

Työttömille yli tuhat uutta tukihenkilöä

Uudistuksen sisältyy myös työnhakijalle tarjottavan tuen lisääntyminen.

Työttömälle on tarkoitus järjestää alkuhaastattelu TE-toimistossa tai kunnassa viiden arkipäivän kuluessa työnhaun alkamisesta.

Ensitapaamisen jälkeen uusia keskusteluja olisi kolmen ensimmäisen kuukauden aikana noin kahden viikon välein. Jos työttömyys jatkuu puoli vuotta, seuraa kaksi uutta tapaamista.

Nykyisin ensitapaaminen tulisi järjestää kahdessa viikossa ja seuraava kolmen kuukauden päästä. Haatainen luonnehti tätä pitkäksi ajaksi.

– Työttömälle työnhakijalle tulee uskoisin sellainen tunne, että hänestä myös välitetään ja hänellä on joku tukihenkilö, jonka kanssa hän voi aidosti käydä näitä keskusteluja, Haatainen kuvaili uudistusta.

Tapaamisia varten TE-toimistoihin ja kuntiin palkattaisiin 1 200 uutta työntekijää, mikä maksaa valtiolle noin 70 miljoonaa euroa.

Järjestelmässä säilyisivät mukana työvoimapalveluiden tekemät työtarjoukset, joita työttömän olisi haettava työttömyysturvan menettämisen uhalla. Hakuvelvoite alkaa puolen vuoden kuluttua ensimmäisestä tapaamisesta. Lakiesitys puolittaisi nykyisin kieltäytymisestä seuraavan karenssin 45 päivään.

– Jos on jo täyttänyt hakuvelvollisuutensa itse valitsemillaan paikoilla, niin sen jälkeen kunnan tai TE-toimiston tekemä työtarjous ei ole työttömyysturvan kannalta velvoittava, hallitusneuvos Timo Meling ministeriöstä sanoi.

Voimaan keväällä

Esitys on yksi suurimmista nykyhallituksen lupaamista yksittäisistä työllisyystoimista. Sen tavoitteena on parantaa työllisyyttä 9 500–10 000 ihmisellä, kun hallitus tavoittelee omilla päätöksillään yhteensä 80 000:ta lisätyöllistä.

Valtiovarainministeriön laskelmiin pohjaava työllisyysvaikutus syntyisi täysimääräisesti vuodesta 2025 alkaen. Uumoiltu työvoimalisäys ei sisällä työvoimapalveluihin palkattavia uusia työntekijöitä.

Muutosten on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden toukokuussa.

Korjattu 9.10.2021 klo 13.45: Korjattu ministeri Haataisen toista sitaattia. Jutussa puhuttiin väärinymmärryksen vuoksi puskurista, vaikka Haatainen ei tällaista sanaa käyttänyt. Sitaatin oikea muoto on: "Työttömälle työnhakijalle tulee uskoisin sellainen tunne, että hänestä välitetään ja hänellä on joku tukihenkilö, jonka kanssa hän voi aidosti käydä näitä keskusteluja."