Kiinnostus merituulivoimaan kasvaa vauhdilla – tuotantokustannukset jo halvemmat kuin maatuulivoimalla kymmenen vuotta sitten

Suomessa on vireillä kymmenkunta merituulivoimapuistoa. EU kaavailee merituulivoimalle isoja kasvulukuja lähivuosikymmeninä.

Porin Tahkoluodossa käynnistyi Suomen ensimmäinen merituulivoimapuisto elokuussa 2017. Kuva: Mika Viljanen / Yle

2030-luku saattaa hyvinkin olla merituulivoiman kultainen vuosikymmen.

Merelle rakennettavien tuulivoimaloiden tuotantokustannukset ovat pudonneet vauhdilla, ja Suomessakin on vireillä useita merituulivoimahankkeita.

Toistaiseksi Suomen ainoa, ja samalla maailman ensimmäinen jääolosuhteissa toimiva merituulivoimapuisto jauhaa sähköä Porin Tahkoluodon edustalla. Se aloitti tuotannon kymmenellä voimalalla elokuussa 2017.

Suomen Hyötytuuli kaavailee, että Porin Tahkoluodon merituulivoimapuiston laajennus tuottaisi sähköä vuonna 2025. Kuva: Mika Viljanen / Yle

Noin 130 miljoonan euron investointia auttoi 20 miljoonan euron valtiontuki, sekä syöttötariffi eli takuuhinta tuotetulle sähkölle. Suunnitelmissa on jo tuulipuiston laajennus noin 40 uudella voimalalla. Rakentaminen saattaa alkaa jo vuonna 2023.

Uusille merituulihankkeille Tahkoluodon kaltaista työntöapua ei välttämättä ole luvassa, mutta tekniikan kehittyminen on tekemässä merituulivoimasta silti jo kilpailukykyisen vaihtoehdon.

Merialueelle sijoitetuilla voimaloilla on omat etunsa maalle rakennettavaan verrattuna.

– Yhteensovittamista muuhun ympäristöön on vähemmän merellä, jos paikka on valittu hyvin. Toinen selvä etu on se, että merellä tuulee tasaisemmin, useammin ja kovempaa kuin maalla, summaa Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen.

Merituulivoimaloita suunnittelevien optimismia on lisännyt se, että hallitus kirjasi budjettiriihessä tavoitteen toteuttaa yksi merituulivoiman demohanke.

Telakkakaupan taustalla merituulivoima

Tällä viikolla muun muassa energia-alalla toimiva Enersense-yhtiö ilmoitti ostaneensa vaikeuksissa pitkään painineen Porin Mäntyluodon telakan, eli Pori Offshore Constructions Oy:n.

Kaupan taustalla oli se, että telakalla on runsaasti osaamista juuri merituulivoimaloista.

Porin Mäntyluodon telakka vaihtoi omistajaa tällä viikolla. Kuva: Mika Viljanen / Yle

Vaikka maalle rakennettavat tuulivoimalat vielä hallitsevat alaa, tilanne saattaa muuttua. Sitä ennustaa EU:n asettama hurja tavoite (siirryt toiseen palveluun) merituulivoiman kasvuluvuista.

Strategiassa merellä tuotettavan tuulivoiman määrä halutaan viisinkertaistaa nykyisestä vuoteen 2030 mennessä, ja peräti 25-kertaistaa nykytilanteesta vuoteen 2050 mennessä.

Alan bisnesnäkymät ovat siis erinomaiset.

– Näemme siinä ison potentiaalin ja uskomme siihen osana tätä energiamurrosta, mikä nyt on menossa, toteaa Enersensen toimitusjohtaja Jussi Holopainen.

Merituulivoimankin sovittava muuhun ympäristöön

Tuulivoimayhdistyksen kokoamien tietojen perusteella Suomessa on kaikkiaan käynnissä alle kymmenen merituulivoimahanketta. Tahkoluodon lisäksi merituulivoimapuistoja kaavaillaan mm. Korsnäsiin, Iihin (siirryt toiseen palveluun) ja Raaheen (siirryt toiseen palveluun).

Merituulivoimaloiden yhdistäminen ympäröivään yhteiskuntaan ja luontoon – ainakin hyvin valitussa paikassa – on hieman yksinkertaisempaa kuin maatuulivoimahankkeissa. Kaavoitus- ja lupaprosessi on kuitenkin erittäin mutkikas ja pitkä mahdollisine valituksineen.

Ympäristöhaitoiltakaan ei voida kokonaan välttyä. Esimerkiksi Tahkoluodon tuulivoimapuiston laajennuksella pelätään olevan lukuisia kielteisiä vaikutuksia ympäristöön.

– Suunnittelu pitää tehdä hyvin, jotta negatiivisia ympäristövaikutuksia voidaan minimoida mahdollisimman paljon. Siksi esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointi on tehtävä huolella, sanoo toimitusjohtaja Anni Mikkonen Suomen Tuulivoimayhdistyksestä.

Merimaiseman muuttuminen on yksi merituulivoimaloiden näkyvimmistä vaikutuksista. Kaikki eivät innostu ekosähköä jauhavista nähtävyyksistä merellä.

Porilaisen Pentti Korellin mielestä merialue on sopiva paikka tuulivoimaloille. Kuva: Mika Viljanen / Yle

Porin Kallossa ulkoillutta Pentti Korellia ulapalla näkyvät tuulimyllyt eivät kuitenkaan haittaa.

– Minun mielestäni ne ovat tuolla ihan oikeassa paikassa. Eivät häiritse maisemaa toisin kuin maalla olevat tuulivoimalat.

Reposaaressa kahvinkupin äärestä tavoitetut Niina Sandholm-Erkkilä ja Jonna Kalliomäki eivät pidä ajatuksesta, että Tahkoluotoon rakennettaisiin kymmeniä uusia merituulivoimaloita.

Jonna Kalliomäki ja Niina Sandholm-Erkkilä ovat sitä mieltä, että uudet tuulivoimalat pilaisivat hienon merimaiseman. Kuva: Jari Pelkonen / Yle

– Nykyiset ovat ihan kivan näköisiä, mutta kyllä se merimaisemaa pilaa, jos niitä tulee lisää, Sandholm-Erkkilä pohtii.

Myös Jonna Kalliomäelle riittäisi nykyinen määrä voimaloita maisemallisista syistä.

– Ehkä se, kun niitä on tuolla lailla vähän, on vielä ihan ok. Jos niitä olisi siellä hirveästi, niin sitten maisema olisi pelkkää sitä.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 9.10. kello 23.

Aiheesta aiemmin: