Tampereen Ojalan hulevedet huolettavat asukkaita: "Joskus meille tulee harmaata vettä, toisinaan täysin kuraista"

Kangasalan ja Tampereen rajalle rakennetaan asuntoja yli kymmenelle tuhannelle asukkaalle. Vaikutukset näkyvät myös Tampereen Olkahisenlahdella.

Ojalan tietyömaalla Mossin puistokadun viereen on muodostunut laaja hulevesilammikko. Kuuset kuolevan hyvin nopeasti seisovassa vedessä. Kuva: Mari Vesanummi / Yle

Olkahisenlahteen laskevan ojan ranta-asukkailla on huolta Ojalan työmaista. Liki 20 vuotta Olkahisenlahteen valuvan ojan varrella asunut Auli Aaltonen on huomannut työmaan vaikutukset lähivesistöönsä.

– Kun työmaat ja räjäytykset alkoivat, sen huomasi heti. Joskus meille tulee harmaata vettä, toisinaan täysin kuraista.

Auli Aaltonen on huolissaan Ojalan hulevesien vaikutuksesta Näsijärveen johtavassa ojassa. Enää veteen ei pulahdeta uimaan. Kuva: Mari Vesanummi / Yle

Aaltonen hälytti paikalle palokunnan elokuun lopulla, kun ojan putkesta alkoi tulla vaahtoa. Palokunta puomitti ojan siksi aikaa, että vaahdon vaarallisuus saatiin poissuljettua.

– Vaahtoa on tullut koko syksyn elokuusta saakka, eikä se hajoa veteen.

Ojalan suoalueiden ja työmaan hulevedet ovat ph-arvoltaan matalampia. Se selittää Olkahisenlahden ojan runsaan vaahtoutumisen tänä syksynä. Kuva: Mari Vesanummi / Yle

Ojala-Lamminrahkassa ojavesien laatua seurataan kuukausittain. Lisäksi Olkahisenlahden seurantapiste Näsijärvessä tarkkailee huolta herättäneen ojan veden laatua.

Tampereen ympäristönsuojeluyksikön vs. ympäristötarkastaja Hanna Kolari on käynyt paikan päällä suurimpien vaahtojen aikaan. Hän vakuuttaa vaahtoutumisen olevan normaalia. Elokuun lopulla oli havaittavissa vaahtoa runsaasti myös toisessa Ojalan alueen ojassa, Halimasjärven ojassa.

Tampereen vs. ympäristötarkastaja Hanna Kolari on hyvin kiitollinen lähialueiden asukkaiden tarkasta havainnoinnista, sillä ympäristönsuojeluyksikön resurssit eivät riitä alueen viikottaiseen tarkasteluun. Kuva: Mari Vesanummi / Yle

Syksy on Kolarin mukaan muutenkin otollista aikaa vaahtoamiselle, koska vesissä on paljon hajoavaa orgaanista ainesta ja runsaammat sateet lisäävät virtaamia ja siten vesien vatkautumista.

Viime kesä oli myös poikkeuksellisen kuuma ja kuiva, joten äkillisesti ryöpsähtäneet elokuun sateet ovat voineet luoda tavanomaisesta poikkeavan valumatilanteen. Kolari pitää silti mahdollisena, että Ojalan rakentaminen on vaikuttanut asiaan.

– Seurantatuloksissa on kyllä näkynyt Eerolan ojan osalta ph-arvojen laskua, mikä voi osaltaan selittää veden vaahtoamisherkkyyden kasvua.

Vesiasioihin erikoistunut konsultti tekee paraikaa jatkoselvityssuunnitelmaa.

– Sen mukaan edellytämme urakoitsijalta tai rakennuttajalta jatkotoimenpiteitä, ja teemme omaan seurantaamme muutoksia.

Ojaan tulee vielä lokakuussakin vaahtokuplia, jotka eivät mene rikki. Kuva: Mari Vesanummi / Yle

Olkahisten lahteen laskevassa ojassa riittää naapurustolla toistaiseksi haravoitavaa. Auli Aaltonen putsaa roskia sorapohjaisesta ojasta.

– Moskaa pohjassa on viitisen senttiä ellei enemmänkin. Sitä tulee koko ajan lisää.

Omassa rannassa ei ole enää yhtä kirkasvetistä pulahtautumispaikkaa.

– Ei siihen edelleenkään viitsi kastautumaan mennä. Lapsenlapset eivät ui siinä enää.

Lamminrahkan hulevedet muuttivat työjärjestystä

Lamminrahkan puolella toissa viikkoiset hulevesihankaluudet ovat muuttaneet työmaan suunnitelmia.

Eräälle Lamminrahkan viheralueelle suunniteltu oja jätetään rakentamatta valmiiksi tässä vaiheessa. Tilalle tehdään hulevesien viivytys- tai suodatusallas, jolla varmistetaan etteivät mahdollisesti samentuneet hulevedet pääse eteenpäin.

– Yksityiskohdat ovat vielä konsultilla työn alla, jotta saadaan varmistettua ratkaisun toimivuus ja käyttöikä. Allas toteutetaan heti, kun suunnitelma on valmis, kertoo Kangasalan projekti-insinööri Lassi Aho.

Ojalan työmaan vieressä on laaja lammikko, missä kuuset alkavat jo kaatua veden vaikutuksesta. Kuva: Mari Vesanummi / Yle

Ojalan alueella tarpoessa tulee vastaan valtavan kokoinen vesilammikko aivan Mossin puistokadun työmaan vieressä. Arviolta parikymmentä metriä leveä ja kymmenisen metriä pitkä alue upottaa sisäänsä lukuisia puita. Kuuset ovat osin jo kaatuilleet lammikossa.

Hanna Kolari etsii katsellaan turhaan poistoputkea. Pääperiaate on Kolarin mukaan se että, jos vesiä johonkin imeytetään, ne eivät saisi aiheuttaa vettymishaittoja.

– Erityisesti kuuset kuolevat nopeasti, jos joutuvat seisomaan vedessä. Tämä tilanne ei ole missään nimessä optimaalinen.

Mitä mieltä olet uutisesta? Voit keskustella aiheesta 9.10. kello 23:een asti.

Lue lisää: