Kilpailu lääketieteellisen paikoista alkaa jo lukiossa – pienen pirkanmaalaisen Mäntän lukion painotuslinja houkuttelee opiskelijoita Helsingistä saakka

Lääkäriliiton mukaan Mäntän lukion tuore lääketieteellis-luonnontieteellinen linja kertoo, mitä korkeakoulujen sisäänpääsyuudistus on saanut aikaan. Nuori joutuu ratkaisemaan työuransa entistä aiemmin.

16-vuotias Liida Rönkkä ja 15-vuotias Joanna Leiman opiskelevat Mäntän lukion painotuslinjaa, jossa he saavat lisäopetusta fysiikassa, kemiassa ja biologiassa. Näiden aineiden arvosanat ylioppilastutkinnossa ovat ratkaisevia lääketieteen tai luonnontieteen korkeakouluolupaikkojen haussa. Kuva: Outi Parikka/ Yle

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Mäntän lukiossa aloitti Suomen ensimmäinen lääketieteellisen tiedekuntaan oppilaitansa valmentava linja. Kasvaako nuorten eriarvoisuus, kun korkeakouluvalintoja joudutaan miettimään jo 15-vuotiaana? Toimittajana Jaakko Oleander-Turja.

Mänttäläiset Liida Rönkkä ja Joanna Leiman valitsivat lääketieteellis-luonnontieteellisen painotuslinjan, koska ammattihaaveet vikittelevät lääketieteen suuntaan.

– Halusin vähän laajemmat mahdollisuudet päästä erilaisiin jatko-opintoihin. Ja muutenkin halusin kokeilla vähän erilaista ja uutta, 15-vuotias Joanna Leiman kertoo.

Mänttäläisnuorta kiehtoo vähän jo lääketiede, mutta on toistaiseksi varma vain siitä, että suunta on korkeakouluun.

Joanna Leiman ratkoo Stella Vähälän ja Leaa Leppälahden kanssa fysiikan tehtävää. Kuva: Outi Parikka/ Yle

16-vuotias mänttäläinen, Liida Rönkkä, tähtää tällä hetkellä fysioterapeutin uralle, mutta ei sulje pois lääkärin ammattiakaan.

– Minua kiinnostaa ihminen, koska se on niin erikoinen systeemi. Siksi haluan opiskella siitä enemmän, Liida Rönkkä toteaa.

Painotuslinja lupaa pedata varmempaa pääsyä lääketieteellisiin tai teknillisiin korkeakouluopintoihin. Ykkösvuoden jälkeen oppilaat saavat syventäviä lisäkursseja biologiasta, fysiikasta ja kemiasta. Ne ovat aineita, joiden arvosanat ylioppilastutkintotodistuksessa painottuvat korkeakoulujen lääketieteellisten ja teknisten tiedekuntinen opiskelupaikkojen jaossa.

Painotuslinjan ryhmäohjaaja, fysiikan ja kemian opettaja Petri Kymäläinen kertoo, että painotuslinja ei näy vielä ensimmäisenä vuonna, koska silloin oppilaat suorittavat pakollisia kursseja.

– Toisena ja kolmantena vuonna tulee työkursseja fysiikassa ja kemiassa. Ne antavat syventävää tietoa ja auttavat jatko-opintoihin pääsemisessä.

Varsinainen täky on lupaus valmentaa oppilasta lääketieteellisen tiedekunnan pääsykokeisiin lukion viimeisenä vuotena.

Linjan toinen ryhmäohjaaja, biologian opettaja Sirkku Polvinen kertoo, että syksyllä aloittaneista oppilaista vajaa kourallinen on jo päättänyt tulevasta ammatistaan ja kertonut haluavansa päästä lääketieteelliseen.

Sanni Happonen suorittaa mittaustehtävää fysiikan tunnilla. Hän käy Mäntän lukion yleislinjaa. Yleislinjalaiset ja painotuslinjalaiset opiskelevat osittain samoja kursseja. Kuva: Outi Parikka/ Yle

Lääkäriliiton mukaan lääketieteellis-luonnontieteellisiä painotuslinjoja ei ole muualla kuin Mäntässä. Luonnontieteellisiä painotuslinjoja sen sijaan on ympäri Suomea, esimerkiksi Pirkanmaan Ruoveden lukiossa on eläinlääketieteellinen painotuslinja.

Painotuslinja eroaa erityislukioista siten, että erityislukiot saavat poiketa yleisestä opintosuunnitelmasta. Esimerkiksi Mäntän linjalla pakollisia aineita ei ole jätetty pois, vaan se antaa lisäopetusta tietyissä aineissa.

Painotuslinja vastaa vuoden 2020 uudistukseen

Joanna ja Liida tulivat lukioon yli yhdeksän keskiarvolla kuten muutkin painotuslinjan valinneet oppilaat. Yhteishaussa linjalle oli tarjolla 25 paikkaa, joista 19 täyttyi. Uutuus houkutti oppilaita tulemaan aina Helsingin seudulta asti.

Yksi painotuslinjan alkusyistä oli pelastaa pienen lukion tulevaisuus houkuttelemalla oppilaita kauempaakin. 113 oppilaan lukio on mukana myös Finest Future - hankkeessa, joka pyrkii myös pelastamaan pikkulukioita.

Lääkäriliiton koulutuspäällikkö Sami Heistaro näkee Mäntän lukion tarjonnan osaltaan vastauksena korkeakoulujen sisäänpääsyuudistukseen. Mänttäläisopettaja Sirkku Polvinen ei kiistä lääkärikunnan tulkintaa ilmiöstä.

Vuonna 2020 korkeakoulut ottivat käyttöön todistusvalinnat. Merkittävä osa opiskelupaikoista täytetään ylioppilastutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon arvosanoihin perustuen.

– Mäntän lukio on tämän muutoksen pohjalta kohdentanut omaa valikoimaansa. Se vastaa korkeakoulujen todistusvalinnan aiheuttamaan tarpeeseen.

Sami Heistaron mukaan ylioppilastutkinnon korostuminen myös lääketieteellisiin tiedekuntiin pääsyssä johtaa siihen, että kilpailu alkaa selvemmin jo lukiovaiheessa.

Urasuunnitelmat on ratkaistava varhain

Korkeakoulujen sisäänpääsyuudistuksen lausuntokierroksella Lääkäriliitto esitti huolen, että nuoret joutuvat tekemään liian aikaisin uravalintoja.

– Kuormittaako se heitä muutenkin haastavassa ja herkässä elämän vaiheessa, Sami Heistaro pohtii.

Painotuslinjan syksyllä aloittanut Liida Rönkkä tähtää tällä hetkellä fysioterapeutin ammattiin, mutta ei sulje pois lääkärin ammattiakaan. Hän uskoo tehneensä oikean ratkaisun, vaikka suunnitelmat muuttuisivat täysin lukion aikana. Kuva: Outi Parikka/ Yle

Liida Rönkkä ja Joanna Leiman vakuuttavat, että vaikka ammattihaaveet muuttuisivat täysin lukion aikana, he eivät ole panneet paukkuja vääriin asioihin.

– Toivon, että en ole tehnyt väärää valintaa. Voinhan kirjoittaa myöhemmin muita aineita, jos vaihdan suunnitelmia, Liida Rönkkä pohtii.

Suomen Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Emilia Uljas pitää korkeakoulupaikkojen todistusvalinnan puolta.

– Ylioppilaskirjoitukset eivät mene hukkaan. Abien ei tarvitse lähteä kirjoitusten jälkeen opiskelemaan pääsykokeisiin, vaan hyvät ylioppilasarvosanat riittävät, Emilia Uljas perustelee.

Mäntän lukion uuden painotuslinjan toivotaan tuovan paikkakunnalle oppilaita seudun ulkopuolelta. Kuva: Outi Parikka/ Yle

Lääkäreiksi toivotaan yleissivistyneitä nuoria

Lääkäriliiton koulutuspäällikkö Sami Heistaro kantaa huolta siitä, että lukioiden satsatessa ylioppilaskirjoituksiin voi yleissivistävä tehtävä kärsiä. Häntä askarruttaa myös, valikoituuko todistusvalinnan pohjalta lääkäreiksi soveltuvin aines.

– Yleissivistyksellä on suuri rooli muuttuvassa maailmassa. Myöskin lääkäreille yleissivistys on merkittävä.

Sami Heistaro toivoo, että alalle hakeutuu motivoituneita ihmisiä, joilla on erityyppisiä vahvuuksia. Lääkärin ammatissa kun on 50 eri erikoistumisalaa.

– Osan aloittavista toivon omaavan myös vähän elämänkokemusta.

Mäntän painotuslinjan Liida Rönkkä arvelee jättävänsä pois filosofian opinnot lukujärjestyksestä. Linjan ryhmäohjaaja Petri Kymäläinen olettaa, että oppilaat jättävät pois musiikin, liikunnan tai historian opintoja, jotta pystyvät käymään lukion kolmessa vuodessa. Toinen vaihtoehto on pitkittää lukio neljävuotiseksi.

Aikaistaako korkeakoulujen todistusvalinta lukiolaisten uravalintoja? Voit keskustella uutisesta 16.10. klo 23 asti.

Lisäys 15.10.2021 kello 10.07: artikkeliin lisätty, että Pirkanmaan Ruoveden lukiossa on eläinlääketieteellinen painotuslinja.

Lue myös: