1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Rakennuskustannukset

Jättihankkeiden yllätyslaskut kertovat ongelmasta, jonka laajuutta ei tiedä kukaan – hintoja arvioidaan tietoisesti alakanttiin, sanoo taloustieteen professori

Kunnallisten rakennushankkeiden lopullisista kustannuksista ei kerätä Suomessa tietoa. Näin ollen ei ole olemassa tietoa, miten moni kunnallinen rakennushanke pysyy budjetissaan, ja miten moni ei.

Kantasataman aluetta myllätään parhaillaan uuteen uskoon Kotkassa. Alueelle vierekkäin nousevat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun uusi kampus ja kaupungin tapahtumakeskus. Kuva: Antro Valo / Yle

Näkymä Kotkan Kantasatamassa tulee muuttumaan lähivuosina merkittävästi. Alueen maamerkiksi muodostuneen merikeskus Vellamon viereen rakennetaan parhaillaan Kotkan kaupungin uutta tapahtumakeskusta ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kampusta.

Kantasataman hankkeet maksavat Kotkan kaupungille liki 90 miljoonaa euroa. Kustannukset ovat nousseet alkuperäisestä arviosta noin 30 miljoonaa euroa.

Kotkan kaupungille kustannusten paisuminen näin rajusti tuli yllätyksenä.

– Sanotaanko näin, että jos kahvia olisi ollut huulessa, niin kyllä se varmaan väärään kurkkuun olisi ensimmäisellä kerralla mennyt, Kotkan kaupunginjohtaja Esa Sirviö sanoo.

Tapahtumakeskuksen rakentaminen maksaa noin 35 miljoonaa euroa. Alun perin sen piti maksaa lähes 11 miljoonaa euroa vähemmän, mutta kustannusarvio nousi keväällä 2021.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun uuden kampuksen kustannusarvio on puolestaan paisunut 18 miljoonaa euroa alkuperäisestä, ja se on nyt 63 miljoonaa euroa.

Taustalla rakennuskustannusten nousu

Hintalapun muuttumista on Kotkassa perusteltu sillä, että rakennuskustannukset ovat kallistuneet. Tilastokeskuksen mukaan rakennuskustannukset ovat nousseet kuitenkin vain alle kymmenen prosenttia vuoden takaisesta.

Kaupunginjohtaja Esa Sirviö nostaa esille myös kilpailun puutteen. Ammattikorkeakoulun kampusta rakennuttava Kymenlaakson kampuskiinteistöt -yhtiö joutui kesällä kilpailuttamaan kampuksen pääurakan uudelleen, koska aluksi siitä saatiin vain yksi tarjous.

Tapahtumakeskuksesta ei puolestaan saatu yhtään urakkatarjousta, ja lopulta urakoitsija valittiin suorahankintamenettelyllä.

– Jos kilpailua olisi syntynyt enemmän, kustannusnousu voisi olla molempien rakennushankkeiden osalta vähän maltillisempi, Sirviö sanoo.

Kotkan kaupunginjohtaja Esa Sirviö pitää Kantasataman kehittämistä kaupungin tulevaisuuden kannalta tärkeänä. Kuva: Antro Valo / Yle

Turun yliopiston taloustieteen professori Janne Tukiaisen mukaan kilpailun puute on iso ongelma Suomessa ja muuallakin Euroopassa. Kilpailua syö Tukiaisen mukaan esimerkiksi turha byrokratia.

– Tarjoajien on täytettävä hirveän raskaita dokumentteja. Tietyt protokollat eivät välttämättä palvele lainkaan itse asiaa, että saataisiin hyvää halvalla.

Tukiaisen mukaan esimerkiksi Ruotsissa Nackan kunnassa kilpailun määrää on onnistuttu kasvattamaan lisäämällä vuorovaikutusta yritysten kanssa. Kunta on esimerkiksi kertonut yrityksille ennakkoon, millainen hankinta on tulossa ja selvittänyt, millaiset hankinnat ovat yrityksille houkuttelevia. Palautetta on kerätty myös hankinnan jälkeen.

– Näin kohteet osataan suunnitella houkutteleviksi. Lisäksi Nackassa kevennettiin turhaa byrokratiaa. Kun prosessista tehdään kevyempi tarjoajalle, se houkuttelee kilpailua, Janne Tukiainen sanoo.

Kustannuksia arvioidaan tahallaan alakanttiin

Esimerkkejä budjettinsa ylittäneistä hankkeista on olemassa reilusti eri puolilta Suomea. Professori Janne Tukiaisen mukaan syynä kustannusten nousulle voi olla esimerkiksi tahallinen alibudjetointi tai osaamisen puute hankintasopimusten teossa.

– Yksittäiset tarjoajat ovat kertoneet, että tarjouksia vedetään tahallaan alakanttiin kilpailutuksen voittamiseksi, ja kohtuullisena pidetty voitto tehdään jälkilaskutuksessa.

Myös kunnan virkamiehet voivat Tukiaisen mukaan alibudjetoida hankkeita.

– Voi olla, että kustannukset halutaan ennakkoon arvioida mataliksi, jotta asia menisi läpi poliittisesta päätöksenteosta, Janne Tukiainen sanoo.

Tapahtumakeskuksen ja kampuksen naapurissa sijaitsee metsäyhtiö MM Kotkamills. Kuva: Antro Valo / Yle

Kaupunginjohtaja Esa Sirviö ei näe näissä ongelmaa Kotkassa.

– Ei ainakaan tietoisesti ole tehty mitään alibudjetointia. Olemme pyrkineet siihen, että avoimesti ja niillä korteilla, jotka ovat käsissä ja tiedossa, pelataan. Tapahtumakeskuksen osalta hankesuunnitteluvaiheessa oli yksi arvio olemassa, ja sen yhteydessä jo todettiin että lopullinen hinta tiedetään sitten, kun urakkatarjoukset on saatu, Sirviö sanoo.

Lopullisia kustannuksia ei tilastoida

Kunnallisten hankintojen kuten rakennushankkeiden lopullisista kustannuksista ei kerätä Suomessa tietoa. Näin ollen ei tiedetä, kuinka moni kunnallinen rakennushanke pysyy budjetissaan ja kuinka moni ei.

Taloustieteen professori Janne Tukiainen pitää tätä ongelmana. Hänen mukaansa julkishallinnon puolelta pitäisi tulla toimeksianto, että joku loisi ja koodaisi uuden tietokannan.

– Olisi ensiarvoisen tärkeää tietää lopulliset laskutetut määrät eikä vain luvattuja määriä. Monenlaisissa hankinnoissa ongelmana voi olla, että tarjouksessa kenties luvataan vähän matalampaa hintaa kuin on suunniteltu, ja sitten voitto tehdään jälkilaskutuksessa.

Tukiaisen mukaan olisi tärkeää ymmärtää, kuinka isosta ongelmasta on kyse.

– Jos ongelma on iso, pitäisi systemaattisesti miettiä, mikä on parempi tapa tehdä hankintoja, Tukiainen sanoo.

Tapahtumakeskuksen on määrä valmistua kesällä 2023. Kampuksen puolestaan pitäisi olla valmis loppuvuodesta 2023. Opinnot uusissa tiloissa aloitettaisiin täydellä teholla syksyllä 2024. Kuva: Antro Valo / Yle

Tukiaisen mukaan ratkaisu alibudjetointiin voisi löytyä esimerkiksi erilaisten hankintamallien käytöstä. Suomessa käytetään paljon hankintamallia, jossa kustannusylitykset ovat hankkijan eli esimerkiksi kunnan vastuulla. Näin ollen rakentajalla ei välttämättä ole pahemmin kannustimia edes yrittää säästellä kustannuksissa.

Esimerkiksi elinkaarimallia käyttämällä osa tai kaikki kustannusten kasvuun liittyvistä riskeistä saataisiin rakentajan vastuulle tilaajan sijaan.

– Jonkinlainen riskinjako rakentajan ja hankkijan välillä voisi pienentää näitä ongelmia. Toki se näkyisi siinä, että ennakkoon tarjottu hinta olisi korkeampi, koska siinä pitäisi huomioida riskit, mutta ainakaan sitten ei tulisi näitä ylityksiä, Tukiainen sanoo.

Lue lisää:

Kruunusiltojen raitiotien hinnasta nousi poru – Budjetit ovat paukkuneet ennenkin pääkaupunkiseudulla, muistatko vielä nämä 4 miljoonahanketta?

Turku päätti pakkoraon edessä – Logomon sillalle lisärahoitus ja elämyskeskukseen 30 miljoonaa: "Tässä ei voi muuta tehdä kuin maksella"

45 miljoonaa, 60 miljoonaa, 75 miljoonaa... – Mikkelin jätevedenpuhdistamon kustannusarvio paisui jälleen

Kantasataman uudelle korkeakoulukampukselle etsitään jälleen rakentajia Kotkassa – aiemmin vain yhden tarjouksen poikinut urakka pilkottiin kuuteen osaan

Merenrannalle on rakentumassa konserttien ja tärkeiden päätösten tyyssija – Kotkan kaupunginjohtaja vertaa Lahden Sibeliustaloon: "Varmuudella kiinnostaa"

Uuden kampuksen rakennustöiden aloitus viivästyy Kotkassa – kampus käyttöön arviolta vasta keväällä 2024