Muutama oppilas voi viedä opettajan kaiken huomion ja silloin kärsivät kaikki – säästöt, sälätyö ja hankehumppa rapauttavat koulutyötä

Monet lapset jäävät koulussa ilman tarvitsemaansa tukea. OAJ:n Olli Luukkaisen mukaan se voi johtaa esimerkiksi oppimis- ja PISA-tulosten laskemiseen laajasti sekä jättimäiseen koronalaskuun.

OAJ on kuunnellut kouluun liittyviä näkemyksiä eri puolilla maata tehdyllä kiertueellaan, jonka aikana on keskusteltu kuntalaisten, opettajien ja päättäjien kanssa. Kiertue päättyy perjantaina Lappiin. Kuva: Raimo Torikka / Yle

Jos koulunkäyntiinsä erityistä tukea tarvitsevat jäävät ilman riittävää tukea, se vaikuttaa helposti kaikkien muidenkin luokan oppilaiden koulunkäyntiin. Vaikutukset eivät siis koske vain yksittäisiä oppilaita vaan laajasti koko koulua, sanoo opettajien ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen.

– Jos opettajan huomio menee muutamaan oppilaaseen, luokassa voi käydä niin, että niin sanotut tavalliset tai nopeasti etenevät oppilaat eivät pääse opinnoissaan niin pitkälle kuin edellytyksiä olisi, Luukkanen sanoo.

Keminmaalaisella Matti Alanärällä on luokanopettajan työstä 35 vuoden kokemus ja hän on myös hoitanut alan luottamustoimia. Hän on törmännyt arjen ongelmiin itse ja kuullut niistä kollegoiltaan.

– Kun erityisen tuen tarpeessa oleva lapsi ei saa riittävää tukea, hän turhautuu ja se johtaa usein käytöshäiriöihin. Se taas vaikuttaa koko luokkaan ja kaikkiin luokan oppilaisiin, hän sanoo.

“Kyse on lähes kansallisesta hätätilasta”

Koulujen ongelmista ovat huolissaan niin opettajat kuin perheetkin. Suomen Vanhempainliiton yhdenvertaisuusasiantuntija Aslak Rantakokko kertoo, että yhteydenottoja vanhemmilta tulee liittoon jatkuvasti.

Lasten ja nuorten psyykkinen pahoinvointi näyttää lisääntyvän koko ajan. Rantakokko kertoo esimerkin: lapsille kirjoitettujen psykiatristen lähetteiden määrä kasvoi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2014–2018 yli 80 prosenttia. Myös nuorisopsykiatrisen avun tarve on lisääntynyt samaa vauhtia.

– Tässä on kyse lähes kansallisesta hätätilasta.

Suomen Vanhempainliiton yhdenvertaisuusasiantuntijan Aslak Rantakokon mielestä koulua koskevien ratkaisujen tekeminen helpottuisi, jos ohjenuorana olisi ajatus "Lapsi on tärkein". Kuva: Vesa Marjanen Photography

Korona-aika on ottanut koville monissa perheissä, kun vanhempien ja erityislasten illat ja viikonloput ovat kuluneet koulutehtäviä tehdessä.

– Kyllä korona-aika on nostanut näitä ongelmia toiseen potenssiin, Rantakokko luonnehtii.

Rantakokko huomauttaa, että koronan poikkeusoloissa tuen tarve on entisestään kasvanut ja pelkästään niin kutsuttua oppimisvajetta on syntynyt monille. Kaikkinensa korona-ajan vaikutukset lapsiin ja nuoriin ovat vielä osittain hämärän peitossa.

– Koronalasku tulee maksettavaksi vasta vuosien päästä, vaikutukset näkyvät ehkä vasta vuosikymmenen jälkeen, sanoo Rantakokko.

Olli Luukkainen listaa asioita, jotka nopeimmin tulisi saada kuntoon:

– Pois ylisuuret ryhmäkoot. Tarpeeksi henkilöstöä ja aikaa kohdata oppilaat yksilöllisesti. Koulujen johtamiseen voimavaroja.

Jääkö lasten hyvinvointi kakkoseksi?

Rantakokon mielestä vanhempien ei pitäisi joutua taistelemaan tuen saamisesta lapsilleen, kuten nyt tapahtuu monessa paikassa. On lakiin kirjattu oikeus saada yksilöllistä tukea opintielle.

– Kyllä aikuisten täytyisi pitää huolta myös lasten työhyvinvoinnista, ei vain omastaan.

Koulutukseen liittyvien ratkaisujen taustalla on monesti pohjimmiltaan raha, mutta sekä Suomen Vanhempainliiton Rantakokko että OAJ:n Luukkainen pitävät päätöksiä myös arvovalintoina.

– Kyllä tässä on paikallisilla valinnoilla iso merkitys. Mihin kunta päättää käyttää rahansa?

Rantakokko kannattaa inkluusiota eli sitä, että kaikki lapset voisivat opiskella lähikoulussaan. Samaan hengenvetoon hän painottaa, että sen onnistuminen edellyttää resursseja, jotta tukea tarvitseville voidaan taata jokaisen lapsen yksilöllisiin tarpeisiin vastaava, riittävä apu. Samanlainen on OAJ:n viesti.

– Ratkaiseva virhe on tehty siinä, että tukea ei ole luokissa tarpeeksi ja pienryhmistä on suurelta osin luovuttu, sanoo Olli Luukkainen.

Monissa kunnissa erityis- ja pienryhmäopetusta on tuntuvasti vähennetty säästöjen saamiseksi. Rantakokko ja Luukkainen pitävät tätä lyhytnäköisenä ajatteluna. Näennäinen säästö nyt kostautuu entistä suurempana laskuna tulevaisuudessa.

Opettajat harkitsevat alanvaihtoa

Vanhempainliiton ja OAJ:n saama viesti on, että nykytilanne uhkaa uuvuttaa niin lapsia ja nuoria kuin heidän perheitään ja opettajiaan. OAJ:n tuoreen kyselyn mukaan peräti yli puolet opettajista on tänä syksynä harkinnut alanvaihtoa.

Olli Luukkainen kertoo, että kentältä tulee suoranaisia hätähuutoja.

– Jo ennen koronaa opettajien työkuorma oli kestokyvyn rajoilla, nyt monilla kynnys jo ylittyy.

Luokanopettajan työstä tänä syksynä eläkkeelle siirtynyt Matti Alanärä allekirjoittaa järjestöjen huolen. Opettajien työkuorma on kasvanut paitsi opetuksen tuen vähyyden vuoksi, myös oheistöiden vuoksi.

– Opettajille on tullut paljon sälätyötä, esimerkiksi kirjaamista ja täytettäviä papereita.

Alanärän mielestä luokkiin tarvittaisiin erityisopettajia. Myös joustavat pienryhmät olisivat avuksi. Oppilas voisi tarpeen mukaan välillä opiskella vaikkapa matematiikkaa pienryhmässä ja palata sitten omaan, isompaan perusluokkaansa.

Luukkainen sanoo, että työ ja olosuhteet kouluissa pitää nyt saada nopeasti hallintaan. Luukkainen painottaa, että nyt on saatava keskittyä perustyöhön, jota korona on vaikeuttanut ja jonka tarvetta poikkeusolot ovat vain kasvattaneet.

– Ylimääräinen hankehumppa on nyt pistettävä syrjään.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 9.10. kello 23 saakka.

Lue myös: