1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Pandoran paperit

Pandoran paperit paljastaa maskikauppias Onni Sarmasteen veroparatiisiyhtiöt – Suomessa nollatulot, rahasiirtoja Brittiläisille Neitsytsaarille ja käteisnostoja luottokortilla

Liikemies Onni Sarmaste sanoo, ettei muista mitään kahdesta veroparatiisiyhtiöstään. Häntä epäillään tällä hetkellä törkeästä petoksesta liittyen Huoltovarmuuskeskuksen maskihankintoihin koronakriisin alussa.

Liikemies Onni Sarmaste julkaisee sosiaalisessa mediassa kuvia muun muassa matkoiltaan ja ostamistaan autoista. Kuva: Kuvakaappaukset Onni Sarmasteen Facebook- ja Instagram-tileiltä. Kuvankäsittely: Riikka Kurki / Yle

Pandoran paperit -tietovuoto paljastaa maskikaupoistaan tunnetuksi tulleen liikemies Onni Sarmasteen salaiset veroparatiisikytkökset. Vuodosta selviää, että Sarmaste on omistanut yhtiöitä ainakin Kyproksella ja Brittiläisillä Neitsytsaarilla.

Sarmasteen Kyproksen-yhtiön Shallowaters Tradingin todellinen omistaja salattiin. Julkiseen osakasrekisteriin kerrottiin osakkaaksi DadLaw eli Kyproksella toimiva palveluntarjoaja.

Todellisen omistajan eli Sarmasteen nimi lisättiin vain sisäisiin asiakirjoihin. Kyproksen kaupparekisteristä tietoa omistajasta ei löydy. Ilman tietovuotoa Sarmasteen veroparatiisiyhtiö olisi pysynyt salassa.

Asiakirjoista selviää, että Kyproksen yhtiöstä rahaa on siirretty myös Sarmasteen neitsytsaarelaiselle yhtiölle Maxivantagelle.

– En minä muista tuollaisia firmoja, vastaa liikemies Onni Sarmaste, kun Ylen MOT-toimitus soittaa hänelle kysyäkseen yhtiöiden toiminnasta.

Jatkamme kysymällä, miksi yhtiöt on perustettu. Sarmaste alkaa kuitenkin kertoa kolmannesta veroparatiisiyhtiöstä.

– Minulla on ollut ihan huumorilla sellainenkin firma Karibialla kuin Wolf of Wall Street Ltd. Nimi oli vapaana, ja minusta se oli hyvä leffa, Sarmaste sanoo.

Sarmaste viittaa tunnettuun Hollywood-elokuvaan, jota tähdittää Leonardo DiCaprio. Elokuva pohjautuu samannimiseen kirjaan, joka on tunnetun yhdysvaltalaisen pörssimeklarin Jordan Belfordin rötöstelymuistelmat.

MOT ei kyennyt varmistamaan Wolf of Wall Street -yhtiön olemassaoloa.

Onni Sarmaste nousi suuren yleisön tietoon vuonna 2020, kun hän koronakriisin alussa teki Huoltovarmuuskeskuksen kanssa viiden miljoonan euron kaupat suojamaskeista.

Sarmastetta epäillään kauppoihin liittyen törkeästä petoksesta. Poliisi selvitti esitutkinnassaan (siirryt toiseen palveluun) muun muassa sitä, antoiko Sarmaste Huoltovarmuuskeskukselle virheellisiä tietoja tai jättikö hän kertomatta kauppojen kannalta keskeisiä asioita.

Kyproksen yhtiön synty

Syksyllä 2007 Sarmaste lähestyi Kyproksella toimivaa veroparatiisipalveluita myyvää yhtiötä nimeltä DadLaw.

DadLaw ei vastannut kansainvälisen toimittajajärjestö ICIJ:n haastattelupyyntöihin.

Sarmasteelle perustettiin yhtiö ja sille pankkitili Kyprokselle. Sarmasteen ilmoituksen mukaan hän aikoi keskittää omistuksiaan suomalaisissa, ruotsalaisissa ja virolaisissa yhtiöissä Kyprokselle.

Asiakirjojen mukaan Sarmaste arvioi, että rahaa yhtiöön tulisi vuosittain noin 250 000 euroa. Suurin osa rahoista tulisi Suomesta ja Sveitsistä. Mitä rahaa Sveitsistä tulisi, jää epäselväksi tietovuodossa. Kyprokselta kuitenkin lähetettiin kuriiripalvelu DHL:n kautta asiakirjoja myös Sveitsiin.

Sarmaste vahvistaa Ylen MOT-toimitukselle, että hänellä oli yhtiö myös Sveitsissä. Lisäksi hän kertoo käyttäneensä sveitsiläisen verokonsultin palveluita. Sveitsistä tulleista mahdollisista rahoista Sarmasteella ei ole muistikuvaa.

Tietovuodosta löytyy Sarmasteen kyproslaisen yhtiön tiliote. Sen mukaan Sarmasteelle on siirretty rahaa Suomesta veroparatiisiin. Kyprokselta rahoja on siirretty edelleen Sarmasteen toiseen Brittiläisille Neitsytsaarille rekisteröityyn yhtiöön. Kuva: Ote Bank of Cypruksen tiliotteesta

Perintäbisnesrahoja veroparatiisiin

Sarmasteen kyproslainen yhtiö toimi vuosina 2007–2014.

Suomessa Sarmaste on toiminut etenkin perintä- ja pikavippibisneksessä. Sarmaste oli osakkaana FC Perintä Oy:ssä. Tietovuodosta löytyy Sarmasteen veroparatiisiyhtiölle avatun Bank of Cyprusin tilin tiliote.

Siitä selviää, että Sarmasteen suomalaisesta perintäfirmasta lähetettiin rahaa kyproslaisen yhtiön tilille.

Liittyivätkö veroparatiisiyhtiöt jollain tavalla liiketoimintoihin Suomessa?

– Miten minä voin sanoa muistavani jotain, kun en muista mitään, Sarmaste vastaa.

Tietovuodossa on vain yksi Sarmasteen kyproslaisen yhtiön tiliote vuodelta 2011 eli kokonaiskuvaa rahaliikenteestä se ei kerro. Tiliotteessa on listattu muutamien kymmenien tuhansien eurojen tilisiirrot Suomesta veroparatiisiin.

Vuodossa on myös maksumääräys, jonka Onni Sarmaste on allekirjoittanut. Siinä annetaan ohjeet lähettää 20 000 euron lasku Sarmasteen yhtiölle Suomeen. Mitään perustetta sille, miksi Suomesta ohjataan maksuja Kyprokselle ei dokumentissa kerrota.

MOT kysyy Sarmasteelta tilisiirroista.

– Mistä sinä tuollaisia tietoja olet kaivanut esiin, Sarmaste kysyy.

Pandoran papereiden tietovuodosta.

– Mistä minä voisin tietää… Minulla on ollut kymmeniä miljoonia euroja liikevaihtoa ja eri paikkoihin on siirrelty rahaa. En minä voi tietää kaikkia paikkoja, mihin niitä on siirrelty, kun en ole itse siirtoja tehnyt, Sarmaste sanoo.

Sarmaste: Harrastan veroparatiisiyhtiöden perustamista

Pandoran papereiden mukaan Sarmasteella on yhtiö myös Brittiläisillä Neitsytsaarilla, ja Kyproksen yhtiöstä on siirretty sille rahaa.

Sarmaste kiistää ensin tiedon voimakkaasti.

– Minulla ei ole koskaan ollut rahaa Brittiläisillä Neitsytsaarilla. Se on fakta, Sarmaste sanoo.

Veroparatiisiyhtiön pankkitili on useimmiten eri maassa kuin mihin yhtiö on rekisteröity. Rahoja ei siis siirretä juuri koskaan veroparatiisiin, vaan esimerkiksi jonkin eurooppalaisen pankin tilille.

Sarmasteen yhtiön tiliotteesta ei selviä, minkä pankin tilille rahat on siirretty.

Brittiläisille Neitsytsaarille rekisteröity Maxivantage Ltd ei siis ole ollut sinun yhtiö? Asiakirjojen mukaan olet sen ainoa osakas.

– (Naurua) Ai jai, nyt tuli mieleen mikä toi on. Toi oli läppä silloin… No, en viitsi sanoa tätä julkisesti. Mutta se on ollut ihan vitsi.

Sarmaste kertoo olleensa jonkun kaverinsa kanssa Hongkongissa ja sillä reissulla ”ihan läppänä” perustaneensa yhtiön.

Mitä tarkoitat läpällä?

– Yhtiöllä ei ollut ikinä mitään liiketoimintaa. Sillä ei ollut edes pankkitiliä.

Olet nyt kahdesta eri yhtiöstä kertonut, että ne on perustettu ”läpällä”. Eli haluat huvin vuoksi perustaa yhtiöitä jonnekin kaukaisiin maihin?

– Jos sattuu olemaan lomalla jossain ja se tuntuu hauskalta, niin miksi ei, Sarmaste sanoo.

Okei.

– Minulle bisnes on muutenkin harrastus, niin miksei tekisi tuollaista harrastuksen vuoksi.

Toki ihminen saa harrastaa mitä haluaa.

– Nimenomaan. Mitä tässä sitten pitää lässyttää.

Asiakirjoista ilmenee, että Sarmasteen kyproslaisella yhtiöllä on ollut käytössä myös Visa-luottokortti. Kortti ja sen tunnusluku lähetettiin Sarmasteelle maaliskuussa 2011.

Heti seuraavana kuukautena eli huhtikuussa 2011 kortilla tehtiin kolmen tuhannen euron arvosta käteisnostoja pääosin espanjalaisista pankeista. Tiedot luottokortin käytöstä ovat kuitenkin varsin suppeita eli ne koskevat vain yhtä kuukautta.

Sarmaste sanoo asuneensa pitkä aikoja ulkomailla 2010-luvulla, eikä hän omien sanojensa mukaan ole ollut verovelvollinen Suomeen. Väitettä ei ole mahdollista varmistaa, sillä tieto ei ole julkinen.

MOT kysyi Sarmasteelta useaan otteeseen, mihin maahan hän maksoi veroja tuohon aikaan. Vasta toisen haastattelun yhteydessä Sarmaste lopulta sanoi, että hän oli ”todennäköisesti” verovelvollinen Maltalla.

Vuosina 2010–2016 Sarmasteella ei ollut lainkaan verotettavia tuloja Suomessa.

Perintäyhtiö ajautuu konkurssiin

Ylen MOT-toimitus selvitti tätä juttua varten myös Sarmasteen liiketoimia Suomessa.

Sarmaste oli pääosakas perintäyhtiössä FC Perintä Oy. Etelä-Suomen aluehallintovirasto puuttui toistuvasti yhtiön toimintaan. Lopulta viranomaiset peruuttivat yhtiön perintäluvan (siirryt toiseen palveluun).

Vielä tämän jälkeenkin FC Perintä lähetti perintäkirjeitä, joista moni oli perusteettomia.

Vuonna 2019 FC Perintä ajautui konkurssiin. Konkurssia hoitaneen pesänselvittäjän mukaan perintäyhtiötä on pyörittänyt Sarmaste, vaikka hänellä ei ole ollut virallista asemaa yhtiössä.

”Pesää selvitettäessä pesänhoitajalle on tullut käsitys, että yhtiötä on hallinnoinut Onni Eevert Sarmaste. Sarmaste ilmoittaa olleensa vain yhtiön työntekijä. Yhtiön ainoa työntekijä kertoo ottaneensa häneltä käskyt ja neuvot ja Sarmaste on ilman erityistä valtuutusta tai virallista asemaa yhtiössä käyttänyt pankkitilejä”, pesänhoitaja kirjoittaa FC Perintää koskevassa selvityksessään.

Pesänselvityksestä käy ilmi, että Sarmasteen virolainen yhtiö oli veloittanut suomalaista perintäyhtiötä 4 000 euroa viikossa perintäohjelman käytöstä. Pesänhoitajan mukaan on epäselvää, omistaako Sarmaste edes ohjelmaa.

Sarmasteen mukaan asiassa ei ole mitään epäselvää, ja ohjelmisto on hänen omistuksessaan.

MOT ei saanut selvyyttä siihen, mistä pesänhoitajan ja Sarmasteen näkemyserot johtuvat.

Perintäyhtiö oli maksanut myös toisen yhtiön puolesta vuokraa asunnosta. Vuokran suuruus ja asunnon sijainti eivät selviä asiakirjasta. Pesänselvittäjän mukaan asunnossa asui ”tiettävästi” Sarmasteen silloinen vaimo.

Konkurssiin liittyen on määrätty erityistarkastus, joka on edelleen kesken. Siinä selvitetään muun muassa, onko konkurssi aiheutunut sopimattomasta menettelystä.

Onni Sarmaste oli pääosakas vuonna 2019 konkurssiin ajautuneessa suomalaisessa perintäyhtiössä. Konkurssia hoitanut pesänhoitaja kiinnitti huomiota muun muassa suurin kuluihin, joita oli maksettu Sarmasteen virolaiselle yhtiölle. Kuva: Ote velallisselvityksestä

Mittavat ulosottovelat

Onni Sarmaste on Suomen ulosoton vakioasiakas.

Hänellä on maksamattomia ulosottovelkoja yli 160 000 euroa. Sarmaste on jättänyt maksamatta sakkoja, pysäköintivirhemaksuja ja luottoja. Suurimmat velat koostuvat maksamattomista veroista ja elatusmaksuista.

Veloista huolimatta Sarmaste näyttää elävän sosiaalisessa mediassa julkaistujen kuviensa perusteella varsin leveästi.

Kun Huoltovarmuuskeskus maksoi Sarmasteelle hänen toimittamistaan maskeista noin viisi miljoonaa euroa, liikemies osti kaksi arvoautoa eli Bentleyn ja Porschen. Kauppojen aikaan hänellä oli Ilta-Sanomien tietojen mukaan ulosotossa 46 000 euroa (siirryt toiseen palveluun).

Bentleyn hinta oli noin 500 000 euroa (siirryt toiseen palveluun).

Onni Sarmasteella on ulosottovelkaa yli 160 000 euroa. Suurin velkoja on verohallinto. Kuva: Ote ulosottorekisteristä

Aiheesta voi keskustella 11.10.2021 klo 23 saakka.

Lue myös:

Ylen visualisointi esittelee Pandoran papereiden suomalaiset pähkinänkuoressa

Kuuntele alta Takaisin Pasilaan -podcast: tutkiva toimittaja Jyri Hänninen kertoo, miten suomalaiskartanon mysteeriomistajasta saatiin tietoa ja kuinka paljastui yhteys Putinin yllättäen kuolleeseen neuvonantajaan.

Veroparatiisit ovat vallanneet otsikot, kun Pandoran paperit -tietovuodon myötä on kerrottu niin Venäjän presidentin Vladimir Putinin lähipiirin kuin muusikko Elton Johnin rahavirroista syrjäisillä pankkitileillä. Onko mikään muuttunut aiempien vuotojen jälkeen, ja miksi Shakiran veroparatiisitileistä pitää uutisoida? MOT:n tutkiva toimittaja Jyri Hänninen kertoo, mitä tietovuodot kertovat.