Maria Ressa ja Dmitri Muratov ovat tinkimättömiä sananvapauden puolustajia – Tällaisia ovat tämän vuoden rauhannobelistit

Muratovin päätoimittama Novaja Gazeta on nyky-Venäjän pitkäaikaisin ja tunnetuin oppositiohenkinen sanomalehti. Ressan Rappler-uutismedia on ollut Filippiinien kovaotteisen johtajan Rodrigo Duterten vihan kohteena.

Nobelin rauhanpalkinto 2021 myönnettiin filippiiniläiselle Maria Ressalle (vas.) ja venäläiselle Dmitri Muratoville. Molemmat ovat toimittajia. Kuva: Jérôme Favre/ Sergei Chirikov / EPA Kuva: Jérôme Favre/ Sergei Chirikov / EPA

Nobel-komitea antaa tämän vuoden rauhanpalkinnon kahdelle pitkän linjan journalistille, filippiiniläiselle Maria Ressalle ja venäläiselle Dmitri Muratoville.

Komitea sanoi heidän taistelleen rohkeasti ilmaisunvapauden puolesta. Samalla palkinto kunnioittaa kaikkia journalisteja, jotka puolustavat tätä ihannetta yhä vaikeammissa oloissa.

Kyseessä on ensimmäinen Nobelin-rauhanpalkinto journalisteille sen jälkeen, kun saksalainen Carl von Ossietzky voitti palkinnon vuonna 1935. Hän paljasti Saksan salaisen uudelleenvarustautumisohjelman.

Maria Ressa – kriittinen toimittaja on ahtaalla Duterten Filippiineillä

Maria Ressa uppmanar journalister att fortsätta sin kamp för yttrande- och tryckfrihet.
Filippiinien presidentin "huumesotaa" arvostellutta toimittajaa Maria Ressaa vastaan on nostettu useita oikeusjuttuja. Video on vuodelta 2019.

Maria Ressan johtama digitaalinen media Rappler on noussut maineeseen perusteellisella tutkivalla journalismillaan. Se on selvittänyt muun muassa presidentti Rodrigo Duterten ajaman huumesodan väkivaltaa. Huumesota on vaatinut tuhansia kuolonuhreja Filippiineillä.

Maria Ressa syntyi Filippiinien pääkaupungissa Manilassa vuonna 1963. Hän opiskeli Yhdysvalloissa ja valmistui Princetonin yliopistosta.

Vuonna 1987 hän perusti itsenäisen tuotantoyhtiön nimeltä Probe ja toimi samaan aikaan yhdysvaltalaisen uutiskanavan CNN:n Manilan toimiston päällikkönä. Hän johti CNN:n toimistoa Jakartassa Indonesiassa 1995–2005. Toimiessaan CNN:n johtavana tutkivana toimittajana Aasiassa hän erikoistui terroristiverkostojen tutkimukseen.

Vuodesta 2004 Ressa johti suuren filippiiniläisen mediatalon ABS-CBN:n uutisia ja kirjoitti samaan aikaan CNN:lle ja The Wall Street Journalille.

Vuonna 2011 hän jätti ABS-CBN:n ja perusti seuraavana vuonna yhdessä kollegoidensa kanssa digitaalisen median Rappler-yhtiön. Ressa on Rapplerin pääjohtaja ja päätoimittaja.

Maria Ressa osallistui Time-aikakauslehden gaalaan New Yorkissa huhtikuussa 2021. Kuva: Justin Lane / EPA

Yhdeksi Rapplerin pääuutistarinaksi nousi populistisen Rodrigo Duterten nousu politiikan huipulle. Vuonna 2015 Rapplerin haastattelussa Duterte kehui Ressalle tappaneensa itse kolme ihmistä.

Duterte on lietsonut vihaa hänen hallinnostaan kriittisesti uutisoineita toimittaja kohtaan. Rappleria hän on syyttänyt yhdysvaltalaisten omistamaksi ja CIA:n rahoittamaksi.

Elokuussa filippiiniläinen tuomioistuin hylkäsi kunnianloukkaussyytteen Ressaa vastaan. Tämä oli yksi lukuisista kanteista Ressaa vastaan.

Maria Ressa oikeustalon ulkopuolella Manilassa maaliskuussa 2021. Kuva: Francis R. Malasig / EPA

Ressa sai viime vuonna vankeustuomion toisesta kunnianloukkaussyytteestä. Hän on vapaana takuita vastaan odottaessaan vetoomuksen käsittelyä. Häntä uhkaa jopa kuuden vuoden vankeus.

Ressa sanoo joutuneensa oikeusjuttujen kohteeksi, koska hänen sivustonsa raportoi kriittisesti presidentti Dutertesta.

Hän on myös joutunut laajamittaisen vihakampanjoinnin kohteeksi sosiaalisessa mediassa.

Journalismi on vaarallinen ammatti Filippiineillä. Sitten vuoden 1992 maassa on tapettu 86 journalistia, yhdeksän heistä Duterten valtakaudella, kertoo lehdistönvapausjärjestö Committee to Protect Journalists (siirryt toiseen palveluun).

Time-lehti nimesi Ressan vuoden henkilökseen (siirryt toiseen palveluun) vuonna 2018. Viime huhtikuussa Ressa sai YK:n kulttuurijärjestön Unescon sananvapauspalkinnon.

Ressa on ensimmäinen filippiiniläinen, joka saa Nobelin rauhanpalkinnon.

Ylen toimittaja Kirsi Crowley, nykyinen Aasian-kirjeenvaihtaja, haastatteli Ressaa Manilassa vuonna 2019:

Dmitri Muratov – tutkivaa journalismia paineen alla

Dmitri Muratov tänä vuonna menehtyneen venäläisen toisinajattelijan Sergei Kovaljovin muistojuhlassa elokuussa. Kuva: Mihail Siergiejevicz/SOPA Imag/Shutterstock/All Over Press

90-luvulla perustettu Novaja Gazeta on Venäjän perinteisin Kremlistä riippumaton lehti.

Dmitri Andrejevitš Muratov syntyi Kuibyševissä, nykyisessä Samarassa, vuonna 1961.

Armeijapalveluksen jälkeen Muratov kirjoitti Volžki komsomolets -lehteen. Sittemmin Muratov työskenteli suositussa Komsomolskaja pravda -lehdessä.

Marraskuussa 1992 Muratov jätti Komsomolska pravdan. Hän perusti kollegoidensa kanssa Novaja Gazetan vuonna 1993.

Nobelin rauhanpalkinnosta on ollut aiemminkin apua Novaja Gazetalle, sillä entisen Neuvostoliiton viimeinen presidentti Mihail Gorbatšov lahjoitti osan Nobel-palkinnostaan lehdelle tietokoneiden hankkimiseksi ja palkkojen maksuun.

Aluksi Muratov toimi varapäätoimittajana. Vuosina 1994–95 hän raportoi lehteen ensimmäisestä Tšetšenian sodasta.

Novaja Gazeta on keskittynyt tutkivaan journalismiin: kohteina ovat olleet korruptio ja turvallisuusviranomaisten mielivalta. ´

Lehti raportoi laajasti Tšetšenian sodista (1994–1996 ja 1999–2009) ja on käsitellyt kriittisesti myös Venäjän sotilaallisia toimia Ukrainassa.

Poliittisesti Muratov on lähellä liberaalia Jabloko-puoluetta, jonka jäseneksi hän liittyi vuonna 2004.

Dmitri Muratov Moskovassa Boris Nemtsovin murhan 6. vuosipäivänä helmikuussa 2021. Kuva: Mihail Siergiejevicz/SOPA Imag/Shutterstock/All Over Press

Työ on usein ollut vaarallista. Norjan Nobel-komitea mainitsi perusteluissaan, että kuusi lehden toimittajaa on murhattu.

Kansainvälisesti tunnetuin lienee Tšetšenian sodasta raportoinut Anna Politkovskaja, joka ammuttiin asuintalonsa rappukäytävässä 7. lokakuuta vuonna 2006.

Uhkailut ovat olleet myös osa lehden arkea.

Vuonna 2018 lehden ovelle tuotiin hautajaisseppele ja irtileikattu pässin pää. Uhkausten kohteena oli erityisesti lehden toimittaja Denis Korotkov, joka on tutkinut "Putinin kokkina" tunnetun miljardöörin Jevgeni Prigožinin yhteyksiä yksityiseen Wagner-sotilasyhtiöön.

15 vuotta sitten murhattua venäläistä toimittajaa Anna Politkovskajaa muistettiin tällä viikolla Berliinissä. Kuva: Ullstein bild - snapshot-photography/ All Over Press

Muratov on Gorbatšovin jälkeen ensimmäinen venäläinen, joka saa Nobelin rauhanpalkinnon.

Muratov omisti palkinnon murhatuille kollegoilleen.

Igor Domnikov, Juri Štšekotšihin, Anna Politkovskaja, Stas Markelov, Anastasija Baburova, Nataša Estemirova – nämä ihmiset saivat tänään Nobelin palkinnon, Muratov sanoi (siirryt toiseen palveluun).

Venäjän viranomaiset ovat tänä vuonna kiristäneet otteitaan riippumatonta mediaa vastaan.

Monet tutkivan journalismin julkaisut on nimetty "ulkomaisiksi agenteiksi" ja useita toimittajia on lähtenyt maasta.

Lue lisää: