Ensi viikolla alkavissa neuvotteluissa laaditaan sopimusta luontokadon pysäyttämiseen – tavoite on venynyt jo vuosikymmenillä alkuperäisestä

Viime vuoden lopussa YK:n biodiversiteettisopimuksen luonnos herätti kitkaa ja neuvotteluja uhkasi umpikuja. Tulevalla viikolla selviää, mitkä maailman maiden asenteet ovat nyt.

Neuvotteluja oli tarkoitus käydä näissä maisemissa Kunmingin kaupungissa Kiinassa, mutta koronan takia ainakin kokouksen ensimmäinen osa on enimmäkseen virtuaalinen. Kuva: Roman Pilipey / EPA

Koronan viivästyttämät kansainväliset neuvottelut uudesta, luontokadon pysäyttävästä sopimuksesta käynnistyvät ensi viikolla.

COP-15-konferenssin ensimmäinen osa käydään syksyllä, virtuaalisena ja Kiinan Kunmingissa. Varsinainen päättävä osa neuvotteluista alkaa ensi vuoden huhtikuussa.

Suomen neuvottelukuntaan kuuluva WWF:n ohjelmajohtaja Anne Tarvainen toivoo, että aikaiseksi saadaan aiempaa kattavampi sopimus, joka huomioi myös luontokadon juurisyitä ja on oikeudenmukainen.

Tärkein kysymys neuvotteluissa koskee suojeltujen alueiden pinta-alaa. Aiempi tavoite oli, että luonnonsuojelualueita olisi 17 prosenttia maiden maa-alasta ja 10 prosenttia merialueista.

Sopimusluonnoksessa suojelualueiden ala halutaan nostaa 30 prosenttiin.

Sama tavoite on kirjattu myös Euroopan unionin biodiversiteettistrategiaan (siirryt toiseen palveluun), ja unioni aikoo pitää tavoitteesta kiinni (siirryt toiseen palveluun) tulevissa neuvotteluissa.

Laaja-alaisissa neuvotteluissa pöydälle nousevat Tarvaisen mukaan myös luonnon integroiminen yhteiskunnan eri sektoreille, haitallisten vieraslajien kitkeminen, uhanalaisten lajien ja elinympäristöjen tilan parantaminen.

Tarvaisen mukaan on tärkeää muistaa myös toimien ilmastovaikutukset. Luonnon monimuotoisuutta ja ilmastonmuutosta on aikoinaan saatettu käsitellä toisistaan erillisinä, ja pahimmillaan neuvottelijat ovat olleet jopa napit vastakkain.

Luontokadon pysäyttämisen lisäksi Tarvainen korostaa myös tarvetta luonnon elvyttämiseen ja ennallistamiseen.

– Luonto on terveyden ja hyvinvoinnin perusta, joten on erittäin tärkeää, että luontokadolle tehdään loppu.

Aiemmat sopimukset eivät ole vieneet kohti korkeinta tavoitetta

Luontokato ja kuudenneksi joukkosukupuutoksi kutsuttu sukupuuttoaalto on kiihtynyt entisestään. Maailman luonnonsuojelujärjestö IUCN listaa sukupuuton uhkaavan jo noin 38 000 lajia.

Kansainvälinen yhteisö on läpi 2000-luvun sopinut luontokadon pysäyttämisestä, mutta toistaiseksi puheet eivät ole juuri kantaneet hedelmää.

Ensin tavoite oli pysäyttää luontokato jo vuodelle 2010, sitten aikamäärettä lavennettiin vuoteen 2020 ja nyt alkavissa neuvotteluissa katseet siintävät vuoteen 2030.

Suomikaan ei ole välttynyt luonnon köyhtymiseltä. Esimerkiksi kuvan kiljuhanhista on tullut äärimmäisen uhanalainen laji Suomessa. Kuva: Tapio Kostet

Nyt neuvoteltavaa sopimusta verrataan usein Pariisin ilmastosopimukseen. Vertaus korostaa Tarvaisen mukaan paitsi neuvottelujen tärkeyttä, myös sopimuksen sitovuuden merkitystä.

Aiemmat sopimukset ovat pohjautuneet vapaa-ehtoisuuteen, mutta nyt sopimuksesta on tarkoitus tehdä sitova, ja jäsenmaiden toimille asetetaan seurantajärjestelmä.

– Kauniiden sanojen ja sopimusten lisäksi tarvitaan tekoja käytännön työssä ja politiikassa. Suomessakin hallitus sitoutui siihen, että luontokato saadaan käännettyä, mutta nyt talousarviossa vähennetään biodiversiteettirahoitusta, Tarvainen sanoo.

Jotta sopimuksesta saataisiin riittävän kunnianhimoinen, vaaditaan osapuolilta asian edellyttämää vakavuutta.

Tarvainen uskoo, että uudella sopimuksella pystytään oikeasti pääsemään tuloksiin, mutta se edellyttää, että sopimuksen toimeenpanoon saadaan riittävät resurssit.

– Ei voida ajatella, että ympäristöviranomaiset tai järjestöt pystyisivät yksin tähän. Luontokadon lopettamisen talkoisiin tarvitaan kaikkia yhteiskunnan eri toimijoita, mukaan lukien yksityis- ja finanssisektori, Tarvainen painottaa.

Kitkaa korkeista tavoitteista ja huolta oikeudenmukaisuudesta

Viime vuoden lopussa neuvotteluissa uhkasi umpikuja, kun Brasilia ja Intia halusivat laittaa neuvottelut katkolle. Molemmille maille keskeisenä teemana ovat luonnonvarojen kestävää käyttöä koskevat kysymykset.

Sopimuksen painoarvon kannalta olisi tärkeää saada osapuoliksi mahdollisimman monta maata, myös Brasilian ja Intian tapaisia nousevia suurvaltoja.

Tarvaisen mukaan neuvottelupöydässä on selvä kahtiajako: monet maat ovat sitoutuneita kunnianhimoisiin tavoitteisiin, mutta toiset eivät halua nostaa tavoitetasoa.

Roskia Rio Negro -joella. Brasilian ympäristöpolitiikka on kääntynyt viime vuosina, ja maa on toivonut neuvottelujen keskeyttämistä. Kuva: Raphael Alves / EPA

Erityisesti kehitysmaiden edustajat ovat nostaneet kynnyskysymykseksi sopimuksen toimeenpanon rahoituksen.

Tarvaisen mielestä Euroopalla on vastuu tukea näitä yhteiskuntia taloudellisesti, sillä länsimainen kulutus on vaikuttanut luontokatoon ympäri maailman.

– Toivomme, että myös Suomi kantaa vastuunsa ja tukee kehitysmaita sopimuksen toimeenpanossa ja sitoutuu myös pienentämään vaikutustamme kehitysmaiden luontoon.

Lisäksi ihmisoikeuskysymykset ja alkuperäiskansojen oikeudet nousevat tapetille neuvotteluissa. Myös Suomen neuvottelukunnassa on ollut saamelaisedustusta.

Esimerkiksi maailman metsäkadosta lähes 80 prosenttia johtuu soijan, naudanlihan, palmuöljyn, kahvin ja kaakaon kaltaisten hyödykkeiden tuotannosta. Eurooppalainen kulutus onkin toiseksi suurin vaikuttaja maailman epäsuoraan metsäkatoon.

Euroopan komissio on valmistellut lakipakettia (siirryt toiseen palveluun) metsäkatotuotteiden myyntikiellosta unionin alueella. Talousmarkkinan sulkeminen tietyiltä tuotteilta olisi yksi esimerkki kepistä ja porkkanasta, jota unioni pyrkii tarjoilemaan muille maille.

EU:n oma biodiversiteettistrategia on kuitenkin maailman kunnianhimoisimpia, ja unioni tulee todennäköisesti vaatimaan tiukkoja ehtoja neuvoteltavalle sopimukselle. Tarvainen uskookin, että unionilla on neuvotteluissa tärkeä rooli edelläkävijänä.

Tuleva viikko on ensimmäinen tilaisuus tarkastella eri maiden asennetta sopimusluonnokseen. Tämä tulee asettamaan askelmerkit ja tunnelman, jossa sopimus viimeistellään tulevaan kevääseen mennessä.

Lue myös: