Laki kieltää elämänkatsomustiedon koululaisilta, jotka kuuluvat kirkkoon – oppilas: 12-vuotias saa päättää rokotuksesta, muttei siitä, mitä opiskelee

Elämänkatsomustietoa opiskelevien koululaisten määrä kasvaa tasaisesti, koska yhä harvempi kuuluu kirkkoon. Kysyimme koululaisilta, mitä he ovat oppineet ET:n tunneilla.

Tada Mungboon, Ella Hällström, Oliver Härkönen ja Niilo Snell sanovat kaikki, että elämänkatsomustiedon tunneilla oppii katsomaan maailmaa eri tavalla. Kuva: Petteri Juuti / Yle

Helsingin Sakarinmäen peruskoulun 7–9-luokkalaisten elämänkatsomustiedon tunnilla keskustellaan tänään identiteetistä. Miten he näkevät itsensä?

– Kirjoititte vihkoon siitä, millaisia itse ajattelette olevanne. Miltä tehtävän tekeminen tuntui? kysyy luokanopettaja Kai Bruun.

– Tuollaista ei tule muuten mietittyä kuin tällaisen tehtävän varjolla, vastaa Oliver Härkönen.

Keskustelu jatkuu ja kaikki osallistuvat siihen. Opettajan rooli on merkittävä koulussa, mutta elämänkatsomustiedon tunnilla pääosassa on Bruunin mukaan oppilas.

– ET:n opettaminen on kysymysten asettamista. Vastaamiseen ohjaamista. Pyrkimystä siihen, että oppilas löytäisi itse vastauksen, kiteyttää Bruun.

Kai Bruun keskustelee oppilaiden kanssa. Sakarinmäen peruskoulun 7–9-luokkalaisten ET-tunnilla on vain seitsemän oppilasta, sillä aiemmin vain muutama prosentti kaikista Suomen koululaisista aloitti aineen opiskelun. Kuva: Petteri Juuti / Yle

Oliver Härkösen mielestä on mukava, kun voi vastata ilman, että pelkää vastaavansa väärin.

Luokan edessä istuva Ella Hällström pitää tuntien keskusteluista.

– Mietit ja pohdit asioita vähän moraalisemmin. Olemme puhuneet erilaisista luontokäsityksistä, kuvailee Hällström.

– Eihän tämä muistuta edes paljon muuta koulua, mutta kivaa tämä on, täydentää Niilo Snell.

Elämänkatsomustiedon aloittaneiden koululaisten määrä on lähtenyt selvään kasvuun 2010-luvulla (siirryt toiseen palveluun).

Tuoreimmat saatavilla olevat luvut (siirryt toiseen palveluun) ovat vuodelta 2018. Opetushallituksen opetusneuvos Satu Honkalan mukaan tasainen kasvu johtuu siitä, että koulunsa aloittavissa on aina hiukan aiempaa enemmän ET:n opiskelijoita johtuen kirkon jäsenyyden laskusta.

Eniten ET:n opiskelijoita on tilastojen mukaan Helsingissä, jossa 22,8 prosenttia alakoululaisista osallistui vuonna 2018 sen opetukseen.

Opetussuunnitelman mukaan elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä hyvää elämää. Bruun pyrkii tähän auttamalla koululaisia löytämään omat vastauksensa. Elämässä ei ole aina yhtä oikeaa vastausta kuten vaikkapa matematiikassa.

Tada Mungboon kertoo, että tuntien keskustelut ovat kiinnostavia: "Miten minä itse käsitän tätä maailmaa? Minkälainen minä olen?" Kuva: Petteri Juuti / Yle

Kansalaisaloitteen tavoite on tehdä aineesta kaikille avoin

Elämänkatsomustieto ei ole tällä hetkellä valinnainen aine, jota kuka tahansa lapsi saisi halutessaan opiskella. Laki kieltää ET:n opiskelun niiltä lapsilta, jotka ovat evankelisluterilaisen tai ortodoksisen kirkon jäseniä.

Parhaillaan kerätään nimiä kansalaisaloitteeseen, jonka tavoite on sallia elämänkatsomustiedon opiskeleminen kaikille peruskoulussa ja lukiossa. Tällä hetkellä nimiä on kasassa noin 13 000. Kansalaisaloite menee eduskunnan käsiteltäväksi, jos nimiä kertyy 50 000.

Luokanopettaja Kai Bruunin mukaan ET:n tunneilla käsitellään myös yhdenvertaisuuteen liittyviä asioita. Hän kertoo, että oppilaita kiinnostaa, miksi kaikki heidän luokkakaverinsa eivät saa halutessaan opiskella myös elämänkatsomustietoa.

Niilo Snellin mukaan melkein jokainen hänen kaveri haluaisi vaihtaa uskonnon elämänkatsomustiedon opetukseen. Kuva: Petteri Juuti / Yle

– 12-vuotiaat lapset saavat päättää, ottavatko he koronarokotteen, mutta he eivät saa päättää, osallistuvatko he ET-tunneille, toteaa Snell.

– Minä näen sen yhdenvertaisuusongelmana, sanoo Bruun.

Bruun korostaa, ettei pidä uskonnon ja elämänkatsomustiedon vastakkainasettelusta.

– Meillä on yhteinen maali, mihin pyrimme. Auttaa oppilasta ymmärtämään oma paikkansa maailmassa.

Tunneilla oppii käymään dialogia

Pelkää itseensä tutustumista ET:n opetus ei kuitenkaan ole. Tunneilla ja kokeissa käsitellään esimerkiksi eri uskontoja.

– Jos käsitellään arvoteorioita tai luontosuhdetta, niin tällaisia faktatietoja kysellään kokeissa, kertoo Bruun.

Luokanopettaja Kai Bruun aloitti elämänkatsomustiedon opettamisen 2005. Silloin oppimateriaaleja oli vähemmän tarjolla kuin nyt, joten käytännössä hän teki kaikki oppimateriaalit itse.

Nyt oppikirjojen lisäksi on tarjolla myös digitaalisia materiaaleja.

Elämänkatsomustiedosta tuli uskontokuntiin kuulumattomien oppiaine vuonna 1985. Kuvassa yläkoululaisten elämänkatsomustiedon kirja. Kuva: Petteri Juuti / Yle

Opetushallituksen opetusneuvos Satu Honkalan mukaan ET:ssä keskeistä on ajattelun taidot ja dialogi, ja niitä taitoja ei juurikaan voi opiskella kirjoista. Bruun korostaa myös keskustelemisen tärkeyttä.

– Opiskelijat tutkivat aihetta omasta näkökulmastaan ja löytävät vastauksen itsestään, sanoo Bruun.

Opettaja seuraa sivusta, kun hänen oppilaansa kertovat elämänkatsomustiedon opetuksesta toimittajalle. Etukäteen hän arveli, että voi olla vaikea saada keneltäkään oppilaalta haastattelua.

Opettajan yllätykseksi halukkaita haastatteluun on ruuhkaksi asti.

– Kun opettaa samoja lapsia pitkään, näkee miten heidän ajattelu kehittyy. Olen tosi ylpeä oppilaistani. He osaavat ajatella itse ja uskaltavat sanoa sen.

Voit keskustella aiheesta torstaihin 28.10. kello 23:een saakka.

Juttua korjattu kello 11.03. Otsikossa luki virheellisesti, että sitaatti olisi ollut opettajan vaikka se on oppilaan.

Lue myös: