1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronarokote

Saksalaistutkimus selvitti yli 50-vuotiaiden rokotusvastaisuuden taustatekijöitä: kärjessä köyhyys ja työttömyys

Saksalaistutkimuslaitos selvitti yli 50-vuotiaiden asenteita koronarokotuksia kohtaan ympäri Euroopan. Selvisi, että rokotushalua on vähiten Itä-Euroopassa ja rokotusvastaisuuden taustalla on ainakin köyhyyttä ja työttömyyttä.

Mies pitelee rokotevastaista kylttiä Lontoossa sulkutoimenpiteitä vastustavassa mielenosoituksessa maaliskuussa. Kuva: Edward Crawford / AOP

Saksalaisen Max Planck -instituutin tekemä tutkimus (siirryt toiseen palveluun) on selvittänyt, keitä rokottamattomat ihmiset Euroopassa ovat ja mitkä asiat heitä yhdistävät. Tutkimus etsi demografisia eli väestötieteellisiä, sosioekonomisia ja terveydellisiä tekijöitä rokottamattomuuden taustalla.

Data-aineisto on laaja. Tietoa on kerätty 27 Euroopan maasta ja Israelista, 47 000:lta yli 50-vuotiaalta ihmiseltä. Tutkimus siis rajoittuu tutkailemaan vain yli 50-vuotiaiden asenteita, jotka luokitellaan ikänsä puolesta kohonneen koronariskin ryhmään.

Tutkimus osoittaa, että suomalaisten yli 50-vuotiaiden asenteet eivät ole eurooppalaisessa vertailussa erityisen rokotekriittiset. Päinvastoin: Suomessa rokotuksia on otettu eurooppalaisessa vertailussa paljon. Meillä myös iso osa vielä rokottamattomista yli 50-vuotiaista haluaa ottaa rokotteen.

Suomen edellä rokotushalussa ovat tutkimuksen mukaan ainoastaan Malta, Tanska, Espanja, Belgia ja Ruotsi. Kesällä 2021 vertailun huippumaissa, Maltalla, Tanskassa ja Ruotsissa yli 95 prosenttia tutkituista yli 50-vuotiaista ilmoitti ottaneensa koronarokotteen. Suomessakin luku oli yli 90 prosenttia.

THL:n edessä osoitettiin mieltä lasten rokottamista vastaan 13. elokuuta. Kuva: Katriina Laine / Yle

Niin sanotut ongelmamaat rokotekriittisyyden suhteen löytyvät itäisestä Euroopasta. Tutkimuksen mukaan esimerkiksi Romaniassa vain 28 prosenttia ja Bulgariassa 21 prosenttia yli 50-vuotiaista olivat rokotettuja.

Myös Baltian maissa sekä Sloveniassa, Slovakiassa, Kroatissa ja Puolassa tilanne oli paljon huonompi kuin läntisemmässä Euroopassa. Näissä maissa noin 50-60 prosenttia yli 50-vuotiasta oli rokotettu. Romaniassa yli jopa 50 prosenttia, Bulgariassa, Latviassa ja Liettuassa noin 45 prosenttia vastaajista oli päättänyt, ettei aio ottaa rokotetta lainkaan.

Tutkimuksen mukaan rokottamattomista yli 50-vuotiaista ympäri Euroopan keskimäärin 33 prosenttia ei ollut vielä päättänyt sitä, ottaako rokotteen, eli oli "epäileviä". 45 prosenttia rokottamattomista yli 50-vuotiaista taas kertoi, ettei halua ottaa rokotetta.

Köyhyys ja työttömyys suurin rokottamattomia ikäihmisiä yhdistävä tekijä

Ketä yli 50-vuotiaat rokottamattomat sitten ovat ja mikä heitä yhdistää?

Saksalaistutkijoiden mukaan suurin iäkkäitä rokottamattomia yhdistävä tekijä on köyhyys. Köyhin neljännes ikäihmisistä ei suurelta osin halunnut ottaa rokotetta tai ei ollut päättänyt asiasta, kun taas korkein tuloluokka varmimmin oli ottanut rokotteen.

30 prosenttia ikäihmisistä, joilla oli vaikeuksia tulla toimeen taloudellisesti oli epävarmoja rokotteen otosta tai jo kieltäynyt siitä, kun taas yli 50-vuotiaista, jotka kertoivat tulevansa taloudellisesti toimeen helposti vain noin 8 prosenttia kieltäytyi tai oli epävarma rokotuksesta.

Työttömistä yli 50-vuotiaista 28,5 prosenttia kieltäytyi tai oli epävarma rokotusta kohtaan, kun työelämässä olevista näin teki noin 15 prosenttia ja eläkeläisistä 11,5 prosenttia.

Myös koulutus, ikä ja sukupuoli selittävät rokottamattomuutta

Koulutustaso näyttää vaikuttavan myös rokotuksen ottamiseen, mutta ei kovin merkittävästi. Vain peruskoulun käyneistä noin 15-16 prosenttia kieltäytyi tai oli varautunut rokotetta kohtaan, kun samoin ajatteli noin 9 prosenttia jatkokouluttautuneista.

Tutkimuksen mukaan 50-65-vuotiaat kieltäytyvät rokotteista useammin kuin yli 65-vuotiaat. Tämä voi tutkijoiden mukaan johtui sitä, että tauti vaarallisempi iäkkäämmille kansanosille.

Yli 50-vuotiaista naiset epäröivat tutkituissa Euroopan maissa rokotteen ottamista miehiä enemmän yleisesti ottaen, mutta ero ei ole kovin suuri. Naisista keskimäärin 14,5 prosenttia oli epävarmoja tai kieltäytyivät rokotteesta, kun taas miehistä näin teki 12,8 prosenttia.

Poikkeuksen sukupuolijakoon tekivät Unkari, Portugali ja Sveitsi. Näissä maissa miehet olivat hieman naisia kriittisempiä rokotteita kohtaan.

Terveydentila sekä lähipiirissä havaitut koronatapaukset tai koronakuolemat vaikuttivat rokotusintoon

Tutkimuksen mukaan myös terveys vaikuttaa rokotusintoon niin, että diagnosoitu sairaus lisää intoa ottaa rokote.

Niin sanotuista terveistä ihmisistä, joilla ei ollut todettuja sairauksia, noin 17 prosenttia kieltäytyi tai oli epävarmoja rokotuksen ottamisesta. Sen sijaan heistä, joilla oli vähintään yksi diagnosoitu sairaus, noin 12,5 prosenttia suhtautui nuivasti rokotuksiin.

Myös se näyttää vaikuttaa ihmisten rokoteasenteisiin, onko lähipiirissä koronatapauksia.

Yli 50-vuotiaista, jotka eivät tunteneet ketään koronaan sairastunutta noin 15 prosenttia kieltäytyi tai oli epävarma rokotuksesta. Halu ottaa rokote kasvoi, mikäli ihminen tunsi jonkun tartunnan saaneen, sairastuneen, sairaalahoitoon joutuneen tai koronaan kuolleen.

Tartunnan saaneen tai sairastuneen tuntevista 13,7 prosenttia kieltäytyi tai oli epävarma rokotusta kohtaan. Jos taas lähipiirissä oli sairaalahoitoon joutunut tai koronaan kuollut, näin teki vain reilut 10 prosenttia ihmisistä.

Lue lisää:

Miten loput suomalaiset saadaan rokotettua? "Vaikka taudin riski on itselle pieni, niin muiden suojaaminen olisi tärkeää", sanoo akatemiatutkija

Turkulaisella Muhis Azizilla on viranomaisten maahanmuuttajille suunnattuun koronarokoteviestintään kaksi pointtia – selkeys ja strategia

"Rokotetut eivät voi olla rokottamattomien panttivankina", sanoo THL:n Hanna Nohynek – tämä tiedetään heistä, joita ei ole rokotettu