1. yle.fi
  2. Yle Uutiset
  3. rokotteet

Suomi lahjoittaa ylijäämärokotteita köyhempiin maihin – arvostelijoiden mukaan rokotteiden hamstraus rikkoo ihmisoikeuksia

Pandemia on maailmanlaajuinen uhka eikä se ole ohi ennen kuin rokotuskattavuus on hyvä kaikkialla maapallolla.

Ulkoministeriön lähetystöneuvos Eija Limnell iloitsee siitä, että Suomen lahjoittamat koronarokotteet lähtevät näinä päivinä kohti köyhempiä vastaanottajamaita. Kuva: Jari Kovalainen / Yle

Koronarajoitusten purkaminen ja Suomen rokotuskattavuuden melko hyvä tilanne saattavat saada ajattelemaan, että pandemia olisi ohi. Näin ei kuitenkaan ole. Niin kauan kun koronavirus leviää maailmalla, pandemia ja vaara sen kiihtymiseen myös täällä ovat olemassa.

Koronarokotteet jakautuvat erittäin epätasaisesti maailman rikkaiden ja köyhempien maiden kesken.

– Tilanne on aika toivoton köyhimmissä maissa varsinkin Afrikassa. Monilla mailla ei ole varaa itse ostaa rokotteita, sanoo lähetystöneuvos Eija Limnell ulkoministeriöstä.

Tilannetta yritetään kohentaa kansainvälisen Covax-rokoteyhteistyöjärjestelmän avulla. Sen ensisijainen tavoite on nostaa rokotuskattavuus 20 prosenttiin maailman kaikissa maissa.

Niissä haluttaisiin saada suojattua ainakin terveydenhoitohenkilökunta ja terveydentilansa tai ikänsä takia suurimmassa sairastumisriskissä olevat.

Lähes sata maata odottaa rokotelahjoituksia

Suomi lahjoittaa Covaxin kautta (siirryt toiseen palveluun) syksyn aikana noin 3,6 miljoonaa ennakkoon ostamansa koronarokotetta kehittyville maille. Lahjoitus on pisara meressä, mutta tärkeä sellainen:

– Pyrimme etenemään askel askeleelta ja kuukausi kuukaudelta. Todennäköisesti päätämme vielä tänä vuonna lisälahjoituksista, koska meillä on jo hyvä tilanne, Limnell sanoo.

Lahjoitettavat rokotteet toimitetaan suoraan valmistustehtaalta kohdemaihin. Rokotuksia odottaa peräti 92 keski- ja matalan tulotason maata.

Lahjoitukset eivät hidasta rokotustahtia Suomessa. Ylimääräisiä rokotteita on kertynyt, sillä pandemian alkuvaiheessa EU-maat tekivät ostositoumuksia rokotteista yli omien tarpeiden.

Tuolloin ei tiedetty, mitkä rokotteet saisivat myyntiluvan. Siksi maksettuja rokotteita on nyt jäämässä yli.

Lisäksi Suomi on luvannut tukea kansainvälistä rokoteliittoutuma Gavia 10 miljoonalla eurolla tänä vuonna. Gavi pystyy hankkimaan rokotteita lääkevalmistailta kohtullisemmilla hinnoilla ja lahjoittamaan ne köyhille maille.

Rokotteiden itsekäs haaliminen uhkaa ihmisoikeuksia

Vauraampien maiden rokoterohmuamista on arvosteltu pitkin pandemiaa, mutta nyt arvostelu on kiihtynyt. Monessa vauraammassa maassa jaetaan jo kolmansia rokotuksia, vaikka moni köyhempi maa on pystynyt rokottamaan ensimmäisen kerran vasta kymmenisen prosenttia väestöstä.

Rokotteiden epätasainen jakautuminen aiheuttaa kehittyvissä maissa muita maita enemmän sairastumisia ja kuolemia. Lisäksi rokottamattomassa väestössä jylläävällä koronaviruksella on hyvät mahdollisuudet kehittää uusia variantteja. Ne puolestaan saattavat kiertää nykyisillä rokotteilla saavan suojan.

Tampereen yliopiston kansainvälisen terveyspolitiikan professori Meri Koivusalo muistuttaa, että pandemia on koko ihmiskuntaa koetteleva asia. Se on yhteinen uhka ja siksi sitä vastaan pitäisi myös toimia yhdessä.

YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston mukaan rokotteiden epätasainen jakautuminen ja nimenomaan niiden hamstraus ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia. Kyse on solidaarisuudesta, mutta myös ihmisoikeuksista.

– Kaikilla ihmisillä on oikeus terveyteen. Jos rokotteet jakautuvat hyvin epätasaisesti ja osa maista hamstraa niitä, se ikään kuin kieltää muilta mailta oikeuden kansalaistensa terveyden turvaamiseen.

Kansainvälisen terveyspolitiikan professori Meri Koivusalo muistuttaa, että oikeus terveyteen on yksi kaikille kuuluvista ihmisoikeuksista. Kuva: Matias Väänänen / Yle

YK: Rokotteet ovat julkishyödykkeitä, eivät markkinahyödykkeitä

Meri Koivusalo nostaa esiin myös vähemmän keskustellun näkökulman, joka liittyy rokotteiden epätasaiseen jakautumiseen. Itsekäs rokotteiden varaaminen yli oman maan tarpeiden sekä lääkevalmistajien yksinoikeuksien koskemattomuus voivat haitata Suomen ja EU:n mainetta ulkopolitiikassa.

– Jos Suomen ulkopolitiikka perustuu ihmisoikeuksiin ja monenväliseen yhteistyöhön, niin miksi yhtäkkiä lääkkeiden ja rokotteiden osalta ollaan valmiita priorisoimaan teollisia tekijänoikeuksia ohi ihmisoikeuksien, Koivusalo kysyy.

Muun muassa koronasta pahasti kärsineet Intia ja Etelä-Afrikka ovat Maailman kauppajärjestössä esittäneet yksinoikeuksista luopumista pandemian aikana, jotta rokotteiden ja pandemian hoitamiseen tarkoitettujen lääkkeiden valmistusta ja saatavuutta voitaisiin nopeuttaa.

Lisäksi kiistaa on siitä, kuinka paljon lääkefirmat voivat yksinoikeudella rahastaa tuotteillaan, joiden kehitystä ja tutkimusta yhteiskunta on laajasti rahoittanut. YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto kutsuukin rokotteita julkishyödykkeiksi, ei markkinahyödykkeiksi.

Vaikuttaa siltä, että valmistajien yksinoikeudet ovat jarruttaneet rokotetuotannon laajentamista ja siten vaikeuttaneet köyhempien maiden mahdollisuuksia hankkia rokotteita.

– Ongelmana on millä edellytyksillä rokotteita tuotetaan nimenomaan pandemian aikana. Meidän pitäisi arvioida uudelleen ennen kaikkea mikä on teollisuus- ja tekijänoikeuksien merkitys globaalin pandemian aikana, sanoo professori Meri Koivusalo.

Lue lisää:

Länsimaat ovat rohmunneet valtaosan koronarokotteista: kun toisaalla alkaa kolmas rokotuskierros, toisaalla ei ole ensimmäistäkään