Hirvi- ja peurajahti tuottanee tänäkin vuonna 10 miljoonaa kiloa lihaa – saalistiedot netissä nyt aiempaa ajantasaisempina

Saadun lihamäärän perusteella hirvi on yhä taloudellisesti merkittävin riistaeläimemme. Peuranlihan määrä on kuitenkin kasvussa.

Riistakeskuksen mukaan hirvijahtiin osallistuu vuosittain noin 100 000 metsästäjää. Suurin osa saaliista kuluu metsästäjien omassa kotitaloudessa. Kuva: Tommi Parkkinen / Yle

Alueellisesti porrastetusti alkanut hirvijahti (siirryt toiseen palveluun)saatiin täyteen käyntiin lauantaina.

Uutta tänä vuonna hirvieläinten metsästyksessä on muun muassa se, jokaisesta luvanvaraisesta hirvieläimestä tulee ilmoittaa Riistakeskukselle seitsemän vuorokauden kuluessa kaadosta.

– Seuraamme jahdin edistymistä ja mahdollisesti myöhemmässä vaiheessa annamme suosituksia, miten metsästystä tulisi suunnata, sanoo riistapäällikkö Jani Körhämö Suomen riistakeskuksesta.

Käytännössä tietoja kirjataan vaadittua nopeamminkin, joten avoimessa Riistahavainnot (siirryt toiseen palveluun)-palvelussa on jo seuraavana päivänä tietoja edellisen vuorokauden kaadot sisältävästä saaliskertymästä.

Kuva: Riistahavainnot.fi

Graafin mukaan kuluvan jahtikauden saaliskertymä vielä 9.10. jälkeen oli alle kymmenessä tuhannessa, eli suurin osa pyyntiluvista oli käyttämättä.

Koska hirvenkaatolupien määrä on nyt alle 42 000, eli 13 prosenttia vuodentakaista pienempi, laskee hirvenlihan kertymä. Toisaalta valkohäntäpeuran pyyntilupien määrä – lähes 78 000 – on noin neljänneksen suurempi kuin edellisvuonna.

Ruokatietoyhdistyksen Luonnonvarakeskuksen tilastoista tekemän koosteen mukaan vuonna 2020 hirvenlihasaalis oli yli 6,7 miljoonaa kiloa. Muista hirvieläinmistä eli pääosin peuroista saatu lihamäärä oli vajaat 3,7 miljoonaa kiloa.

Kokonaislihamäärä pysynee tänäkin vuonna todennäköisesti yli kymmenessä miljoonassa kilossa.

Suomen lihankulutuksesta suurin osa on sian-, siipikarjan- ja naudanlihaa. Hirven ja muiden hirvieläinten liha on suosituimpien listalla heti näiden jälkeen. Kuvan karjalanpaistissa on sikaa ja raavasta. Kuva: Jarmo Koponen / Yle

Riistakeskuksen Körhämö ei ota kantaa lukuihin, mutta toteaa että suuntaus on selvä.

– Yleinen suuntaus on, että hirvenlihan määrä vähenee ja peuranlihan kasvaa, hän sanoo.

Tuotantoeläimistä saatavaan lihamäärään verrattuna hirven ja muiden hirvieläinten lihamäärät ovat vain murto-osa.

Esimerkiksi sianlihan vuotuinen kulutus on viime vuosina vaihdellut noin 165 ja 175 miljoonan kilon tienoilla. Seuraavana on nopeasti 150 miljoonaan kiloon kasvanut siipikarjanliha. Naudanlihan kulutus on ollut noin 100 miljoonan kilon vaiheilla.

Lue myös:

Juttuja aiemmilta vuosilta: