1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. julkinen keskustelu

Kysely: Todella moni suomalainen arvioi riitelymäisen keskustelun lisääntyneen, yhteiskunnallisista asioista haluavat puhua silti lähes kaikki

Suomalaista keskustelukulttuuria kartoittaneessa kyselyssä 69 prosenttia kertoi arvostavansa eri mieltä olevia ihmisiä. Keskusteluissa nähtiin silti paljon ongelmia.

Koronaviruksen ympärillä on käyty paljon kiivastakin keskustelua esimerkiksi maskien käytöstä ja rokotteista. Kuva: Matti Myller / Yle

Monet suomalaiset näkevät perinteisen ja sosiaalisen median keskustelukulttuurin ongelmallisena. Tämä käy ilmi Erätauko-säätiön ja Ylen yhteisen Hyvin sanottu -hankkeen teettämästä kyselystä, jossa oli yli 2 200 vastaajaa.

Vastaajista 78 prosenttia oli samaa tai täysin samaa mieltä siitä, että lähes riitelymäinen keskustelu on lisääntynyt.

Yksittäisiä henkilöitä tuomitaan tai nostetaan tikun nokkaan liian herkästi 81 prosentin mielestä vastanneista.

Kyselyn perusteella 63 prosenttia suomalaisista kokee Suomen keskustelukulttuurin menneen huonompaan suuntaan. 25 prosenttia katsoo keskustelukulttuurin olevan samanlainen kuin ennenkin ja 13 prosenttia sen menneen parempaan suuntaan.

Tulokset ovat samansuuntaisia kuin vuosi sitten tehdyssä vastaavassa kyselyssä.

Korona-aika tuonut mukanaan kiivasta keskustelua

Erätauko-säätiön toimitusjohtaja Laura Arikka nostaa vastauksista esiin myös positiivisia havaintoja.

Esimerkiksi 72 prosenttia vastaajista kertoi seuraavansa mielellään muiden keskusteluja, ja 69 prosenttia ilmaisi arvostavansa eri mieltä olevia ihmisiä.

– Ikiaikainen taito käydä keskustelua ja tulla yhteen on, mutta tässä ajassa moni asia sitä haastaa, Arikka miettii.

Arikan mukaan on vaikea arvioida, miten korona-aika heijastuu tuloksiin, mutta jonkinlaista vastakkainasettelun määrän kasvua se on voinut aiheuttaa.

– Vastaajista alle 20 prosenttia katsoo, että eri tahojen välinen rakentava keskustelu olisi lisääntynyt, kun taas lähes riitelymäisen keskustelun moni näkee yleistyneen.

Arikka katsoo korona-ajan voivan näkyä siinä, että yhä isompi osuus keskusteluista on seurattu sosiaalisesta mediasta, jossa on käyty mielipiteitä jakavaa keskustelua esimerkiksi koronarokotteista ja -rajoituksista.

– Jos ei ole tasapainottavaa kokemusta hyvistä keskusteluista vaikka läheisten kanssa, voi keskustelukulttuuri näyttää erilaiselta.

Näkemykset rokotteista ovat saattaneet jakaa perheenjäseniä ja ystäviä.

Yhteiskunnallinen keskustelu silti kiinnostaa

Tuloksista välittyy myös, että yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat suomalaisia laajasti, ja moni haluaa niistä puhua. Vain 12 prosenttia ilmaisi, että ei pidä yhteiskunnallisista asioista juttelemisesta.

50 prosenttia kuitenkin vastasi puhuvansa yhteiskunnallisista asioista vain lähipiirinsä kanssa. 33 prosenttia koki, että heillä ei ole omalta tuntuvia kanavia yhteiskunnallisista teemoista keskusteluun.

Ylen ja Erätauko-säätiön vetämässä Hyvin sanottu -hankkeessa pyritään vahvistamaan suomalaisen keskustelukulttuurin parhaita puolia ja luomaan turvallisia keskusteluympäristöjä.

IROResearchin toteuttamaan kyselyyn vastasi 2 222 yli 15-vuotiasta suomalaista syyskuussa verkkopaneelissa ja puhelimella tehdyssä tiedonkeruussa.

Lue myös

Kansanedustajat valehtelevat surutta kannatuksen toivossa ja 8 muuta väitettä eduskunnan keskustelukulttuurista – puhemies Anu Vehviläinen vastaa

Someryhmien moderaattorit tuskailevat kasvaneen työmäärän kanssa – puskaradion ylläpitäjä: "Ympärivuorokautista työtä siinä riittäisi"

"En uskaltanut julkaista kaikkia kuvia ja videoita omista häistäni" – osa suomalaisista on salannut korona-ajan menojaan somessa, ettei tulisi tuomituksi