Venäjän kauppaministeri Ylelle: Kiitos pakotteiden, oma teollisuus saatiin vauhtiin – myös Suomen vienti Venäjälle kovassa kasvussa

Venäjän vastaiset talouspakotteet ovat olleet voimassa pian kahdeksan vuotta. Venäjän markkinoille pääseminen on entistä vaikeampaa, sillä Venäjä suosii hankinnoissaan yhä vahvemmin maassaan toimivia yrityksiä.

Helsingin venäläisomisteisella telakalla tehdään kolmea "tutkimusristeilijäalusta". Venäjän kauppaministeri Denis Manturovin mukaan laivat ovat oiva esimerkki suomalais-venäläisestä yhteistyöstä. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Ukrainan ja Krimin kriisistä alkunsa saaneet Venäjän-vastaiset talouspakotteet ovat olleet voimassa ensi keväänä kahdeksan vuotta.

Pakotteista on ollut Venäjälle paljon hyötyäkin, sanoo Suomessa vieraileva Venäjän teollisuus- ja kauppaministeri Denis Manturov Ylen haastattelussa.

– Kiitos länsimaiden Venäjälle asettamien pakotteiden ja teknologian tuonnin rajoittamisen, olemme alkaneet kehittää omaa teollisuuttamme, Manturov hymyilee.

Venäjän teollisuus- ja kauppaministeri Denis Manturov vierailli Suomen ja Venäjän talouskomission kokouksen päätteeksi Helsingin telakalla. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Hän myöntää, että pakotteet eivät ole olleet mukavia, mutta ne ovat osaltaan auttaneet Venäjän määrätietoista pyrkimystä suurempaan omavaraisuuteen.

Itä-Ukrainan konflikti ja Krimin liittäminen Venäjään saivat aikaan Venäjän vastaiset talouspakotteet EU:lta (siirryt toiseen palveluun) ja Yhdysvalloilta maaliskuussa 2014.

"Lokalisaatio" jättää ulkomaiset tuojat jonon hännille

Jo ennen pakotteita Venäjä pyrki vähentämään tuontiriippuvuuttaan houkuttelemalla ulkomaisia yhtiöitä siirtämään tuotantoaan maahan. Tämä niin sanottu lokalisaatiopolitiikka vaati aluksi yrityksiä tekemään vähintään kokoonpanoa Venäjällä.

– Nyt ollaan ottamassa seuraavaa askelta, Manturov sanoo.

Lokalisaatiopolitiikan vaatimukset ovat koventumassa niin, että esimerkiksi autonvalmistajien on valmistettava Venäjällä tietty osuus autossa käytettävistä osista, pelkkä kokoonpano ei enää riitä.

Ulkomaisilla yrityksillä on kova paine taipua lokalisaatiovaatimuksiin, jos aikoo toimia Venäjän markkinoilla. Käytössä on keppi ja porkkana.

Jos lokalisaatiovaatimukset eivät täyty, julkishallinto ei voi hankkia yrityksen tuotteita ehkä lainkaan.

Toisaalta, jos lokalisaatioehdot täyttyvät, yritys saa suoraa etua esimerkiksi valtion hankintaohjelmissa. Silloin tarjouskilpailussa voi voittaa ulkomailta toimivat yhtiöt, vaikka oma tarjous olisi kalliimpi.

Venäjä on kaupanesteissä maailman kakkonen

Lokalisaatio tai toisin sanoen Venäjän nouseva protektionismi oli paljon esillä, kun Manturov vieraili torstaina Helsingissä Suomen ja Venäjän talouskomission kokouksessa.

Suomalais-venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolaisen mukaan lokalisaatioon liittyvät sääntömuutokset aiheuttavat paljon epäselvyyttä. Käytännössä kyse on kaupanesteiden lisäämisestä.

Suomalais-Venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen toivoo Venäjän vähentävän kaupanesteitä. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

– Eurooppalaiset yritykset kokevat kaupanesteitä lukumääräisesti toiseksi eniten juuri Venäjällä, muistuttaa Rekolainen.

Vain Kiina rajoittaa kauppaa enemmän kuin Venäjä.

Suomesta Venäjälle vieville yrityksille linja näyttäytyy kilpailun vääristämisenä, mutta ministeri katsoo asiaa toisin.

– Se ei ole kaupan haitta, vaan antaa lisäetuja yrityksille jotka investoivat tuotantoon paikallisesti.

Manturov tapasi Helsingissä kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin (sd.) ja elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.).

Suomen vienti porskuttaa taas

EU:n asettamat Venäjän vastaiset pakotteet otettiin käyttöön maaliskuun puolivälissä 2014. Se näkyi samantien pitkinä miinuksina Venäjän ja Suomen välisessä kaupassa.

Venäjä vastasi omilla EU:n vastaisilla pakotteilla, jotka lopettivat suurelta osin elintarvikkeiden viennin muun muassa Suomesta Venäjälle.

Mutta pakotteista huolimatta Suomen ja Venäjän välinen kauppa lähti tänä keväänä ripeään kasvuun.

SH Vega on jäävahvistettu 115 metriä pitkä alus, joka tulee muun muassa Etelämantereen risteilyjä tekevän Swan Hellenic -varustamon käyttöön. Varustamo siirtyy venäläisomistukseen pari vuotta sitten. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Suomen vienti Venäjälle kasvoi melkein 40 prosenttia huhti-kesäkuun aikana vuotta aiemmasta. Tuonti Venäjältä kasvoi yli 30 prosenttia.

Viennin kasvua selittää osittain toipuminen koronan tuomasta iskusta. Mutta lisäksi kyse on Venäjän kovasta talouskasvusta.

Suomen Pankki ennustaa (siirryt toiseen palveluun) Venäjän talouteen tänä vuonna reipasta menoa, sillä bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan 3,7 prosenttia.

Vauhdikas toipuminen koronakriisistä on nostanut Suomen Venäjän-viennin arvon jo yli kriisiä edeltävän tason. Se on merkinnyt muun muassa suomalaisille erilaisille koneille ja laitteille hyviä vientinäkymiä. Venäjällä toimii noin 900 suomalaista yritystä.

– Venäjän jalostusteollisuus on hyvässä vauhdissa, siellä on paljon suomalaisille tärkeitä aloja, kuten puunjalostus, kaivosteollisuus ja metallinjalostus, listaa kauppakamarin Rekolainen.

Krimin ja Ukrainan kriisin takia, vuoden 2014 ensimmäisenä neljänneksenä viennin arvo putosi 23 ja tuonnin 28 prosenttia verrattuna vuotta aiemmasta. Kaupan hiipuminen jatkui niin, että kesällä 2016 se oli enää puolet pakotteita edeltävästä ajasta.

Viljantuoja muuttui viejäksi

EU on jatkanut pakotteiden voimassaoloa moneen kertaan ja viimeksi syyskuussa päätettiin niiden jatkamisesta ensi maaliskuuhun saakka. Venäjän vastapakotteet ovat voimassa ensi vuoden loppuun saakka.

Suomalaisyhtiöistä esimerkiksi Valio on saanut omakohtaista tuntumaa lokalisaatiopolitiikkaan.

Venäjän asetti EU:n vastaisia pakotteita vastavetona EU:n Venäjän vastaisille pakotteille. Ne rajoittivat ankarasti erityisesti maataloustuotteiden tuontia.

Krasnojarskissa puitiin vehnää 28. elokuuta. Ennen talouspakotteita vuonna 2014 Venäjä oli vehnäntuoja, mutta nyt viejä. Kuva: Ilya Naymushin / AOP

Kun vastapakotteet käytännössä lopettivat Valion viennin Venäjälle, yhtiön tärkeimpään vientimaahan, se perusti Venäjälle sulatejuustotehtaan.

Tuonnin rajoittaminen on ollut venäläisen maataloussektorin mieleen, mutta kuluttajille kilpailun vähentyminen on tarkoittanut supistuvaa valikoimaa ja nousevia hintoja.

Suomen Pankin mukaan hinnat nousevat juuri maataloudessa nopeammin kuin vuosiin. Inflaatio (siirryt toiseen palveluun) nakertaa ostovoimaa peräti kuuden prosentin ahmaisulla.

Mutta tälläkin asialla on kääntöpuolensa.

– Olemme kehittäneet Venäjän maataloutta ja nyt olemme maataloudessa iso tekijä. Esimerkiksi viime vuonna veimme ulkomaille 120 miljoonaa tonnia vehnää, kun aikaisemmin olimme vehnän tuoja, Manturov sanoo.

Hänen mukaansa vastaavia esimerkkejä löytyy ainakin lääketeollisuudesta, bioteknologiasta ja autoteollisuudesta.

SH Vega on kauppaministeri Denis Manturovin mielestä erinomainen esimerkki suomalais-venäläisestä yhteistyöstä. Venäläisomisteisella Helsingin telakalla rakentuva laiva menee venäläisomisteiselle Swan Hellenic -varustamolle. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Manturov muistuttaa, että Venäjän liittyessä maailman kauppajärjestö WTO:hon vuonna 2012 sovittiin, että lokalisaatiolla voidaan antaa maassa toimiville yrityksille etuoikeuksia kilpailussa. Se antaa paremmat mahdollisuudet kehittää maan omaa teollisuutta. Sääntö on voimassa siihen saakka, että Venäjän talous on muiden WTO-maiden tasolla.

– Tämä tapahtuu pian ja silloin palaamme julkisissa hankinnoissa laajempaan tuontiin, kauppaministeri Manturov lupaa.

Aiheesta voi keskustella maanantaihin klo 22 saakka.