1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. hulevesi

Kaupunkien vanhat viemäriverkostot eivät vedä nykyisiä rankkasateita kunnolla ja se aiheuttaa tulvia – korjaus maksaa ja on hidasta

Hulevesiverkostojen kunnostaminen ruutukaava-alueella tuo pohdittavaa kaupungeille ja kunnille. Vanhat putkistot eivät riitä nykyisillä rankkasateilla. Uudistaminen on kuitenkin kallista ja hankalaa.

Valvoja Katja Ylönen avaa hulevesiviemärin kantta Kuopion keskustassa. Oikealla hulevesi-insinööri Jarmo Laaksoviita. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Kuopion keskustan ruutukaava-alueen hulevesiverkko on vanha ja kaipaa kunnostusta. Hulevedet ovat sade- ja sulamisvesiä. Kesän rankkasateella vettä voi tulla hetkessä moninkertaisesti verkoston vetokykyä enemmän.

Näin kävi kesäkuussa 2021, kun Aatu-myrsky aiheutti vesivahinkoja Kuopion keskustassa.

Yksi tyypillisistä tulvapaikoista kaupungissa on Tulliportinkadun ja Snellmaninkadun risteys. Noin 10 vuotta lähitalossa asuneelle Keijo Koistiselle tulvat ovat tuttuja.

– On täysin tyypillistä, että rankkasateella talon käytävään tulee vettä jopa kymmenen senttiä.

Kuopiolainen Keijo Koistinen toivoo katutulvien helpottavan Tulliportinkadun ja Snellmaninkadun risteyksessä. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Kuopion keskustan hulevesiverkosto on tehty monin paikoin jo 1960–70-luvuilla. Asfalttia on nykyään niin paljon, että sadevesi ei imeydy maahan takavuosien tapaan. Keskustan alueella hulevesiverkostoa on yhteensä noin 30 kilometriä.

Rankkasateilla vesi on tulvinut myös esimerkiksi Satamakadulla ja musiikkikeskuksen ympäristössä. Kova sadekuuro aiheuttaa katutulvia helposti tasaiselle paikalle johon valuu rutkasti vettä jopa useasta suunnasta. Kuopion keskustassa näitä mäkisiä katuja riittää.

Ilmastonmuutos lisää hulevesiä

Hulevesien kanssa tuskaillaan tyypillisesti myös muissa kaupungeissa. Verkoston mitoitus on usein liian pieni ja rankkasateiden lisääntyessä katutulvat yleistyvät. Myös ilmastonmuutos lisää hulevesien hallinnan haasteita.

– Asia on välttämätöntä ottaa yhä paremmin huomioon kaavoituksessa jo varhaisessa vaiheessa. Yksityisten ja julkisten kiinteistöjen omilla ratkaisulla voitaisiin tasata isoimpia hulevesikuormia. Vanhoilla keskusta-alueilla vaihtoehdot ovat kuitenkin aika vähissä, sanoo yhdyskuntatekniikan päällikkö Paavo Taipale Suomen Kuntaliitosta.

Taipale väläyttää, että peruskorjauksissa voidaan suosia rakenteista riippuen viherkattoja ja liikenneväylien vettä läpäiseviä pintoja.

Kuopion kaupunki käyttää hulevesiverkoston rakentamiseen ja ylläpitoon vuositasolla yhteensä noin kolme miljoonaa euroa. Summasta kuitenkin vain pieni osa menee ruutukaava-alueelle.

Kuopion kaupungininsinööri Ismo Heikkinen pitää keskustan hulevesiverkostoa tyydyttävänä. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Kaupungininsinööri Ismo Heikkinen luonnehtii Kuopion keskustan nykyistä hulevesiverkostoa tyydyttäväksi. Verkoston kunnostamisen hintaa pelkästään keskustan alueella on vaikea arvioida.

– Käytännössä mitoitusperusteet ovat täysin muuttuneet eli verkosto tulisi käydä kokonaan läpi. Järkevintä on tehdä kunnostukset muun kunnostustyön yhteydessä ja uudistaa sitten kriittiset ongelmakohdat erikseen, miettii Heikkinen.

Lähivuosina uudistuksia odotettavissa Kuopion keskustassa

Kuopiossa kaupunki on huolehtinut hulevesiverkostosta vuodesta 2018 lähtien. Sitä ennen verkosto oli Kuopion Veden vastuulla.

– Hulevesiverkostot mitoitetaan normaalille sateelle. Rankkasateita varten on varattava tulvareitit ja rakennetussa ympäristössä näiden reittien tekeminen ja rakentaminen on kallista, hankalaa ja joskus jopa mahdotonta, sanoo Kuopion kaupungin hulevesi-insinööri Jarmo Laaksoviita.

Matkustajasataman alueella on tehty selvitys ja vertailtu eri vaihtoehtoja tulvimisongelmien helpottamiseksi. Jatkopäätöksiä ja tarkempia suunnitelmia ei kuitenkaan ole vielä olemassa.

Kaupungininsinööri Ismo Heikkinen vakuuttaa, että muutoksia tehdään lähivuosina.

Kuopion kaupungin hulevesi-insinööri Jarmo Laaksoviita Maljapuron varrella. Sadeveden poistoputki näkyy kivilohkareiden välissä. Kuva: Sami Takkinen / Yle

Kuopiossa Tulliportinkadun ja Snellmaninkadun risteyksen vieressä asuva Keijo Koistinen odottaa miten rankkasadetulvista päästäisiin eroon. Nykyisin risteykseen valuvat sadevedet menevät läheiseen Maljapuroon. Sen vetokyky taas riippuu Kallaveden korkeudesta.

– Tilanne ei ole vuosien varrella vielä parantunut. Torilta päin tulee rankkasateella niin paljon vettä, että sadevesilinja ei vedä. Eiköhän viisaat keksi jonkun ratkaisun, miettii Koistinen.

Lue lisää:

Yle selvitti: Suomessa myydään liian halpaa vettä, eikä poliitikoilla ole kanttia nostaa hintaa – se voi vielä kostautua kukkarollesi

Tampereen Ojalan hulevedet huolettavat asukkaita: "Joskus meille tulee harmaata vettä, toisinaan täysin kuraista"

Ilmastonmuutos lisää Suomen sademääriä, ja näin se tuntuu eri maakunnissa – katso kotialuettasi lähivuosikymmeninä kohtaavat tulvariskit

Tällainen on ”pesusienikaupunki” – ilmastonmuutoksen aiheuttamiin rankkasateisiin varaudutaan rakentamalla putkien sijaan tulvapuistoja