1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. median suoratoisto

Kotimaiset tuotantoyhtiöt iloitsevat mahdollisista miljoonista – Netflix voi pian kustantaa suomalaisia sarjoja

Uusi malli voisi tuoda kotimaisiin tuotantoihin jopa 20 miljoonan piristysruiskeen vuosittain. Tästä toivotaan paikkausta mahdollisesti hupeneviin rahapelituottoihin.

EU:n direktiivin mukaan suoratoistopalvelut voidaan velvoittaa osallistumaan eurooppalaisten tuotantojen rahoitukseen. Direktiivi ei ole Suomessa käytössä, mutta sen käyttöönottoa selvitetään.

Pitäisikö HBO, Netflix ja muut kansainväliset suoratoistojätit pakottaa satsaamaan suomalaisiin tuotantoihin? Tämä mahdollisuus puhuttaa nyt suomalaisten sarjojen tekijöitä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö kertoivat viime viikolla selvittävänsä, voisiko mediapalveluiden tuottajayhtiöitä, kuten Netflixiä ja HBO:ta velvoittaa rahoittamaan suomalaisia tuotantoja.

Taustalla on EU:n lainsäädäntö, jonka mukaan jäsenvaltiot voivat velvoittaa alueellaan toimivat mediapalveluyhtiöt osallistumaan kansallisten elokuvien ja sarjojen tuotannon rahoitukseen. Tämä tarkoittaa sekä kotimaisia että ulkomaisia suoratoistopalveluita, eli Netflixin ja HBO:n lisäksi tuotannon rahoittamiseen osallistuisivat myös esimerkiksi Elisa Viihde ja MTV.

Kyseinen direktiivi on jo käytössä useissa EU-maissa, kuten Saksassa, Ranskassa, Italiassa ja Belgiassa.

Suomessa tuotetaan tällä hetkellä paljon kotimaisia sarjoja ja elokuvia. Tuotantoyhtiöiden mukaan hyvistä tekijöistä on jopa pulaa. Kuva: Katriina Laine / Yle

Tuotantoyhtiöt näyttävät vihreää valoa

Suomalaisten tuotantoyhtiöiden mielestä on hyvä, että direktiivin käyttöönottoa mietitään nyt Suomessakin.

Elisan sisältöliiketoiminnan johtaja Ani Korpela kertoo odottavansa mielenkiinnolla, mitä nyt tehtävä selvitys kertoo.

– Todella hyvä, että asiaa selvitetään. Direktiivihän on eri tavoin käytössä eri maissa, ja olisi hyvä, että Suomessa otettaisiin opit siitä, miten sitä on muualla toteutettu ja miten se saataisiin täällä toteutettua oikeudenmukaisesti sekä nykyisyys ja tulevaisuus huomioiden, Korpela sanoo.

Tuotantoyhtiö Moskiton toimitusjohtaja Riina Kullaksen mielestä laki on mahdollisuus, joka kannattaa hyödyntää.

– Täytyy kuitenkin olla tarkka siitä, miten sitä käytetään. Alalle kaivattaisiin tasapuolisempia rahanjakotyökaluja, hän sanoo.

Hänen mukaansa rahaa kaivattaisiin etenkin tuotantoyhtiöissä tehtävään kehitystyöhön.

– Suomessa tuotetaan kotimaisia av-sisältöjä enemmän kuin koskaan. Tehtävien tuotantojen määrää ei kuitenkaan loputtomasti voi kasvattaa: markkina on nyt jo melko täynnä. Tulevaisuudessa olisikin järkevää hakea kasvua myös esimerkiksi luomalla täällä kansainvälisen levityksen kannalta potentiaalisia formaatteja, Kullas sanoo.

Myös Aito Media -tuotantoyhtiön toimitusjohtajan Jussi Lipposen ja MTV:n sisältöjohtajan Marko Karvon mielestä lain käyttöönotto olisi hyvä ajatus, kunhan tasapuolisuudesta huolehditaan.

Ministeriöiden työryhmä selvittää nyt, millaisia vaikutuksia lain käyttöönotolla olisi suomalaiseen audiovisuaalisen alan tuotantoon. Selvitettävää on työryhmän jäsenen Emil Aspin mukaan paljon. Kuva: Katriina Laine / Yle

Kaksi vaihtoehtoa toteutukseen

Markkinayksikön johtaja Emil Asp liikenne- ja viestintäministeriöstä kertoo, että direktiivi antaa käytännössä kaksi vaihtoehtoa rahoituksen toteuttamiseen: yhtiöt voivat joko investoida suoraan suomalaiseen sisällöntuotantoon ja oikeuksien hankintaan, tai rahaa voitaisiin kerätä kansalliseen rahastoon ja jakaa sieltä esimerkiksi kotimaisten sarjojen tuotantoon.

Kukaan ei vielä tiedä, miten rahanjako Suomessa käytännössä toteutettaisiin. Eri Euroopan maissa lakia on sovellettu hyvin eri tavoin.

– Selvitämme nyt, miten lain käyttöönotto vaikuttaisi alan toimijoihin ja markkinoihin, Asp kertoo.

Asp on mukana selvitystä tekevässä työryhmässä. Sen on tarkoitus valmistua vuoden 2022 elokuuhun mennessä.

Laissa ei erotella, mistä maasta Suomessa toimiva mediapalvelun tarjoaja on kotoisin: tuotantoa tukisivat siis Netflixin ja muiden ulkomaisten toimijoiden lisäksi myös kotimaiset suoratoistopalvelut. Kuva: Katriina Laine / Yle

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan (sd.) mukaan on tärkeää, että Suomessa selvitellään nyt hyviä tapoja rahoittaa uutta renessanssiaan elävää elokuva- ja televisioalaa. Lain käyttöönotto voisi paikata esimerkiksi mahdollisesti pienenevää Veikkauksen osuutta elokuva- ja tv-alan rahoituksesta.

Ministeriöiden mukaan lain käyttöönoton vaikutus olisi noin 6–20 miljoonaa euroa lisää alalle vuosittain.

Timo Harakka jakoi ministeriöiden tiedotteen selvityksen tekemisestä Twitter-tilillään torstaina, ja päivitys keräsi alleen runsaasti kommentteja. Niissä pohdittiin esimerkiksi, poistuvatko ulkomaiset suoratoistopalvelut Suomesta kokonaan, jos ne velvoitetaan osallistumaan tuotantokustannuksiin.

Harakan mukaan näin tuskin käy.

– Ehdottomasti ei. Direktiiviä sovelletaan jo ainakin kymmenessä valtiossa, eikä se ole herättänyt suurta vastustusta yhtiöissä tähänkään asti. Jos tämä ei ole ollut Netflixille ongelma esimerkiksi Kroatian markkinoilla, miksi he hylkäisivät Suomen, jossa on korkea elintaso ja maksukykyä.

Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 12.10. klo 23:een saakka.

Lue lisää: EU päätti: Netflixin, HBO:n ja Amazonin tarjonnasta vähintään kolmanneksen tulee olla eurooppalaista