1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ilmastonmuutos

Tämä keksintö voi pian laittaa teollisuuden päästöt kuriin – rumpu-uuni ottaa talteen hiilidioksidin, myöhemmin siitä syntyy vaikka polttoainetta

VTT:n rumpu-uuni sopii sementti- ja sellutehtaille. Se voi myös korvata terästehtaiden kalkkiuunit. Keksinnön toimintavarmuutta, käyttöikää, kustannuksia ja skaalausta testataan seuraavan puolen vuoden ajan.

Hiilidioksidista ja vedystä voidaan valmistaa polttoainetta, esittelee VTT:n johtava tutkija Eemeli Tsupari. Se on kirkasta ja näyttää vedeltä. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Isossa jyväskyläläisessä hallissa seisoo merikontti, jonka sisällä tapahtuu jotain ennennäkemätöntä. Kontista löytyy keksintö, joka vähentää reippaasti teollisuuden ilmastopäästöjä.

Keksintö on VTT:n yhdessä laitetoimittaja Kumeran kanssa kehittämä rumpu-uuni. Siinä uusiutuva sähkö korvaa fossiilisen polttoaineen. Lisäksi uuni ottaa prosessissa syntyvän hiilidioksidin puhtaana talteen.

Uunia on kehitetty pari vuotta, ja nyt teknologia viimein toimii.

– Uuni tulee olemaan hyvin merkittävä teollisuuden päästövähennysratkaisu, jos prosessi saadaan skaalautumaan teolliseen kokoluokkaan ja monistettua erilaisiin kalkkisovelluksiin ja sementtitehtaisiin, sanoo VTT:n johtava tutkija Eemeli Tsupari.

VTT testaa rumpu-uunia nyt Jyväskylässä. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Betonin, sellun ja teräksen tuotantoon

Uuni sopii sementtiteollisuuteen ja kalkin polttoon. Se käy myös sellutehtaille, joiden meesauunit ovat samankaltaisia kuin sementin tuotannossa. Teknologia voisi korvata myös terästehtaiden kalkkiuunit.

Hankkeen rahoittajina ovatkin muun muassa Finnsementti, Nordkalk, UPM ja SSAB.

Kaikki kolme teollisuudenalaa tuottaa valtavasti ilmastopäästöjä.

Esimerkiksi sementin tuotanto aiheuttaa 5–8 prosenttia kaikista maailman hiilidioksidipäästöistä. SSAB:n Raahen terästehdas tuottaa yksin noin seitsemän prosenttia Suomen hiilidioksidipäästöistä.

Eemeli Tsupari kertoo, että hiilidioksidista valmistetuilla tuotteilla voidaan korvata joitain fossiilisia materiaaleja tai raaka-aineita. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Hiilidioksidista vaikka muovia

Uunin talteenottamasta hiilidioksidista voidaan valmistaa muun muassa synteettistä polttoainetta. Sitä kaavalee yksi hankkeen rahoittajista, ST1.

Kasvihuonekaasusta voi tehdä myös muovin korviketta. Sille löytyy käyttöä myös teollisuudesta.

– Hiilidioksidille on jo nyt olemassa markkinat Suomessa. Uusilla tuotteilla voidaan korvata joitain fossiilisia materiaaleja tai raaka-aineita, ja sitä kautta päästään päästövähennyksiin, sanoo Eemeli Tsupari.

Hiilidioksidia voidaan myös käyttää betonin kovettamiseen tai se voidaan varastoida pysyvästi maaperään.

Teho kuin 50 saunankiukaalla

Kaikki alkoi vuonna 2008. Kollega kuiskasi Eemeli Tsuparin korvaan työpajassa, että eikö hiilidioksidi kannattaisi erottaa kalkkiprosesseista.

Sen jälkeen ajatusta on kokeiltu ensin laboratoriossa ja sitten vähän isommassa reaktorissa. Nyt kontissa seisovaa uunia on valmisteltu pari vuotta Decarbonate-hankkeessa.

Prototyyppiuunista ei ole vielä otettu irti maksimitehoja.

– Emme tiedä tarkasti, mihin uuni pystyisi. Sähkötehossa puhutaan ehkä 50 saunankiukaasta, Tsupari kuvaa.

Eemeli Tsupari arvelee, että raha määrittää, milloin keksintö päätyy teollisuuden käyttöön. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Testejä teollisuuden raaka-aineilla

Seuraavan puolen vuoden ajan uunia testataan Jyväskylässä. Sen aikana arvioidaan keksinnön toimintavarmuutta, käyttöikää, kustannuksia ja skaalausta.

Nyt VTT tekee kokeita teollisuuden kumppaneidensa raaka-aineilla.

– Toivomme, että pääsemme heitä tyydyttäviin tuotteiden laatuihin. Sen jälkeen täytyy katsoa, millä rahoitamme seuraavan mittakaavan jatkokokeet, Tsupari toteaa.

Hän ei osaa arvioida, milloin uuni voisi olla oikeasti käytössä teollisuuden tuotannossa.

– Sitä on tosi vaikea arvioida, ja se on varmasti lopulta kiinni rahasta. Teolliseen skaalaamiseen liittyy riskinsä, ja se on on iso investointi.