Pellolla levähtävä lintuparvi voi aiheuttaa isot tuhot ruokaillessaan – jatkossa tukea voi saada myös haittojen ennaltaehkäisyyn

Viljelijä voi hakea valtiolta korvauksia, jos suojellut joutsenet, hanhet tai kurjet tallovat ja syövät viljapeltoa muuttomatkallaan. Uuden lain myötä avustusta voisivat hakea järjestöt, kunnat ja esimerkiksi yksityiset ihmiset jo ennen vahinkojen syntymistä.

Kaupungeissa ärsyynnytään valkoposkihanhien ulostamisesta. Viljelijöiden pelloilla hanhet aiheuttavat myös isoja rahallisia menetyksiä. Kuva: Yle/ Nora Engström

Muuttolinnut kerääntyvät mielellään vilja- ja nurmipelloille saapuessaan Suomeen ja lähtiessään syksyllä pois.

Useinkaan lintujen pysähdystä ei voi estää. Jos kyse on suojelluista joutsenista, kurjista tai valkoposkihanhista, viljelijän ainoa mahdollisuus on yrittää hätistellä lintuja pois.

Jos häätötoimet eivät auta, peltotuhot on kärsittävä ja haettava niistä valtiolta korvausta.

Vuosittaiset vaihtelut korvaushakemuksissa johtuvat sääolosuhteista ja lintujen muuttohetkestä. Tänä vuonna tilanne on melko hyvä, sillä sato saatiin pääosin korjattua ajoissa ennen syysmuuttoa.

Joutsenet laskeutuvat muuttomatkallaan pelloille ruokailemaan ja lepäämään. Ne syövät, tallaavat ja ulostavat, mistä syntyy tuhoja. Kuva: Yle/Jussi Laine

Säädökset muuttuvat, ennaltaehkäisy mukaan

Luonnonsuojelulailla rauhoitettujen eläinten aiheuttamiin tuhoihin on vielä tänä vuonna haettu korvauksia totuttuun tapaan, mutta jatkossa tilanne on toinen.

Valtioneuvosto on syyskuussa hyväksynyt esityksen rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemisestä ja korvaamisesta (siirryt toiseen palveluun). Nyt korvauksia säätelee kaksi asetusta, jatkossa laki.

Uusi laki tuo korvausten rinnalle mahdollisuuden maksaa avustusta tuhojen ennaltaehkäisyyn.

Avustusta myönnettäisiin esimerkiksi erilaisten laitteiden hankintaan, työkustannuksiin sekä erilaisiin tutkimuksiin ja kehitystyöhön. Näillä olisi tarkoitus estää tuhojen syntyminen.

Erityisasiantuntija Hanne Lohilahti ympäristöministeriöstä kertoo, että lain säätämistä puoltavat viime vuosina moninkertaistuneet hanhituhot. Esimerkiksi vuonna 2020 valkoposkihanhien aiheuttamia tuhoja korvattiin 3,4 miljoonalla eurolla.

Uuden lain myötä muillakin kuin viljelijöillä on mahdollisuus hakea avustusta vahinkojen ennaltaehkäisyyn. Avustusta voisivat hakea järjestöt, kunnat ja esimerkiksi yksityiset ihmiset.

Uusi laki tulisi voimaan sen jälkeen, kun Euroopan komissio on hyväksynyt lakiehdotukseen sisältyvät tukijärjestelmät.

Eri linnut asialla

Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla suurimmat tuhojen tekijät ovat yleensä kurjet, joutsenet ja jossain määrin korpit.

Kurjet viihtyvät ohra- tai kaurapelloilla syöden viljaa. Ne myös polkevat peltoa ja ulostavat sinne. Samaa tekevät joutsenet.

Korpit taas nokkivat säilörehupaaleihin reikiä, jolloin rehu pilaantuu.

Korppi nokkii säilörehupaaleja ja pilaa ne. Kuva: Public domain

Eteläisessä ja itäisessä Suomessa valkoposkihanhet tekevät suuria tuhoja. Niiltä on säästytty vielä pohjalaispelloilla.

Maaseutuasiamies Jaana Ingalsuo Kokkolasta miettii kuitenkin, että kun hanhia hätistellään kiivasta kyytiä itäisessä ja eteläisessä Suomessa, ne saattavat vähitellen siirtyä Länsi-Suomeen.

Tänä vuonna valkoposkihanhien muuttoreitti kulki suomalaispeltojen ohi.

Aiemmin ympäristöministeriö korvasi viljelijöille myös naakkatuhoja, mutta naakan siirryttyä rauhoittamattomaksi lajiksi, korvauksia ei enää makseta. Naakkaa voidaan nyt metsästää, ei kuitenkaan pesimäkaudella.

Syksyllä ja keväällä ruokaillaan

Viljavahingot syntyvät syksyllä lintujen muuttaessa. Nurmet taas kärsivät Suomeen tulevista linnuista jo oraalla ollessaan eli keväisin. Esimerkiksi karjatalousvaltaisella Keski-Pohjanmaalla suurimmat tuhot syntyvät juuri nurmelle.

Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla suojellut linnut eivät ole tänä vuonna juurikaan tärvelleet peltoja muuttomatkoillaan.

Toistaiseksi Etelä-Pohjanmaan Ely-keskukselle on saapunut vasta kourallinen korvaushakemuksia suojeltujen lintujen aiheuttamista peltotuhoista tänä vuonna.

Ylitarkastaja Hannu Mahla Etelä-Pohjanmaan Elystä kertoo, että kolmen pohjalaiskunnan alueelta saapuu vuosittain 40–70 yksittäistä avustushakemusta. Niiden rahallinen arvo on 100 000–150 000 euroa. Usein korvaukset ovat vastanneet haettuja summia. Sääolot ja lintujen muuttoaikataulu vaikuttavat hakemusten määrään.

Yksittäisen viljelijän tekemät tukihakemukset vaihtelevat sadoista euroista kymmeniin tuhansiin euroihin.

Korvaussummia haetaan Ely-keskuksilta. Käytännössä viljelijöiden ilmoittamat tuhot käy tarkistamassa kunnan maaseutuasiamies. Tarkastukset tehdään heti tuhojen synnyttyä. Korvaushakemukset lähtevät ely-keskuksille vuoden loppuun mennessä.

Tämän vuoden korvauspinkka saattaa vielä kasvaa loppuvuonna, kun kaikki maaseutuasiamiehet toimittavat korvaushakemukset eteenpäin. Korvaukset maksetaan yleensä keväisin.

Viljelijällä ei useinkaan ole muuta mahdollisuutta kuin kärsiä tuhot ja hakea korvauksia. Maaseutuasiamies Jaana Ingalsuo Kokkolasta:

– Rauhoitettuja lintuja ei voi kuin jollain tavalla hätistellä pois. Ne eivät kuitenkaan pelkää ihmisiä. Kurjet varsinkin palaavat pian takaisin, kun hyvä ruokapaikka on tiedossa.

Kurjet viihtyvät vuosittain Vaasan lähellä Söderfjärdenin pelloilla. Kuva: Yle/Anna Wikman

Lue myös: