Pieleen mennyt rekrytointi voi maksaa yritykselle paljon – headhunter kertoo, miksi pomot poimitaan uusiin töihin ilman hakemuksia

Johtajia ja työntekijöitä suorahaetaan nykyisin aiempaa laajemmin, ei vain jo tutuista kandidaateista. Headhunter Niklas Sutelan mukaan se on hyvä asia muun muassa monimuotoisuuden takia.

– Koronavuosi näkyy siis vahvasti numeroissa. Suorahakumarkkinat ovat laskeneet, Tuula Kaukoranta Duunitorilta sanoo. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Pitkään kasvussa ollut työntekijöiden suorahaku kääntyi selvään laskuun koronan takia.

Suorahakumarkkinat laskivat 11 prosenttia vuonna 2020 edellisvuoteen verrattuna.

Pitkään kasvussa olleiden suorahakujen väheneminen alkoi tosin jo vuonna 2019.

– Suorahaku on perinteisesti ollut ylemmän johdon hakua. Nyt se on yleistynyt erilaisissa asiantuntijarooleissa ja työntekijöissä, suorahakujen asiantuntija Tuula Kaukoranta sanoo.

Koronan aikana rekrytointeja on tehty aiempaa vähemmän. Se näkyy luvuissa. Toki ylempää johtoa on rekrytoitu suorahaulla melkein entiseen malliin, Kaukoranta sanoo.

– Koronavuosi näkyy siis vahvasti numeroissa. Suorahakumarkkinat ovat laskeneet, Kaukoranta sanoo.

– Monelta on tullut viestiä, että nyt on taas kääntynyt nousuun, Kaukoranta sanoo. Tänä vuonna todennäköisesti luvut ovat taas kasvussa, hän arvioi.

Samaa sanoo myös Niklas Sutela suorahakuyhtiö Mercuri Urvalista.

– Tänä vuonna taas on ollut todella paljon suorahakua. Tällä hetkellä markkinassa tapahtuu.

Johtajat pestataan ilman hakuilmoituksia

Eniten viime vuonna laski siis muiden työntekijöiden kuin johtajien suorahaku. Johtajia rekrytään edelleen suorahaulla eli headhuntaten. Toki tässä näkyy myös rekrytoinnin yleinen väheneminen.

Toisaalta suorahaku on arkipäiväistynyt. Esimerkiksi IT-alalle haetaan paljon suoraan työntekijöitä. Myös niin sanotut hybridihaut ovat yleistyneet: avointa ilmoitushakua täydennetään erilaisilla suorahakuelementeillä. Kaikki lähtee asiakkaan tarpeista, Kaukoranta painottaa.

– Niillä aloilla, joissa osaajista on kova kilpailu, haetaan suorahaulla. Näillä aloilla työntekijät eivät usein etsi töitä, Mercuri Urvalin Niklas Sutela sanoo.

Osaajista kilpaillaan ja suorahaku auttaa löytämään oikeat henkilöt, sanoo Mercuri Urvalin Niklas Sutela. Kuva: Tiina Jutila / Yle

– Meillä toiminta keskittyy edelleen hyvin paljon johdon suorahakuun. Kun uskotaan, että potentiaaliset kandidaatit eivät seuraa, minkälaisia työpaikkoja on auki, suorahaku on hyvä keino, hän kertoo.

Osaajia etsitään entistä laajemmalta

Suorahaku on digitalisoitunut. Aiemmin headhunter tunsi tietyn alan työntekijät, nyt esimerkiksi LinkedIn-palvelun kautta löytyy potentiaalisia kandidaatteja, eikä vastaavaa alan tuntemusta vaadita, Kaukoranta sanoo.

Johdon rekrytoinnin ohella suorahakua käytetään erityisesti aloilla, joissa erityisosaajista on kova pula.

– On myös hakuja, joita ei haluta rummuttaa julkisesti. Tämä on tyypillistä isoissa yrityksissä, joissa haetaan johtajia, Kaukoranta sanoo.

Iso osa ihmisistä on valmis harkitsemaan työpaikanvaihtoa, mutta he eivät välttämättä hae töitä, Kaukoranta muistuttaa. Siksi suorahakuja käytetään paljon.

Kuinka paljon Suomessa tehdään vuosittain suorahakuja? Sitä on vaikea laskea, sillä niistä ei aina kerrota avoimesti, Kaukoranta muistuttaa.

– On myös hakuja, joita ei haluta rummuttaa julkisesti. Tämä on tyypillistä isoissa yrityksissä, joissa haetaan johtajia, Tuula Kaukoranta sanoo. Kuva: Tiina Jutila / Yle

– Isojen yritysten johtajat, lähes poikkeuksetta niissä käytetään suorahakua, Kaukoranta sanoo.

Johtoa etsitään usein suorahaulla, koska valinta on yritykselle elintärkeä. Pieleen mennyt rekrytointi voi maksaa todella paljon.

Mercuri Urvalin Niklas Sutela sanoo myös, että nyt kandidaatteja haetaan aiempaa laajemmalta.

Ennen headhuntereiden omat verkostot olivat pääosassa. Mutta nyt otanta on laajempi. Mercuri Urvalilla johtajia etsitään muualtakin kuin headhuntereiden jo tuntemista kandidaateista.

– Digitaalisten palveluiden kautta pystytään kartoittamaan kandidaatteja oman verkoston ulkopuolelta. Enää ei lasketa sen varaan että tunnetaan tiettyjä johtajia. Nyt haut ovat laajempia. Se on tärkeää esimerkiksi diversiteetin kannalta, Sutela sanoo.

Vuonna 2019 suorahakumarkkinoiden koko oli 77 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 se oli 69 miljoonaa euroa. Vielä vuonna 2018, suorahakutoimeksiantoja tehtiin yli 80 miljoonan euron arvosta, ja markkina oli kasvussa.

Enää ei lasketa sen varaan että tunnetaan tiettyjä johtajia. Nyt haut ovat laajempia. Se on tärkeää esimerkiksi diversiteetin kannalta, Niklas ela sanoo. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Duunitorin tekemä markkinan kokonaisarvio pohjautuu virallisiin tilinpäätöstietoihin, suoraan yrityksiltä saatuihin tietoihin sekä puuttuvien lukujen osalta arvioon..

– Heittely on ollut isoa yksittäisen yritystenkin välillä. Siksi tänä vuonna oli vaikea tehdä tilastoja, Kaukoranta sanoo.

Voit keskustella aiheesta 19.10. klo 23 asti.