Kuntia houkutellaan puhdistamaan jätevetensä vapaaehtoisesti lupaehtoja paremmin

Vapaaehtoisessa sopimuksessa puhdistamot saavat itse päättää, kuinka jätevesien tehokas puhdistaminen toteutetaan. Patistelun taustalla on uudistuva jätevesidirektiivi, jonka tulee voimaan vielä tällä vuosikymmenellä.

Mikkeliin valmistui hiljattain kalvosuodatusmenetelmää käyttävä jätevedenpuhdistamo. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Jätevedenpuhdistamojen halutaan tehostavan toimintaansa vapaaehtoisella sopimuksella. Ympäristöministeriön, Vesilaitosyhdistyksen ja Kuntaliiton tiistaina julkistamalla niin sanotulla green deal -sopimuksella ennakoidaan samalla uudistuvan jätevesidirektiivin vaatimuksia.

Green deal -sopimuksessa pyritään vähentämään jätevesien ympäristölle aiheuttamaa kuormitusta. Erityisesti jätevesistä tarkkaillaan typen ja fosforin pitoisuuksia sekä biologista hapenkulutusta.

Käytännössä sopimus koskee yli 2 000 hengen taajamia ja niiden puhdistamoja. Puhdistamot voivat itse liittyä sopimukseen ja määritellä samalla, kuinka ne pyrkivät parempaan lopputulokseen.

Tavoitteena on, että vuoteen 2027 mennessä yli 10 000 hengen taajamien puhdistamoista 90 prosenttia puhdistaisi jätevedet lupaehtojaan paremmin. Vastaavasti pienemmistä taajamista siihen yltäisi 80 prosenttia puhdistamoista. Isot puhdistamot ovat jo nyt lähellä tavoitetta.

Jätevesien puhdistaminen on ensisijaisesti kuntien vastuulla, sillä ne ovat omistajina suurimmassa osassa jätevesipuhdistamoja.

Sopimuksella pyritään käytäntöön, jossa jätevedenpuhdistamo sitoutuu tekemään vapaaehtoisesti luvassa määriteltyä parempaa tulosta. Tällöin lupapäätöksen tarkastamiselle ei olisi tarvetta.

Vuonna 2014 ympäristölaki muuttui niin, että ELY-keskukset eivät enää määräajoin tarkista puhdistamojen lupaehtoja. ELY-keskus voi silti laittaa luvan tarkistamisen vireille, jos puhdistamolla on suuria puutteita.

Nyt allekirjoitettu green deal -sopimus on jatkumoa vuonna 2012 solmitulle ensimmäiselle vapaaehtoisuuteen pohjautuvalle suositukselle.

Jätevesien puhdistaminen nykyistä tehokkaammin on osoittautunut monessa kunnassa kalliiksi. Esimerkiksi Viitasaari, Mikkeli ja Parikkala ovat painiskelleet teknisten ongelmien ja kohoavien kustannusten kanssa. Ongelmat liittyvät muun muassa uuteen kalvopuhdistusmenelmään.

Ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Ari Kangas muistuttaa, että menetelmä on monimutkainen ja vaatii osaamista eikä se sen vuoksi sovi kaikille laitoksille.

Pienissä puhdistamoissa ongelmana ovat myös umpi- ja sakokaivolietteet, joita tulee ajoittain liikaa puhdistamon tehoon nähden.

Lisää aiheesta: