Kun Elokapina estää liikenteen Mannerheimintiellä, media saapuu paikalle – miksi kansalaistottelemattomuus pääsee valokeilaan?

Elokapina on pakottanut uutistoimitukset pohtimaan valintojaan uudella tavalla. Liikkeen toiminnan uutisarvo saattaa kuitenkin ennen pitkää vanhentua, arvioi mediatutkija.

Elokapinan aktivistit osoittivat mieltään Helsingin Mannerheimintiellä 20. kesäkuuta 2021. Kuva: Juho Liukkonen / Yle

Ympäristöliike Elokapina on pitänyt julkisen keskustelun ilmaherruutta hallussaan jo useiden viikkojen ajan. Pienikin Elokapinaan liittyvä risahdus on uutisoitu suurimmissa uutismedioissa säntillisesti, ja aiheet on usein nostettu näkyvälle paikalle uutisvirrassa.

Tämä on tietysti ollut myös liikkeen tavoite. Vievätkö mielenosoittajat siis mediaa kuin pässiä narussa?

Mediatutkija Anu Koivusen mukaan uutisoinnin suuret linjat ovat olleet medioille tyypillisiä: on uutisoitu liikehdinnän tavoitteita, pyritty selvittämään mistä on kysymys ja uutisoitu myös toiminnasta aiheutuvia haittoja ja erilaisten asiantuntijoiden tai muiden tahojen kommentteja.

Myös Ylen etiikkapäällikkö Timo Huovinen arvioi, että Elokapina on saanut varsin onnistuneesti viestinsä läpi.

– Elviksen managerikin sanoi aikoinaan, että pääasia että nimi on kirjoitettu oikein. Elokapina on onnistunut saamaan paljon julkisuutta ja nostamaan sitä myötä omaa asiaansa tapetille.

Helsingissä järjestetään mielenilmauksia kuitenkin viikoittain, niitä voi usein yhdenkin päivän aikana olla useita. Vain harva näistä päätyy uutisiin. Onko Elokapinalla siis jonkinlainen erityisasema?

– Varmasti toimituksissa tapahtuu journalistista harkintaa sen suhteen, minkä tyyppiset mielenilmaukset uutisoidaan. Yksi kynnys on varmaankin se, paljonko toiminta näkyy paikallisten ihmisten elämässä: meneekö liikenne poikki, onko kyse isosta ihmismassasta ja niin edelleen, Koivunen arvioi.

Huovisen mukaan kaikki uutisointia koskevat ratkaisut tehdään aina tapauskohtaisesti ja yleispätevien vastausten antaminen on vaikeaa. Hän arvioi Ylen kuitenkin selvinneen Elokapina-uutisoinnista puhtain paperein.

– Yle ja vastuullinen media yleisesti on tehnyt ratkaisuja journalistisin periaattein, ja nähdäkseni tässä asiassa niitä on tehty kussakin tilanteessa siten kuin kuuluukin.

Kieltämättä aika oudolta näyttäisi myös tilanne, jossa mielenosoittajat katkaisevat Mannerheimintien liikenteen tai kahlitsevat itsensä Valtioneuvoston linnan portaille, eikä uutisissa käsiteltäisi asiaa mitenkään.

Anu Koivunen kuitenkin huomauttaa, että journalistiset perustelut tehdään lähes poikkeuksetta suljettujen ovien takana.

– Eiväthän uutistoimitukset kerro meille koskaan omia perusteitaan, että miksi tästä liikehdinnästä kerrotaan ja tuosta taas ei. Uutiskriteerit näyttäytyvät mediankuluttajille ikään kuin itsestään selvinä, vaikka eiväthän ne sitä ole.

Huovinen muistuttaa, että vastuullinen media kertoo Journalistin ohjeiden (siirryt toiseen palveluun) kautta avoimesti periaatteet, joiden mukaan se toimii. Ylellä toimintaa ohjaa tämän lisäksi ohjelmatoiminnan ja sisältöjen eettiset ohjeet.

– Tässä asiassa meitä haastetaan päivittäin, ja ainakin Ylessä yritetään vastata noista uutiskriteereistäkin, jos asiallisesti ja perustellusti kysytään.

Onko kansalaistottelemattomuus aina uutinen?

Kansalaistottelemattomuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa tavallinen kansalainen rikkoo rauhanomaisin keinoin lakia vaikuttaakseen kokemaansa epäkohtaan.

Toimintaan liittyy lähes poikkeuksetta huomiohakuisuus: tarkoitus on saada lakia rikkomalla kiinnitettyä yleinen huomio siihen epäkohtaan, johon halutaan vaikuttaa.

Tavallinen mielenosoitus ei siis ole Suomen oloissa kansalaistottelemattomuutta. Tilanne on toinen, kun lakia rikotaan ja yleisestä normista poiketaan.

Onko kansalaistottelemattomuus siis aina uutinen?

– Tätä pitää kysyä toimituksilta, jotka omat uutiskriteerinsä määrittävät. Näkyvyyteen ja uutiskriteerien ylittymiseen vaikuttaa varmaan se, tiedottaako poliisi jostain häiriöstä tai operaatiosta tai onko kyse julkisuutta esimerkiksi somessa saavasta aktiosta, Koivunen sanoo.

Huovisen mukaan kansalaistottelemattomuus ei välttämättä aina ole uutinen.

– Nämä ovat ratkaisuja, joita toimituksissa tehdään tapahtumien ollessa päällä. Aina tapauskohtaisesti mietitään, ylittyykö uutiskynnys.

Koivusen mukaan kansalaistottelemattomuuteen ja erityisesti Elokapinaan liittyy myös hieman uudenlainen asetelma. Elokapinan mielenosoittajat eivät ole yhtenäinen, kapeaan stereotypiaan mahtuva ihmisjoukko, vaan mukana on eri-ikäisiä ja erilaisista taustoista tulevia ihmisiä.

Heidän toimintansa on väkivallatonta ja rauhanomaista, vaikkakin aika ajoin laitonta.

– Kyse ei ole huliganismista, paikkojen rikkomisesta, väkivaltaisesta käytöksestä tai muusta sellaisesta. Journalistit joutuvat miettimään, miten laittomuutta käsitellään, kun siinä ei ole kyse mistään rajusta vaarallisia tilanteita aiheuttavasta toiminnasta.

Kauanko aihe pysyy vielä esillä?

Uutiseen liittyy lähtökohtaisesti aina uutuus. Käykö jossain vaiheessa niin, että Elokapinan toiminnan uutisarvo vanhentuu?

– Itse asia, jota he ajavat on kyllä ajankohtainen meillä vielä vuoden ja vuosikymmenenkin päästä. Aika näyttää, miten heihin silloin suhtaudutaan, mutta siihen varsinaiseen asiaan pitää suhtautua jatkossakin vakavasti, sanoo Huovinen.

Koivunen arvelee Elokapinan toiminnan uutisarvon jossain vaiheessa hiipuvan. Hieman samaan tapaan on käynyt Greta Thunbergin aloittamalle Fridays for Future -liikkeelle.

– Sehän jatkuu maailmalla, mutta sitä ei juuri enää uutisoida Suomessa. Varmaan tällaisista Mannerheimintien blokkauksista jatkossakin jokin pikku-uutinen tulee, mutta tuskin sinne enää vuosien päästä reportterilaumoja lähetetään.

Lue lisää: