"Tulvat, kuivuus ja heinäsirkat, ne kaikki ovat todellisuutta" – YK-johtaja kertoo Ylelle, mitä ilmastonmuutos tekee köyhien viljelijöiden elämälle

Koronakriisin vuoksi köyhien viljelijöiden on ollut pakko myydä työvälineitään pysyäkseen elossa, sanoo YK-järjestö IFAD:in johtaja Gilbert Houngbo Ylen haastattelussa.

Viljelijä kuokkii kuivuuden kovettamaa riisipeltoa Chiang Maissa Thaimaassa. Kuva: Chiang Mai / EPA

Ilmastonmuutos näkyy ja tuntuu jo nyt maailman köyhimmissä maissa, sanoo YK-järjestö IFAD:in pääjohtaja Gilbert Houngbo.

– Ilmastonmuutos ei ole köyhissä maissa vain akateeminen ongelma, vaan se tulee viljelijöitä vastaan päivittäin, Houngbo sanoo Ylen haastattelussa.

Houngbo vieraili alkuviikosta Suomessa, ja neuvotteli kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin (sd.) kanssa. Hänen johtamansa maatalouden kehittämisjärjestön tehtävänä on kehitysmaiden köyhien viljelijöiden tukeminen.

– Voi olla yllättävää, mutta ilmastonmuutoksesta muistuttaminen käy köyhissä maissa koko ajan helpommaksi, sanoo Houngbo epäröimättä.

Kansainvälisen maatalouden kehittämisrahaston IFADin pääjohtaja Gilbert F. Houngbo Helsingissä lokakuussa 2021. Kuva: Mikko Koski / Yle

"Äärimmäiset sääolot ovat jo todellisuutta"

– Äärimmäiset sääolot – joskus tulvat, sitten taas kuivuus, sitten heinäsirkat ja muut hyönteiset – ne kaikki ovat todellisuutta pienviljelijöiden elämässä.

Houngbon kotimaassa länsiafrikkalaisessa Togossa sateet tulivat säännöllisesti silloin kun hän oli pikkupoika. Nyt tämäkin on muuttunut.

Taifuuni Damreyn sateet saivat pellot tulvimaan Hoi Anissa Vietnamissa marraskuussa 2017. Kuva: Wallace Woon / EPA

IFAD tukee pienviljelijöitä köyhimpien maiden syrjäseuduilla. Keinoina ovat koulutus, pienlainat ja apu maaomistuksen rekisteröimisessä.

Kaikkiaan IFAD antoi viime vuonna rahoitustukea yli 23 miljoonalle viljelijälle. Lisäksi 1,7 miljoonaa hehtaaria viljelysmaata muutettiin ilmastokestävälle kannalle.

Suomi on tukenut köyhimpien auttamiseen keskittyvää IFAD-järjestöä jo pitkään. Vuosiksi 2022–24 kehitysyhteistyövaroista on myönnetty järjestölle 15 miljoonaa euroa.

IFAD:in tukiohjelmien esimerkkimaita kysyessä Houngbo mainitsee Senegalin, Etiopian ja Bangladeshin. Käytännössä on kyse esimerkiksi kastelujärjestelmien kehittämisestä.

– Tarvitaan tietoa säästä, jotta viljelijät tietävät koska sade tulee, ja koska on aika kylvää, täsmentää Houngbo, joka Suomessa tapasi myös Ilmatieteen laitoksen edustajia.

– Kun viljelijä osaa arvioida kasteluun käytettävän veden tarpeen, ei sitä tarvitse tuhlata.

Maataloudessa käytetään Houngbon mukaan 70 prosenttia maailman puhtaasta vedestä.

Ruusuviljelmän kastelua Hekpoortissa Etelä-Afrikassa. Kuva: Jon Hrusa / EPA

IFAD perää keinoja vastata ilmastonmuutokseen

YK:n seuraava suuri ilmastokokous alkaa lokakuun lopussa Glasgow'ssa Skotlannissa. IFAD aikoo korostaa kokouksessa käytännön keinoja sopeutua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ongelmiin. Sellainen voi olla esimerkiksi käyttökelpoinen ja hinnaltaan saavutettava saavutettavaa teknologiaa.

IFAD järjestää talonpojille mikrolainoja, mikä on kehitysmaissa todettu toimivaksi menetelmäksi auttaa vähävaraisia viljelijäperheitä. Yksi lainahanke voi tuoda tukea jopa 30 000 kotitaloudelle.

Koronasulku muutti paikallisen torin testausasemaksi heinäkuussa 2020 Kathmandussa Nepalissa. Kuva: Narendra Shrestha / EPA

Yhteiskunta ilman turvaverkkoja

Maailmaa yli puolitoista vuotta koetellut koronapandemia on kuitenkin kärjistänyt ongelmia etenkin köyhissä maissa. Koronan vuoksi on suljettu toreja, ja kriisin väistyessä inflaatio nostaa ruoan ja energian hintoja.

– On sydäntä särkevää nähdä, kuinka köyhien viljelijöiden on ollut pakko myydä työvälineitään pysyäkseen elossa.

Houngbo muistuttaa, että epävarmoissa oloissa sinnittelevillä kyläyhteisöillä ei ole varasuunnitelmaa, kun Covid-19 suistaa elämän kriisiin. Turvaverkkojen puuttuessa seurauksena voi olla yhteiskunnan jakautuminen entistä pahemmin.

Nainen kävelee riisipellolla Kayonzassa Ruandassa. Kuva: Dai Kurokawa / EPA

Pandemiapilven hopeinen reuna

Silti IFAD-järjestön johtaja näkee pandemian muodostamassa synkässä pilvessä jopa valoisan reunan.

Houngbon mukaan normaalioloissa Afrikkaan viedään elintarvikkeita vuosittain noin 70 miljardin dollarin edestä.

– Kun kuljetukset pysähtyivät, oli turvauduttava kotimaiseen viljelyyn. Näin korona-aika puski tuotantoa oikeaan suuntaan.

Rahtikoneesta puretaan Espanjan Covax-ohjelmassa lahjoittamia koronarokotteita Guatemalassa. Kuva: Esteban Biba / EPA

Tuleviin kriiseihin on varauduttava

Houngbon mukaan yhä jatkuvasta pandemiasta tulisi ottaa oppia tulevan varalta.

Haasteena on luoda sellainen järjestelmä, että maailman suuret rahoituslaitokset – kuten Maailmanpankki ja IMF –voivat reagoida, kun seuraavan kerran joudutaan vastaavaan kriisiin.

– Tarvitaan mekanismi, jolla voidaan nopeasti auttaa maailman köyhiä, sanoo Houngbo.

Tyttöjä koulussa Mingorassa Pakistanissa, josta Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2014 saanut Malala Yousafzai on kotoisin. Kuva: Bilawal Arbab / EPA

Turvattu elämä rohkaisee tyttöjä kouluun

Houngbon mukaan naisten arjen tukeminen kuuluu IFAD-järjestön ohjelmaan.

– Tähtäämme siihen, että puolet avun saajista on naisia. Naisten roolin vahvistaminen kehitysmaiden taloudessa parantaisi satojen miljoonien ihmisten elämää, arvioi Houngbo.

Hänen mukaansa naisten saamat tulot jäävät nyt tehdyn työn osuutta pienemmiksi.

Kehitysmaissa tyttöjen asema on usein kaikkein heikoin.

– Ruoan ja vähimmäistoimeentulon takaaminen perheelle tukee tyttöjen asemaa. Se rohkaisee heitä käymään koulua sen sijaan, että joutuisivat auttamaan kotitöissä, muistuttaa Houngbo.

Voit keskustella aiheesta 19.10. klo 23:een saakka.

Lue lisää: