Huomasitko sinäkin, ettei ikkunoista pyri tänä syksynä ampiaisia tavalliseen tapaan? – syy voi olla kevään viileydessä tai kesän kuumuudessa

Normaalistikin parittomina vuosina ampiaisia on vähemmän kuin parillisina, mutta vuorovuosivaihtelu ei yksistään riitä selittämään tämän kesän ampiaiskatoa. Taustalla voi olla useita syitä.

Syksyisin sisälle pyrkivät ampiaiset ovat yleensä työläisiä. Kuva: Markus Kauppinen / Yle

Ampiaisia on tänä syksynä havaittu eri puolilla Suomea tavallista vähemmän. Ilmiön ovat monet huomanneet siitä, että avoimista ikkunoista ei ole pyrkinyt sisään ampiaisia tavalliseen syksyiseen tapaan.

Useat suomalaiset tutkijat vahvistavat tilanteen. He kertovat, että ampiaiskanta vaihtelee normaalistikin vuorovuosittain niin, että parittomina vuosina ampiaisia on vähemmän kuin parillisina. Tänä vuonna ampiaisia on paikoin vielä normaalia paritonta vuotta vähemmän ja ampiaiskatoon voi olla useita syitä, kuten pitkään kestänyt kuiva ja jopa kuuma ajanjakso.

Yksi ampiaisten vähäisyyden huomannut on Helsingin yliopiston luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen museomestari Juho Paukkunen.

– Ampiaisia on tänä vuonna ollut selkeästi tavanomaista vähemmän. Paikallista vaihtelua toki on ja joillain paikoilla ampiaiset ovat voineet olla runsaitakin, hän sanoo.

Paukkunen arvelee, että tänä vuonna viileä kevät olisi haitannut ampiaisten pesien perustamista.

Sisälle pyrkivät tavallisesti työläiset

Erityisesti ampiaisiin perehtynyt luonnonvarakeskus Luken tutkija Jouni Sorvari kertoo, että syksyllä sisälle pyrkivät ampiaiset ovat yleensä työläisiä, jotka etsivät vielä pesässä oleville nälkäisille toukille ravintoa, eli sokeria ja proteiinia.

Kuningattariakin voi tulla sisälle, ja ne tunnistaa työläisiä selvästi suuremmasta koosta.

– Kuningattaret kuitenkin yleensä painelevat talvehtimaan parittelun jälkeen, niin pian kuin mahdollista. Tavallisia talvehtimispaikkoja ovat esimerkiksi halkopinot sopivine rakoineen. Sisälle voi joku kuningatar harhautua talvehtimispaikkaa etsiessään, mutta lämpimään ne eivät pyri, Sorvari sanoo.

Kesällä syntyneet kuningattaret talvehtivat ja perustavat uuden pesän seuraavana keväänä.

Myös Sorvari on havainnut tänä syksynä ampiaisten vähyyden Kuopiossa, jossa hän on tehnyt pitkäaikaisseurantaa viime vuosina.

– Kesäkuussa satuin liikkumaan Rovaniemen alueella ja eri ampiaislajien kuningattaria oli liikkeellä pesiään perustamassa, mutta ilmeisesti pesät eivät kasvaneet suuriksi. Kuuma ja kuiva kesä ei välttämättä ole aina ampiaisille parhaita, koska ampiaisilta kuluu silloin arvokasta työaikaa ja energiaa veden hankintaan ja pesän tuulettamiseen, Sorvari kertoo.

Jouni Sorvari on erikoistunut muurahaisten ja ampiaisten tutkimukseen. Kuva: Tarja Eskelinen

Joka toinen vuosi kanta romahtaa

Sorvarin mukaan ampiaiskannan vuorovuosittainen vaihtelu on ollut havaittavissa ainakin vuodesta 2008 asti. Silloin hän aloitti ampiaisten seurannan aluksi Turussa.

– Tämä johtuu syksyllä runsaslukuisten piha-ampiaisten ja etelämpänä myös saksanampiaisten kannan vaihtelusta.

Sorvarin mukaan tänä vuonna on vuorossa niin sanottu pohjavuosi ja ensi vuonna ampiaisia pitäisi jälleen olla enemmän. Varmaa syytä siihen, miksi heikon ampiaisivuoden jälkeen tulee runsaampi vuosi, ei tiedetä.

– Jostain syystä heikon ampiaisvuoden jälkeen usein tulee hyvä ampiaiskesä. Mahdollisesti loisten ja tautien määrä romahtaa ampiaisille sopivalle tasolle. Ehkä vähän niin kuin tämän koronan kanssa – kun ollaan vähemmän tekemisissä, tauti vähenee ja päin vastoin, Sorvari sanoo.

Paukkusen tavoin Sorvari muistuttaa, että ampiaishavainnot ovat aina hyvin paikallisia.

– Sisälle tulevien ampiaisten invaasioon vaikuttaa erityisen paljon myös se, onko lähistöllä näiden ampiaisten pesiä. Sattumalta voi käydä myös niin, että pohjavuotenakin tulee ampiaisia sisään, koska lähistöllä sattuu olemaan pesä, Sorvari sanoo.

Kevät on myös kriittistä aikaa

Ampiaisten pesinnän onnistumiseen vaikuttaa paljon kevään säätila. Kuningatar perustaa silloin yksin pesää rakentaen sen alkuosat ja kerää samalla ravintoa jälkeläisilleen.

– Jos on kovin koleaa ja erityisesti sateista, niin pesän rakentaminen on hidasta tai jopa epäonnistuu kokonaan.

Työläisparvet jatkavat pesän rakentamista, mutta siinäkin sääolot vaikuttavat.

– Sateella nekään eivät lennä. Ja ehkä viime kesään liittyen, jos on liian kuumaa, niin osa työläisistä pitää siirtää rakennus- ja ravinnonkeruutöistä viilentämään pesää tuulettamalla sitä siivillään pesän suuaukolla, Sorvari kertoo.

Hän sanoo, että normaalina kesänä työläiset saavat vettä keräämänsä meden ja kirvojen makean ulosteen mukana. Kuivina aikoina mettä on vähän ja ampiaisten pitää etsiä vettä muualta.

– Siksi niitä voi tulla puutarhan kastelun jälkeen kasvien lehdille vettä juomaan.

Ampiaisillakin on tärkeä rooli

Jouni Sorvarin mielestä ampiaiset ovat aliarvostettuja hyönteisiä.

– Vaikka ne eivät ole niin tehokkaita pölyttäjiä kuin esimerkiksi kimalaiset, ne pölyttävät kuitenkin kasveja mettä etsiessään.

Suurin ja vielä vähemmän tunnettu merkitys ampiaisella on Sorvarin mukaan sen rooli petona.

– Nostaisin erityisen tärkeäksi ihmisen kannalta joidenkin ampiaisten tavan metsästää kirvoja. Joskus loppukesällä tai alkusyksyllä saattaa kuulua puiden latvoista melkoinen surina, kun ampiaiset vapauttavat puita kirvoista, kun monet muut kirvojen viholliset ovat jo luopuneet leikistä.

Jos ampiaisten määrä vähenisi pysyvästi, lisäisi se niiden saalishyönteisten määriä, ja kirvojen aiheuttamat vahingot varmaankin lisääntyisivät, Sorvari sanoo.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 17.10. kello 23 saakka.

Lue myös: