1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Budjettileikkaukset

Kulttuurin tekijät katkeria ja masentuneita rahapelirahoituksen leikkauksista – Oopperan johtaja: “Ei ihan juustohöylällä pysty höyläämään”

Kulttuurilta ollaan leikkaamassa 18,4 miljoonaa euroa. Kirjastoalalla leikkaukset nähdään moniäänisen kulttuurin tuhoamisena, koska ne osuvat muun muassa selkokirjallisuuteen ja ruotsinkieliseen sisältöön.

Kansallisopperan ja -baletin pääjohtaja Gita Kadambi on viidenkin prosentin leikkauksista syvästi pahoillaan. Kadambi kuvattiin elokuussa. Kuva: Silja Viitala / Yle

Vähenevistä rahapelituotoista johtuvat tieteen ja kulttuurin tukirahojen leikkaukset (siirryt toiseen palveluun) kirpaisevat pahasti. Opetus- ja kulttuuriministeriö julkisti tiistaina leikkausten kohteet ja euromäärät (siirryt toiseen palveluun), ja kulttuurilta ollaan leikkaamassa 18,4 miljoonaa euroa. Tunnot ovat masentuneita, katkeria ja hämmentyneitä.

Suomen elokuvasäätiön johtaja Lasse Saarinen on tyrmistynyt. Elokuvatuotantoon, käsikirjoittamiseen ja jakelun edistämiseen varattuja määrärahoja leikataan 8 prosenttia, eli noin 1,8 miljoonaa euroa.

– Leikkaukset tulevat tilanteessa, jossa kotimainen elokuva toimii paremmin kuin koskaan. On kansainvälistä menestystä ja kotimainen yleisö käy elokuvissa.

Saarinen sanoo katkerana, että kulttuurin tuen leikkauksen määrä on "kolmaskymmenessadastuhannes osa" valtion budjetista ja että "sehän tietenkin katkaisee kamelin selän".

Saarinen kertoo, että säätiön noin 24 miljoonan euron avustuspotista noin 18 miljoonaa menee tuotantotukiin, niin sinne säästötkin iskenevät. Kurillaan hän laskee, että leikkaukset voitaisiin kuitata kertalaakilla myös lopettamalla tuki kaikille maaseudun pienille teattereille ja tappamalla ne tai sitten lopettamalla ykskantaan kaikki kotimaisen tuotannon markkinointi.

– Mutta emmehän me niin tietenkään tee, Saarinen sanoo.

– Se tässä masentaa, että elokuva ei ole hallituksen silmissä samanlaista kulttuuria kuin kaikki muu. Meiltä leikataan 8 prosenttia, kun kansallisteatterilta ja oopperalta otetaan viisi. Pitäisi olla samalla viivalla.

Tuki pitäisi saada budjettiin

Kansallisopperan ja -baletin pääjohtaja Gita Kadambi on viidenkin prosentin leikkauksista syvästi pahoillaan.

– Tämä osuu pahasti niin meihin kuin muihinkin. Viisi prosenttia on hieman vaille kaksi miljoonaa euroa ja se on niin iso raha, että sitä ei ihan juustohöylällä pysty enää höyläämään, Kadambi sanoo.

Hän huomauttaa, että Kansallisoopperan tuotantojen resurssi on lyöty pitkällä tähtäimellä lukkoon jo vuoteen 2024. Työvoimavaltaisessa kulttuuritalossa parin miljoonan vaje jo nyt ei ole helposti käsiteltävissä.

– Isossa kuvassa näkisin, että valtiovallan pitää pystyä ratkaisemaan tilanne ja laittamaan kulttuurin tarvitsemat rahat täysimääräisinä budjettiin. Muuten edessä on kurjistumisen tie, Kadambi sanoo.

Kansallisteatterille kahden produktion suuruinen leikkaus

Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyaho on yhtä lailla huolissaan koko suomalaisen kulttuurin tilasta: mitä halutaan ja mitä arvostetaan. Tästä on juuri tänään tiistaina leikkauslistan siivittämänä alkanut hänen mukaansa keskustelu – kuinka kulttuurin 18 miljoonan rahapelivaje saataisiin katettua ilman leikkauksia?

– Meille 600 000 euron leikkaus tarkoittaa noin kahden suuren näyttämämön produktion kustannuksia, Myllyaho sanoo ja ottaa toisen vertauksen: summa vastaa koko talon yhden kuukauden palkkoja. Summa on siis iso ja sen kohdentumista ryhdytään pohtimaan heti.

– Kysymys on siitä, mikä ylipäätään on koko Suomen kulttuuripolitiikka ja kulttturistrategia tulevaisuuteen. Miten Suomessa arvostetaan kulttuuria on toinen iso kysymys, Myllyaho sanoo.

Moniäänisyys ei toteudu

Kirjastoalalla leikkaukset nähdään moniäänisen kulttuurin tuhoamisena.

Opetus- ja kulttuuriministeriön leikkauslistassa vähälevikkisen kirjallisuuden ostotuki ja kirjastoille maksettava kulttuurilehtien tilaustuki lopetetaan kokonaan.

– Onneksi tämä on vasta esitys, mutta jos se toteutuu, se on iso isku, arvioi Suomen kirjastoseuran toiminnanjohtaja Rauha Maarno.

Maarno kertoo, että isku voi olla valtaisa suurelle joukolle pieniä ruohonjuuritason kustantajia. Ne tuottavat juuri vähälevikkiseksi katsottua selkokirjallisuutta, runoutta ja vaikka ruotsinkielistä sisältöä. Lisäksi vaikutus näkyisi pienten ja keskisuurten kuntien mahdollisuuksissa tehdä tällaisia hankintoja.

– Harmittaa, kun virallisesti puhutaan halusta rakentaa moniäänistä yhteiskuntaa, niin sitten rajoitetaan kirjastojen mahdollisuutta tarjota valtavirran ulkopuolelta materiaalia, Maarno sanoo.

Juttua korjattu 12.10. klo 17.38: Kulttuurin tuen leikkauksen määrä on "kolmaskymmenessadastuhannes osa" valtion budjetista, ei elokuvan tuen leikkauksen määrä.

Lue myös:

Näin valtio leikkaa avustuksia, kun Veikkauksen tuotot vähenevät – Marinin mukaan leikkaukset saatetaan vielä perua