1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. jengit

Parikymppisten miesten katujengien toiminta kovenee pääkaupunkiseudulla – Poliisi: Useita ampumistapauksia, joista vaaraa myös sivullisille

Poliisin mukaan pääkaupunkiseudulla havaittujen katujengien nokittelu gangsta rapissa ja sosiaalisessa mediassa on johtanut väkivaltaisiin yhteenottoihin.

Poliisin mukaan pääkaupunkiseudun katujengit liittyvät vahvasti tiettyihin kaupunginosiin. Kuvituskuva. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Pääkaupunkiseudulla on vajaat kymmenen katujengiä, joihin kuuluu kaikkiaan noin sata parikymppistä miestä, arvioi ammattimainen rikollisuus -toimintojen johtaja Markku Heinikari Helsingin poliisilaitokselta. Mukana on myös alaikäisiä.

Helsingin, Espoon ja Vantaan poliisilaitokset sekä keskusrikospoliisi (KRP) ovat tehneet yhteistyötä saadakseen kattavan tilannekuvan pääkaupunkiseudun jengeistä.

Heinikarin mukaan poliisin määritelmä katujengeistä perustuu poliisin havaintoihin eri ryhmien muodostumisista, ryhmien välisistä vakavista väkivallanteoista sekä ryhmien leimautumisesta tiettyihin kaupunginosiin ja näillä alueilla tapahtuvaan huumeiden katukauppaan.

Heinikari ei kuitenkaan halua mainita tarkemmin, mistä kaupunginosista tai, minkä nimisistä ryhmistä on kysymys.

– En halua tarjota niille enempää julkisuutta, mutta ilmiöstä on tärkeää kertoa ihmisille, hän toteaa.

Rapissä nokittelu johtanut fyysiseen väkivaltaan

Vahvan kaupunginosaidentiteetin lisäksi katujengejä yhdistää roadman-ilmiö ja gangsta rap -musiikki. Rap-biiseissä on voimakkaasti rikollisuutta ja väkivaltaa ihannoivia sekä toisia ryhmiä mollaavia sanoituksia. Nokittelu jatkuu sosiaalisessa mediassa ryhmien välillä, missä omaa kaupunginosaa tai esimerkiksi sen postinumeroa korostetaan.

– Huolestuttava piirre on se, että some-nokittelu on konkretisoitunut vakavina väkivallantekoina ryhmien välillä reaalimaailmassa. Emme ole missään nimessä tuomitsemassa musiikkilajia, mutta se vaikuttaa näiden ryhmien osalta luovan tiettyjä rintamalinjoja, jotka ovat kadulla nähtävissä, kertoo Heinikari.

Katujengeissä on mukana nuoria, jotka levittävät huumeita tietyillä alueilla katukaupassa ja netin kautta. Heillä voi olla yhteyksiä järjestäytyneisiin rikollisryhmiin.

Katujengit eivät silti ole automaattisesti rikollisryhmiä tai järjestäytynyttä rikollisuutta. Osa miehistä voi olla mukana jengissä esimerkiksi musiikin ja kavereiden vuoksi, eivätkä he tee rikoksia.

Jengi saattaa silti olla oivaa maaperää järjestäytyneelle rikollisuudelle.

– Puhutaan parikymppisistä nuorista, joista osalla on taustaa useista väkivaltarikoksista ja huumausainerikoksista. Kun katsotaan 5–10 vuotta eteenpäin, tilanne voi olla toisenlainen, Heinikari toteaa.

Kynnys ampumiseen madaltunut

Heinikarin mukaan katujengien toiminta on muuttunut radikaalisti huonompaan suuntaan syksyn aikana. Viime vuoden ja tämän vuoden aikana poliisi on seurannut huolestuneena nuorten teräaseiden käytön yleistymistä.

Nyt joidenkin katujengeihin liittyvien henkilöiden kynnys käyttää ampuma-asetta vaikuttaa alentuneen selkeästi.

– Syksyn ja loppukesän aikana ollut useampia ampumistapauksia, joista on sivullisillekin ollut konkreettista vaaraa, Heinikari kertoo.

Kyse ei näytä kuitenkaan olevan siitä, että katujengit ryhminä ampuisivat toisiaan. Mukana vaikuttaa olevan yksilöitä, joita epäillään ampumisesta.

Heinikari ei voi paljastaa enempää yksittäisistä tapauksista. Tutkinnanjohtajat tiedottavat tarvittaessa ampumisista lisää, kun esitutkinta on edennyt riittävästi.

Ennaltaestäminen tärkeää

Heinikarin mukaan suurimmalla osalla katujengeihin kuuluvista miehistä on maahanmuuttajatausta ensimmäisessä tai toisessa polvessa eli heidän vanhempansa tai he itse ovat syntyneet Suomen ulkopuolella.

Jengit eivät kuitenkaan pääsääntöisesti kietoudu minkään tietyn taustamaan tai kielen ympärille, vaan nuorilla on juuria eri puolilla maailmaa. Suuri osa katujengien nuorista on Suomen kansalaisia, ja he ovat kasvaneet Suomessa.

Moni katujengeihin kuuluvista miehistä on ollut poliisin ennalta estävän toiminnan kohteena nuorempana. Kaikkien kohdalla rikollisuuden kierrettä ei kuitenkaan pystytä katkaisemaan.

– Pitää panostaa ennaltaestävään työhön ja moniviranomaisyhteistyöhön. Toisaalta täytyy tiedostaa, että osa ihmisistä ajautuu silti rikoksiin. Meillä täytyy olla siihenkin vaste ja riittävä rikosvastuu, Heinikari toteaa.

Heinikarin mukaan poliisin määrittelemä katujengin jäsenyys ei luo poliisille uutta toimivaltaa henkilöä kohtaan, vaan kaikkia ihmisiä kohdellaan yhdenvertaisesti.

– Poliisin on tärkeää tietää, mitä kaduilla tapahtuu ja minkälaisia ilmiöitä on olemassa, jotta se voi ohjata toimintaansa oikeaan suuntaan, hän sanoo.

Markku Heinikari aloittaa perjantaina 15. lokakuuta Helsingin poliisilaitoksen rikostutkintayksikön johtajana.

Lisää aiheesta:

Rikollisesta elämästä kertova suomiräp kerää miljoonia katselukertoja Youtubessa – ja se kertoo muutoksesta Suomessa

Tuleeko Tanskan ja Ruotsin katuväkivallasta arkipäivää meilläkin? Tämä alakulttuuri ei syntynyt ulkomailla, sanoo tanskalainen Rachid Moutiq

Ampumiset lisääntyvät Tukholmassa, ja poliisin mukaan käynnissä on rikollisjärjestöjen valtataistelu: "Jengit ovat sekasortoisessa tilassa"

Ruotsin suosituimpiin kuuluva artisti Yasin tuomittiin vankilaan toisen artistin sieppauksesta – Rikosvyyhdissä kaikkiaan 30 syytettyä

Tällainen on uusi järjestäytyneeksi rikollisryhmäksi epäilty Mantaqa: rahanpesua, huumekauppaa, viranomaisten röyhkeää uhkailua