1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

Leikataanko 3 potilasta vai hoidetaanko yhtä koronaan sairastunutta? Näiden kysymysten äärellä sairaaloissa ollaan nyt

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin vs. johtajaylilääkäri Jari Petäjä on huolissaan koronan vuoksi jonoutuvista muista sairauksista. Esimerkiksi kriittisissä sydänleikkausjonoissa odottaminen merkitsee konkreettista kuolemanvaaraa.

Koronatilanne pakottaa pohtimaan priorisointeja sairaanhoidossa. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin johdossa ollaan huolestuneita pitkittyvän korona-ajan vaikutuksista lähivuosien terveydenhuoltoon.

Sairaanhoitopiirin mukaan jo nyt koko maahan tarvittaisiin jäljellä olevien rokottamattomen koronapotilaiden hoitoon lähivuosille noin miljardi euroa lisää rahaa, Uudellamaalla noin 200 miljoonaa euroa.

– Jos tuo summa jää pelkästään terveydenhoidon sisällä ratkaistavaksi, se on poissa muusta hoidosta. Tätä painetta ei nykyjärjestelmä kestä, se vaurioittaa muuta hoitoa, sanoo HUSin vs. johtajaylilääkäri Jari Petäjä.

Petäjän mukaan tulisi pikaisesti käydä kansallista keskustelua siitä, miten Suomi aikoo käsitellä koronan aiheuttaman lisärasitteen sote-uudistuksen keskellä.

Pitkittynyt korona yhtenä haasteena

Talouspaineiden lisäksi on korona-ajan jättämä muu hoitovelka. Petäjän mukaan on vielä mahdotonta arvioida hoitovelan tarkkaa määrää lukuina, sillä koronapotilaitakin voi olla Suomessa vielä useita vuosia. Tämän lisäksi on hoidettava long covidin eli pitkittyneen koronan tuomia oireita.

Koronahoito on osoittautunut työmäärältään raskaaksi tehohoidoksi, sanoo Husin vs. johtajaylilääkäri Jari Petäjä. Kuva: Matti Myller / Yle

– On varauduttava pitkäkestoiseen pandemian jälkihoitoon ja ennakoitava sairaanhoidon kestävyys. Tilanne on pitkittynyt. Meille näyttää jäävän suuri määrä rokottamattomia, joten korona on keskuudessamme vielä pitkään ja rasittaa pitkäaikaisesti myös teho- ja sairaalahoitoa.

HUSin alueella hoitojonot ovat ruuhkautuneet pahasti. Hoitotakuun toteutumisessa on HUS-alueella jääty pahasti jälkeen korona-aikana. Hoitotakuuajan ylityksiä on jopa 3–4-kertaisesti verrattuna vuosiin 2018–2019.

Petäjä: "Kaikki sairaudet on hoidettava ajallaan"

Koronahoitoon liittyy myös eettisiä kysymyksiä. Petäjän mukaan tulisi linjata, mikä on oikea ja riittävä mitoitus koronapotilaille erikoissairaanhoidossa, että myös lukuisat muut sairaudet voidaan hoitaa.

HUS-alueella keskimääräinen tehohoitojakso koronapotilaalla on ollut noin 11 vuorokautta, kun tyypillinen tehohoitojakso muissa sairauksissa on keskimäärin 3–4 vuorokautta.

– Näin ollen koronatehopotilaan vuoksi voidaan joutua perumaan 3–4 muun potilaan leikkaushoito. Kuormitusta ei saa päästää liian tiukaksi. Jos kaikki kapasiteetti on käytössä, tehohoitoon syntyy liiallista priorisointipainetta, Petäjä sanoo.

Petäjä on huolissaan koronan vuoksi jonoutuvista muista sairauksista. Esimerkiksi kriittisisssä sydänleikkausjonoissa odottaminen merkitsee konkreettista kuolemanvaaraa.

– Kaikki sairaudet on hoidettava ajallaan. Yksi sairaus ei voi olla etuoikeutettu, kuten korona tähän asti, Petäjä summaa.

Tehohoito on mitoitettu väestömäärään nähden niin, että sillä pärjätään normaaleissa oloissa ja siinä on pieni, lyhytkestoinen jousto.

Petäjän mukaan on tehtävä linjauksia siitä, että korona on uusi pitkäkestoinen, tehohoitoa verrattain usein vaativa sairaus. Tämä vaatii myös suurempia henkilöstöresursseja terveydenhuoltoon.

– Tehohoidossa potilaalle on mitoitettu yksi hoitaja vuoteen vierelle. Koronahoito on osoittautunut työmäärältään raskaaksi tehohoidoksi.

Jo nyt ongelmana on henkilöstön saatavuus.

– Hoitajista oli pulaa jo ennen korona-aikaa, eikä korona ole tilannetta helpottanut. Sijaisia on vaikea saada ja osaamisen hankkimiseen menee aikaa.

Tiukkoja rajoituksia vain kohdennetusti

HUSissa hoidetaan tällä hetkellä päivittäin noin 40 koronapotilasta vuodeosastoilla. Tehohoidossa on 7–8 potilasta päivässä.

Rokotesuojan vuoksi tiukkojen, uusien koronarajoitusten antaminen on Petäjän mukaankorkean kynnyksen takana. Jos rajoituksiin joudutaan vielä menemään, niiden on hänen mukaansa oltava välttämättömiä ja vaikuttavia. Rokotettujen tartunta- ja levittämisriski on olennaisesti pienempi kuin ennen rokotuksia.

– Jotta rajoitukset voitaisiin arvioida vaikuttaviksi, niillä täytyisi tavoittaa mahdollisimman suuri joukko nimenomaan rokottamattomia, Petäjä toteaa.

Näillä kriiteereillä Petäjä toteaa nimenomaan ravintoloihin kohdistuvat rajoitukset eniten vaikuttaviksi.

– Esimerkiksi stadionin täyttävä konsertti tai peli on satunnainen tapahtuma, ravintolat ovat täynnä joka viikko.

– Harva tietää, että pelkästään Uudellamaalla on 685 000 anniskeluoikeutettua ravintolapaikkaa. Koko maassa yli kolme miljoonaa.

Tähän vedoten Petäjä puoltaa vahvasti koronapassin käyttöön ottamista. Hän uskoo, että mikäli ravintolarajoituksiin joudutaan, passin käyttöönotto nostaisi myös nuorten aikuisten rokotekattavuutta, kun kavereiden tapaaminen vapaa-ajan riennoissa edellyttäisi koronapassia tai viikoittaista testeissä käyntiä.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkona 13.10.2021 kello 23 saakka.

Tekstiä korjattu 13.10.2021 kello 12.30 Tekstissä väitettiin aiemmin, että Uudellemaalle tarvittaisiin jäljellä olevien rokottamattomien koronapotilaiden hoitoon lähivuosille 700 miljoonaa euroa lisää rahaa. Oikea tieto on kuitenkin, että rahaa tarvittaisiin lisää noin 200 miljoonaa euroa.

Lue myös:

Tehohoidon tarve yllätti, sillä koronapotilaiden määrä ei ole laskenut toivotusti – professori: "Syynä rokottamattomien suuri määrä"

Mitä koronapotilaiden hoidosta on kuukaudessa opittu? Ylilääkärin mukaan ainakin se, että seuraavasta päivästä ei tiedä kukaan

Mitä koronapotilaan tehohoidossa käytännössä tapahtuu? Ylilääkäri: Ihminen ei kestä hengitysputkea selvin päin

TYKSissä on hoidossa ennätysmäärä koronapotilaita – teholla olevista suurin osa rokottamattomia

Missä ja keneltä koronapassia vaaditaan? Tässä tärkeimmät tiedot koronapassista, jonka on tarkoitus tulla voimaan lauantaina