Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

DÜSSELDORF. Tyttärelle oli kunnostettu prinsessahuone kotikaupungissa Saksassa. Isoäiti oli ostanut esikoiselle koulurepun. Ensimmäinen luokka alkaisi syksyllä.

Näin nainen kertoo perhe-elämästään.

Sitten mies sanoi lähtevänsä lomalle Turkkiin. Naisen mukaan mies kertoi tarvitsevansa lomaa, koska oli stressaantunut.

Kesken loman mies soitti jostain Turkin ja Syyrian rajalta. Hän oli menossa rajan yli.

Naiselle mies vannoi, että siellä minne hän meni, ei ole sotaa. Häntä ei kuitenkaan voisi saada kolmeen kuukauteen kiinni. Näin nainen kertoo miehen sanoneen.

– Luotin häneen, nainen sanoo nyt, kuusi vuotta myöhemmin.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Nainen on pukeutunut leggingseihin, harmaaseen tunikaan ja hohtavanvalkoisiin Adidaksen tennareihin. Päässä naisella on hiukset peittävä hijab-huivi. Maski on vedetty leualle todistuksen ajaksi.

Vastapäätä korokkeella istuvat mustiin viittoihin pukeutuneet tuomarit. Oikealla naisesta katsottuna on syyttäjien penkki. Heillä on punaiset viitat.

Virastomaisessa saksalaisessa oikeussalissa yritetään selvittää, mitä nainen on tehnyt kahdessa syyrialaisessa kaupungissa Raqqassa ja Mayadinissa vuosia aiemmin. Se tiedetään, että hän matkusti ääriväkivaltaisen Isisin hallitsemalle alueelle.

Elokuussa 2015 nainen oli päättänyt seurata miestään Syyriaan, vaikka kertoi pitkään vastustaneensa ajatusta.

Nainen otti mukaansa pariskunnan neljä lasta. Nuorin oli puolivuotias ja vanhin kuusi eli Saksassa kouluikäinen.

Naisen mukaan hän luuli menevänsä vain käymään. Kohde oli kuitenkin Raqqa, äärimmäisen väkivaltaisen islamistisen Isis-järjestön päämajana toiminut syyrialaiskaupunki.

Oikeudessa yritetään selvittää, mitä hän siellä teki. Mikä oli naisen rooli kalifaatissa, joka teloitti ihmisiä ja vainosi paikallisväestöä?

Syyrian sisällissota on laantunut mutta ei loppunut. Sota-alueella olleita naisia pyrkii takaisin Eurooppaan, ja Eurooppa pyrkii saamaan palaajat vastuuseen mahdollisista rikoksista.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kotiutukset tapahtuvat pääosin leireiltä Pohjois-Syyriassa, jonne Isis-alueella asuneita ulkomaalaisia naisia ja lapsia on keskitetty Isisin kalifaatin kaatumisen jälkeen. Myös suomalaisia on palautettu sieltä.

Vuosi sitten joulukuussa Suomi kotiutti samaa reittiä Frankfurtin kautta kaksi Isis-alueella oleskellutta suomalaisnaista ja kuusi lasta. Kotiutuslento järjestettiin yhdessä Saksan kanssa.

Aiemmin samana vuonna Suomi oli auttanut Turkin rajalle saapunutta kolmea naista lapsineen ja antanut heille matkustusasiakirjat Suomeen pääsyä varten. Lisäksi yksi nainen palasi omatoimisesti lapsineen saatuaan matkustusasiakirjat.

Heinäkuussa Suomi auttoi yhden naisen ja tämän kaksi lasta Suomeen kaupallisella lennolla. Kyseessä on keskusrikospoliisin mukaan Suomen ja Ruotsin kaksoiskansalainen, joka ei ollut koskaan aiemmin käynyt Suomessa.

Suomessa on tehty hallituksen linjaus lasten palauttamiseksi leireiltä. Käytännössä se on tarkoittanut myös lasten äitien auttamista kotimaahan. Ruotsissa ei ole vastaavaa linjausta, vaikka joitakin ruotsalaisia on avustettu kotimaahan.

Pohjois-Syyrian leireillä on keskusrikospoliisin tietojen mukaan yhä viisi suomalaista naista.

Suomeen palanneita naisia ei pidätetty lentoasemalla. Eikä myöhemminkään. Yhtäkään terrorismisyytettä ei ole Suomessa Isis-alueelta palanneita naisia kohtaan nostettu.

Saksassa tilanne on eri. Isis-alueelta palanneita naisia on pidätetty, heitä vastaan on nostettu syytteitä ja heitä on tuomittu.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Düsseldorfin oikeustaloa kiertää yli kaksimetrinen aita. Laukut pitää jättää säilöön. Oikeuden istuntoa ei saa kuvata tai äänittää.

Muistiinpanoja saa tehdä. Tässä jutussa käytetyt piirroskuvat on taltioitu oikeussalin lehterillä.

Poliisi on tuonut syytetyn saliin tutkintavankeudesta. 31-vuotias nainen on Saksan ja Libanonin kansalainen. Hän puhuu sujuvaa saksaa.

Tänään on vuorossa syytetyn kuuleminen liittyen hänen aiempiin lausuntoihinsa. Tuomarin mukaan syytetyn puheissa on selviä epäjohdonmukaisuuksia. Niistä halutaan kysyä.

Tuomaria ja syyttäjiä kiinnostaa asuminen Raqqassa, jonne nainen lapsineen saapui elokuussa 2015.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Syytetty oli lentänyt Turkkiin neljän lapsensa kanssa ja jatkanut sieltä miehen järjestämän kuskin avulla rajan yli Syyriaan. Mukana oli naisen mukaan kolmetuhatta euroa käteistä.

Raqqan asumisjärjestelyihin liittyy suoraan yksi syytekohdista: oliko asunto vallattu paikallisilta syyrialaisilta, jotka oli pakotettu pakenemaan.

Saksassa tämä voi olla omaisuuteen liittyvä sotarikos.

Nainen kertoo miehen asuneen neljän muun kanssa, kun perhe tuli Syyrian. Perhe sai oman asunnon, mutta sieltä piti muuttaa nopeasti pois.

Naisen mukaan yksi päivä joku soitti ovikelloa ja sanoi, että asunto kuuluu hänelle. Perhe vaihtoi naisen mukaan toiseen asuntoon Raqqassa.

Yksi Isis-oikeudenkäyntien vaikeuksista on todisteiden kerääminen.

Paikan päälle Syyrian ei pääse, mutta on muita keinoja. Aiemmin palanneet ja tuomitut ovat todistaneet toisia vastaan. Lisäksi tukena on käytetty asiantuntijoita.

Mitä enemmän Isis-palaajia saadaan oikeuden eteen, sitä enemmän kertyy todisteita.

31-vuotiaan naisen oikeudenkäynnissä yksi todiste on pankissa tehty valtakirja juuri ennen lähtöä. Mies oli jo Syyriassa, mutta silti valtakirjassa näkyy hänen nimensä.

Syyttäjä kysyy, esiintyikö joku toinen henkilö hänen miehenään ja väärensi pankissa tehdyn allekirjoituksen. Nainen kiistää. Hän ei osaa selittää, miten hänen miehensä nimi on paperissa.

Valtakirjan avulla miehen veli sai nostettua Saksan maksamat lapsilisät pariskunnan ollessa Syyriassa. Koko summa, 17 000 euroa, pitää maksaa nyt Saksalle takaisin.

Tuomarit ja syyttäjä kysyvät paljon viesteistä, joita syytetty ja hänen miehensä lähettivät Saksaan.

Yhdessä Saksaan lähetetyssä ääniviestissä kerrotaan, että pariskunnan kaksi lasta olisi koulussa ja kaksi päiväkodissa. Nainen oli oikeusprosessissa kiistänyt tämän.

Naisen mukaan yksi lapsista meni yksityiskouluun ja hän yritti saada kahta päiväkotiin. Mutta sitten alkoivat ilmaiskut, ja lapset pääsivät vain harvoin lähtemään kotoa.

Syyttäjän mukaan ei kuitenkaan ole kovin uskottavaa, että Isisin riveissä hyvässä asemassa ollut mies olisi lähettänyt lapsensa yksityiskouluun eikä Isisin ylläpitämään kouluun.

Naisen mukaan vain tytär kävi hetken Isisin koulua, mutta nainen piti sitä liian kovana. Naisen mukaan muuten he maksoivat yksityiskoulusta, ja siellä olisi ollut muitakin lapsia Saksasta.

Mies oli esitutkintamateriaalin mukaan kirjoittanut yhdessä viestissä, että nainen voisi osallistua islamin kurssille jos haluaisi. Naisen mukaan mies kirjoitti Saksaan parhain päin: oikeasti hänen oli pakko osallistua kurssille.

Hän kertoi opiskelleensa islamia monisteista ja reputtaneensa ensimmäisen kokeen. Hän pääsi läpi toisella kerralla.

Kalifaatin silmitön väkivalta ja raaka tapa hallita tulevat esiin vain yhdessä kohdassa päivän istuntoa. Nainen kertoo pojasta, jonka sanottiin varastaneen moottoripyörän. Rangaistuksena pojalta katkaistiin käsi.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Mutta Raqqassa kodinhoitoon liittyi uusi piirre. Mies toi kotiin vieraita naisia, joiden omat miehet olivat lähteneet taisteluihin Isisin joukoissa. Syytetyn tehtävä oli majoittaa ja auttaa näitä naisia.

Nainen kertoo tapelleensa miehen kanssa naisten majoittamisesta. Hän ei pitänyt siitä, että kotona oli vieraita ihmisiä.

– Ole hyvä ihmisille, niin Jumala on hyvä sinulle, nainen kertoi miehen vastanneen hänelle.

Naisten asema ääri-islamilaisessa kalifaatissa oli tarkoin määriteltyä. Naiset eivät saaneet liikkua kaupungilla yksin ja pukeutumista säädeltiin tarkasti.

Mies osasi arabiaa, saksaa ja englantia, ja siksi hän toimii uusien Isis-taistelijoiden yhteyshenkilönä. Sen vuoksi mies myös ohjasi taistelijoiden vaimoja perheen luokse asumaan.

Mies katosi useasti taistelemaan tai Isisin koulutusleireille. Nainen hoiti kotia.

Vuoden 2017 aikana länsiliittouman eli muun muassa Yhdysvaltain, Ranskan ja Britannian ilmaiskut Raqqan yllä kiihtyivät.

Mies haavoittui naisen mukaan kahdesti. Kerran sirpaleesta Raqqassa.

Maaliskuussa 2017 perhe päätti jättää kalifaatin pääkaupungin. He päätyivät Mayadinin kaupunkiin lähemmäs Irakin rajaa.

Elämä muuttui naisen mukaan huomattavasti vaikeammaksi. Mies oli usein taistelemassa ja myös Mayadiniin tehtiin ilmaiskuja.

Nainen haavoittui yhden ilmaiskun seurauksena lievästi. Hän kertoi taulun tippuneen ja sirpaleiden osuneen häneen. Paineaalto tuntui asunnossa selvästi.

Myös Mayadinin kohdalla palataan kysymyksiin vuokranmaksusta. Miten perhe löysi asunnon, johon asettui, ja maksettiinko siitä vuokraa.

Kysymykset ovat hyvin yksityiskohtaisia.

Naisen mukaan mies jätti hänelle kerran 100 dollaria vuokranmaksua varten, kun mies lähti taistelemaan. Naisen mukaan miehellä oli jatkuvasti mukanaan Jack Wolfskin -merkkinen vyölaukku, jossa olevia euroja hän vaihtoi paikan päällä dollareiksi tai Isisin valuutaksi.

Nainen vakuuttaa, ettei Mayadinin asuntoa ollut vallattu väkivalloin. Hän ei tiedä, miksi asunnon omistaja oli lähtenyt, mutta sanoi omistajan pojan asuneen vielä yläkerrassa.

Naisen mukaan yläkerran lapset leikkivät hänen lastensa kanssa yhdessä taatelipuun luona.

Lapsia oli nyt viisi. Yksi oli syntynyt Syyriassa oleskelun aikana.

Vuoden 2017 lopulla nainen päätti paeta lapsineen takaisin Saksaan. Hän kertoo miehen maksaneen salakuljettajille käteisellä.

Naisen mukaan rahat oli saatu Saksassa aiemmin myydystä asunnosta ja vaihtamalla kultakoruja rahaksi Syyriassa.

Suomessa vastaavia oikeudenkäyntejä ei ole käynnissä.

Keskusrikospoliisi (KRP) tekee esiselvitystä siitä, ovatko suomalaiset Isis-palaajat mahdollisesti syyllistyneet terrorismirikoksiin ulkomailla.

Se tarkoittaa, että ollaan vaiheessa ennen mahdollista esitutkintaa tai syytteiden nostoa. Esiselvitys tarkoittaa myös sitä, ettei Suomeen palanneita Isis-naisia voida velvoittaa kuulusteluihin.

He tulevat, jos haluavat. Kertovat ajastaan Syyriassa, jos haluavat.

Vasta esitutkinnassa kutsu kuulusteluun on velvoittava. Mutta silloinkaan ei voida velvoittaa vastaamaan kysymyksiin.

– Eri maissa voi olla enemmän tarvetta puhua, sanoo KRP:n rikostarkastaja Mika Ihaksinen puhelimitse Ylelle.

Esimerkiksi Saksassa moni palaaja todistaa muiden mahdollisia rikoksia, koska se saattaa tuoda helpotuksia omaan tuomioon. Saksassa nämä todistajat ovat merkittävä osa oikeudenkäyntien näyttöä.

Suomessa on kahden Isis-alueelta palanneen naisen kohdalla on aloitettu esitutkinta liittyen ihmiskauppaan. Toisen kohdalla esitutkinta on KRP:n mukaan lopetettu eikä syytettä nostettu. Toisen kohdalla tutkinta jatkuu.

Ihmiskauppatutkinta liittyy lapsien viemiseen alueelle Suomesta.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Ylen toimittaja Antti Kuronen tapasi vuonna 2019 suomalaisnaisia al-Holin leirillä. He ovat vakuuttaneet olevansa syyttömiä.

– Emme ole tehneet mitään rikosta. Olemme eläneet normaalia elämää. Oli koulut ja omat kodit ja luennot. On kokattu ja pesty pyykkiä, ja lapset ovat käyneet hyviä kouluja. Miksi emme voisi palata, Ylen leirillä tapaama Sanna-nimeä käyttävä nainen sanoi.

Osa suomalaisnaisista vetosi Ylen haastattelussa al-Holissa siihen, että he tulivat maahan jo ennen kuin tieto Isisin julmuuksista nousi julkisuuteen eikä lähteminen ollut mahdollista.

– Ihmisten pitää ymmärtää, että meillä ei ollut nettiä kotona. Emmehän me monista asioista tienneet. Saimme kuulla niistä vasta paljon myöhemmin. Emme olleet samalla tavalla tietoisia kuin Suomessa. Kun törmäsin videoihin, järkytyin, että mitä tämä on. Ei sitä ymmärtänyt, mitä on tapahtumassa, yksi naisista sanoi Ylelle vuonna 2019.

Düsseldorfin oikeussalissa istuvan naisen todistus on hyvin samanlainen. Hän kiistää ymmärtäneensä, minkälaiselle alueelle hän lapsineen matkusti.

Hän kertoo hoitaneensa kotia ja lapsia sekä osallistuneensa opetukseen.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

KRP:n Mika Ihaksinen sanoo, että Suomessa ei ole rikos, jos nainen on tehnyt kotitaloustöitä ja hoitanut lapsia ja laittanut ruokaa miehelle – vaikka mies olisi tämän tuen avulla pystynyt osallistumaan taisteluihin.

Edes valmistelussa olevassa terrorismilainsäädännön uudistamisessa pelkkiä kotitöitä ja kotiäitiyttä terroristialueella ei katsota rikokseksi.

Suomessa ei myöskään olisi välttämättä rikos asua Isisin luovuttamassa asunnossa. Suomi on katsonut, että alueelle matkustaneet ovat saapuneet jo vallatulle alueelle eli siinä vaiheessa omistussuhde on jo pyyhitty.

Lapsen lähettäminen Isis-koulutukseen voisi täyttää Suomessa rikoksen tunnusmerkistön, jos pystytään osoittamaan terrorististinen tarkoitus.

– Tämä on ihan terrorismitutkinnan kynnysjuttuja. Oli nimeke mikä tahansa, meidän pitää osoittaa terroristinen tarkoitus, Ihaksinen sanoo.

Sisällissotaan osallistuminen vieraassa valtiossa tai liittyminen ulkomaiseen armeijaan on Suomen lain mukaan sinänsä sallittua, kunhan ei syyllisty sotarikokseen.

Eduskunnassa parhaillaan käsittelyssä olevassa lakimuutoksessa puhutaan terrorismin edistämisen sijaan toimintaan osallistumisesta.

Mikä tahansa toiminta ei silti riittäisi. Osallistumista olisi esimerkiksi viestinnän, värväyksen tai kouluttamisen hoitaminen.

Kotiäitiys ei edelleenkään olisi osallistumista. Mutta ase kourassa tarkastuspisteellä seisominen voi olla.

Muutama vuosi sitten Suomi kriminalisoi terroristialueelle matkustamisen. Myös matkustamisrikos vaatii, että henkilön tarkoitus on ollut osallistua terroristiseen toimintaan.

Pelkkä matkustaminen ei ole rikos Saksassakaan, jossa on paraikaa käynnissä useita oikeudenkäyntejä Isis-alueelta palanneita naisia kohtaan.

Saksassa oikeudessa on sekä taistelijoiksi epäiltyjä että kotiäitejä. Lisäksi usean saksalaisnaisen epäillään osallistuneen jesidivähemmistön vainoamiseen ja jesidiorjien pitämiseen.

Müncheniläisessä oikeusistuimessa yhden Isis-alueelta palanneen naisen epäillään pitäneen viisivuotiasta jesidilasta orjana. Lapsi nääntyi kuoliaaksi.

Jesidit ovat Irakissa asunut vähemmistö, joita Isis teloitti ja orjuutti järjestelmällisesti.

Myös Suomesta käsin on yritetty selvittää Isis-palaajien mahdollista yhteyttä jesidien vainoamiseen. KRP:n Mika Ihaksinen on ollut yhteydessä järjestöön, joka dokumentoi Isisin jesidejä kohtaan tekemiä rikoksia. Suomi on selvittänyt suomalaisten mahdollista osallisuutta jesidien vainoon myös muilta EU-mailta.

Irakissa toimii YK:n järjestö, joka taltioi tietoa paikan päällä. Heillä on hallussaan Isisin kalifaatin kirjanpitoa taistelijoista, listoja siitä, kuka asui Isisin naisten taloissa sekä vangituilta Isis-taistelijoilta otettuja puhelimia.

Moni esiintyy papereissa taistelunimellä. Yksittäisen suomalaisen etsiminen aineiston joukosta on vaikea, jos henkilö ei ole ollut Isisissä näkyvässä roolissa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Düsseldorfilaisessa oikeussalissa syytetyn vieressä vasemmalla puolella istuu asianajaja Isabelle Gronemeyer.

Hän vahvistaa KRP:n Ihaksisen arvion Ylen haastattelussa, joka tehdään puhelimitse oikeudenkäynnin päätyttyä: Saksassa tuomitun kannattaa usein puhua, koska se saattaa lyhentää omaa tuomiota.

Tärkeitä lähteitä esitutkinnassa ovat Gronemeyerin mukaan Saksassa jo tuomitut Isis-taistelijat tai Isis-rekrytoijat.

Tuomion tultua lainvoimaiseksi heillä ei ole enää vaikenemisoikeutta.

– Monet tosin päättävät puhua jo ennen tuomiota julistamista, Gronemeyer sanoo.

Gronemeyer puhuu yleisesti eikä edustamansa naisen tapauksesta.

Mitä enemmän palaajat puhuvat ja oikeusprosesseja saadaan päätökseen, sitä enemmän on mahdollista saada näyttöä ja todistajia myös muita epäiltyjä kohtaan.

Suomessa esitutkinta mahdollisesta ulkomailla tehdystä terrorismirikoksesta voidaan aloittaa vasta valtakunnansyyttäjän päätöksellä.

Päätöstä varten tarvittaisiin esiselvityksessä kerättyä näyttöä. Suomi saa tiedustelutietoa Isis-palaajista muiden maiden kautta. Pääsääntöisesti tiedustelutieto ei kuitenkaan riitä näytöksi, koska tiedon luovuttajia ei saada todistajiksi.

Suomen ja Saksan lainsäädännon eroja selittää osaltaan perinne. Suomessa on tähän mennessä annettu vain yksi tuomio terrorismista, ja se annettiin vuonna 2018 Turun puukotuksesta.

Saksassa terrorismioikeudenkäyntejä on ollut selvästi enemmän. Lainsäädäntöä on kehitetty pidemmällä ajanjaksolla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Düsseldorfin oikeusjutussa koittaa viimeinen istuntopäivä. Se on myös tuomiopäivä.

Uutinen leviää nopeasti viestimiin ympäri Saksaa. Nainen todetaan syylliseksi.

Oikeuden mukaan nainen liittyi Isis-järjestöön, kun hän matkusti neljän lapsensa kanssa Syyriaan elokuussa 2015. Hänen miehensä oli johtavassa asemassa oleva Isisin jäsen, joka hoiti taistelijoiden ja aseiden välitystä.

Asianajaja Gronemeyerin mukaan tuomioon riitti se, että nainen oli kotiäitinä ja tuki sillä tavalla miehensä selustaa.

– Nainen hoiti kotia ja lapsia aivan kuten täällä Saksassakin. Se on osa heidän islamilaista kulttuuriaan, että mies käy töissä ja nainen hoitaa kodin. Mutta lain mukaan se riittää.

Asianajajan mukaan tämä laintulkinta on Saksassa suuri kiistanaihe. Hän uskoo, että tuomioissa mukana on hitunen politiikkaa.

– Naisille halutaan rangaistus muiden pelästyttämiseksi. Mutta viime kädessä kyse on kuitenkin lainkäytöstä.

Toinen syytekohta koski perheen asuntoa Raqqassa. Oikeuden mukaan nainen asui Isisin paikallisilta valtaamassa asunnossa. Kyseessä on omaisuuteen liittyvä sotarikos. Mayadinin kohdalla syytekohdasta luovuttiin, sillä asunnon ei voitu todistaa olleen Isisin valtaama.

Lisäksi nainen todettiin syylliseksi hoito- ja kasvatusvelvollisuuden laiminlyöntiin. Hän oli kasvattanut lapsensa Isis-ideologian mukaan ja vaarantanut lapset viemällä heidät sota-alueelle, jossa tehtiin muun muassa ilmaiskuja.

Rangaistus: neljä vuotta vankeutta. Tuomio ei ole lainvoimainen.

Korjattu 16.10 kello 14:00 Raqqan ja Mayadinin sijainnit karttagrafiikkaan.

Lue myös

Norjassa alkoi al-Holin leiriltä lasten kanssa noudetun naisen oikeudenkäynti – naisen syytetään osallistuneen Isisin toimintaan

Valtaako Isis yhä enemmän alaa Afrikassa? Yle matkusti Mosambikiin ja selvitti, miksi maa tuottaa julmia islamistikapinallisia

Yle Syyriassa: Al-Holin naisista vain yksi ei halua palata Suomeen