1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuurilehdet

Kirjallisuuslehtien päätoimittajat kuumina hallituksen leikkausesityksistä – Puheissa väläytellään kirjastokapinaa

Pienet kirjallisuuslehdet toimivat usein kirjoittajille ponnahduslautoina. Niihin kohdistuva esitys kirjastojen tilaustuen lakkauttamisesta aiheuttaa syvää huolta alan toimijoiden keskuudessa.

Hallituksen esityksessä vähälevikkisen kirjallisuuden ostotuki ja kulttuurilehtien tilaustuki kirjastoille loppuu kokonaan. Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Hallituksen esitys kirjastojen kulttuurilehtien tilaustuen lakkauttamisesta tyrmistyttää lehtien toimituksissa.

Ylen haastattelemat kulttuurilehdet ovat huolissaan sekä olemassaolonsa että kirjallisuuden puolesta.

Turussa toimivan kirjallisuusalan julkaisun Lumoojan (siirryt toiseen palveluun) päätoimittaja Emmi Ketonen toteaa kirjastojen tilaustukien olevan elintärkeitä monille lehdille.

– Kirjastot ovat isoja tilaajia ja siksi merkittäviä pienlevikkisten lehtien kannalta, hän sanoo.

Kyse ei ole Ketosen mukaan vain lehtien, vaan myös lukijoiden tulevaisuudesta.

– Pitäisi ymmärtää, että kaikilla ei ole mahdollisuutta ostaa ja tilata lehteä tai kirjallisuutta. Kyse on myös saavutettavuudesta. On erityisen typerää, että leikkaukset kohdistetaan juuri kirjastoihin.

Olemme äärimmäisten ratkaisujen edessä.

Emmi Ketonen

Lumooja ilmestyy neljästi vuodessa ja tilauksista 28 prosenttia menee kirjastoihin. Lehteä jaetaan yhteensä 70 kirjastoon ympäri maan. Ketonen ei usko, että kaikki kirjastot lopettaisivat lehden tilaamisen jos tuki lakkautetaan, mutta huolta esitys aiheuttaa siitä huolimatta. Uhkakuvana on, että lehden painettu versio pitäisi lopettaa.

– Olemme äärimmäisten ratkaisujen edessä. Olisi suuri sääli joutua luopumaan printtijulkaisusta, kun lehti on toiminut Turussa jo parikymmentä vuotta ja kasvanut sinä aikana valtakunnalliseksi julkaisuksi.

Ketonen arvelee, että jos Lumooja muuttuisi pelkäksi nettilehdeksi, muutos saattaisi vieraannuttaa lukijoita.

– Verkossa lehti ei tavoita samoja lukijoita. Kaikki eivät viihdy verkossa. Sen selaamisessa on väsyttävä puolensa, päinvastoin kuin kirjan tai printtilehden lukemisessa.

Kirjallisuus- ja kulttuurilehtiä voi ainakin toistaiseksi lukea muun muassa Rovaniemen kaupunginkirjastossa. Kuva: Raimo Torikka / Yle
Kirjallisuuslehti Lumoojan päätoimittajan Emmi Ketosen mukaan kirjastojen tilaustuet ovat elintärkeitä monille lehdille

Runous myös katkolla

Huoli olemassaolosta jäytää myös runouteen keskittyvän Tuli & Savu (siirryt toiseen palveluun) -lehden päätoimittajaa Riikka Simpuraa. Kirjastojen tilaustuen päättyessä lehden toiminta voisi ennen pitkää käydä mahdottomaksi.

– Budjettimme on jo nyt tiukka. Tällä tasolla ja tässä mittakaavassa lehden teko ei näytä hyvältä [jos tuki lakkaa], Simpura sanoo.

Niin ikään neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Tuli & Savua pitäisi Simpuran mielestä voida lukea nimenomaan kirjastossa, koska se ei ole siirrettävissä sellaisenaan digitaaliseen muotoon, eli verkkoon.

– Lehdessämme visuaalinen ja graafinen puoli on vuoropuhelussa tekstin kanssa.

Myös Simpuraa huolestuttaa kulttuurilehtien yhdenvertainen saavutettavuus. Tuli & Savu -lehteä tilataan 45 kirjastoon, joiden joukossa on myös pienten paikkakuntien, kuten Marttilan, Posion ja Parkanon kirjastot.

– Kirjastoille osoitetut korvaukset mahdollistavat sen, että Tuli & Savu on lukijoiden saatavissa asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta. Mielestämme jokaisella pitäisi olla mahdollisuus päästä tutustumaan erilaisiin kulttuurilehtiin ja runoteoksiin, Simpura sanoo.

Kapinahenkeä kytemässä

Pariasataa kulttuurilehteä edustava etujärjestö Kultti tuomitsi hallituksen esitykseen tuoreeltaan. Se julkaisi keskiviikkona kannanoton (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan kirjastojen tilaustuen lakkauttaminen iskisi kulttuurilehtiin kipeästi.

– Kirjastoille ja lehtikenttään suunnatuilla leikkauksilla saavutetut säästöt ovat aivan erityisen mitättömiä suhteessa niiden merkittäviin kielteisiin vaikutuksiin, sanoo Kultti ry:n puheenjohtaja Tuomas Rantanen.

Hallituksen suunnitelmat ovat aiheuttaneet alalla suuttumusta ja toimenpiteitäkin on kaavailtu. Keskustelu käy kiivaana sosiaalisessa mediassa, ja Lumoojan päätoimittajan Emmi Ketosen mukaan puheissa on maalailtu mielenosoitusta ympäristöliike Elokapinan tyyliin. Hänen mukaansa se voisi kulkea esimerkiksi kirjastokapinan nimellä.

Jokaisella pitäisi olla mahdollisuus päästä tutustumaan erilaisiin kulttuurilehtiin ja runoteoksiin.

Riikka Simpura

– Kulttuuriala tarvitsee avunhuudon. Pitäisi mennä kadulle ja näyttää, että olemme olemassa ja huomaatteko mitä tapahtuu.

Tuli & Savun päätoimittaja Riikka Simpura ei epäröisi osallistua kapinaan.

– Ehdottomasti menen mukaan. Olemme olleet vihaisia. Erityisen tyly on esitys kirjastojen tilaustuen lakkauttamisesta, hän sanoo.

Kultin Rantanen huomauttaa, että valtion tuki kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehdille laahaa jo nyt Suomessa naapurimaita perässä. Esimerkiksi Virossa tuki on Rantasen mukaan yli kaksi miljoonaa euroa vuodessa, ja uudessa esityksessä avustussumma Suomessa olisi noin 800 000 euroa.

Lue lisää:

Valtion leikkaukset jopa kuolinisku pienille kulttuuritoimijoille – liittopomo: “En ole koskaan törmännyt tällaiseen huonon kohtelun tunteeseen”

Näin valtio leikkaa avustuksia, kun Veikkauksen tuotot vähenevät – Marinin mukaan leikkaukset saatetaan vielä perua

Kulttuurin tekijät katkeria ja masentuneita rahapelirahoituksen leikkauksista – Oopperan johtaja: “Ei ihan juustohöylällä pysty höyläämään”