Asunnoille tarvitaan tilaa Helsingissä, ja siksi valtavat sähkökaapelitkin kaivetaan nyt maan alle – kallis operaatio ainoa laatuaan Suomessa

Valtava sähkön kantaverkko kaivetaan ensi kertaa maan alle. Monimutkaisen palapelin tuloksena toisaalta pääkaupungissa vapautuu tonttimaata.

Vihdintie.
Näin ilmastotavoitteita toteutetaan käytännössä Helsingissä: valtavat sähkökaapelit vedetään maan alle, jotta asutusta voidaan tiivistää pikaratikkalinjan varteen. Videokuvaus ja -editointi: Ronnie Holmberg.

Kun ajaa autolla tai pyörällä Helsingissä Vihdintietä kohti etelää, Munkkiniemeä, valtavat teräspylväät sähköjohtoineen värittävät maisemaa tien itäpuolella, osin puiden ja kallioiden lomassa. Pitäjänmäen liikenneympyrän jälkeen johtorivistö kaartaa Huopalahdentien varresta kohti Niemenmäkeä ja Pikku Huopalahtea.

Muutaman vuoden päästä nuo 110 kilovoltin kaksoisjohdot katoavat kokonaan maisemasta, sillä ne kaapeloidaan maan alle. Tilalle rakennetaan asuntoja ja toimitiloja. Tämän niin kutsutun läntisen bulevardin (siirryt toiseen palveluun) varrelle on tulossa koteja 14 000 helsinkiläiselle.

– Vähintään puolet uusien rakennettavien kerrosneliöiden määrästä vapautuu voimajohtojen alta, kertoo bulevardihankkeen projektinjohtaja Max Takala Helsingin kaupungilta.

Avosähköjohdot haukkaavat nyt 30 metrin kaistaleen alueelta kilometrien matkalta, mutta maan alle vedetty kaapeli vain muutaman metrin.

Kun 110 kilovoltin ilmajohdot kaapeloidaan, sähkön siirtokyky kuitenkin pienenee. Yhä enemmän sähköä kuluttava pääkaupunki tarvitsee siis korvaavaa sähköä jostain muualta. Tämän vuoksi Helsinkiin aiotaan ulottaa ensimmäistä kertaa 400 kilovoltin kantaverkko.

Sen linja kulkee kuitenkin Länsi-Helsingin, eli Vihdintien, sijaan Koillis-Helsingissä: Vantaan Länsisalmen sähköasemalta Helsingin Viikinmäkeen.

Kantaverkon valtavasti tilaa vaativat pylväät ja johdot suunnitellaan nyt ensimmäistä kertaa kaapeloitavaksi koko 12 kilometrin matkalta, Länsisalmesta Viikinmäkeen. Kaapelin reittiä suunnitellaan parhaillaan.

110 kilovoltin avojohdot kulkevat nyt Helsingin Munkkiniemestä Pitäjänmäen liikenneympyrään ja edelleen Vihdintien reunaa kohti pohjoista. Nyt alkaneessa suunnittelussa päätetään, kuinka pitkältä matkalta ne kaapeloidaan. Myös uuden 400 kilovoltin kantaverkon kaapelilinja tarkentuu ensi vuoden aikana. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle

Sähköverkkojen rakentaminen on palapelin kokoamista

Kantaverkon sovittaminen keskelle kaupunkia on haastavaa, koska maan alla ja päällä risteilee jo paljon muita kaapeleita ja putkia. Matkalla pitää ohittaa muun muassa Kehä I ja Raidejokeri.

Viikinmäkeen rakennetaan myös uusi sähköasema nykyisen sähköaseman viereen. Hankkeelle tehtiin vuonna 2018 ympäristöselvitys (siirryt toiseen palveluun), mutta Uudenmaan ely-keskus ei vaatinut (siirryt toiseen palveluun) ympäristövaikutusten arviointia.

Uusi 400 kilovoltin kantaverkko johdetaan maan alla täältä Vantaan Länsisalmen sähköasemalta Helsingin Viikinmäkeen. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle

Sähköverkkojen rakentaminen on ison palapelin kokoamista, ja suunnittelussa ovatkin mukana kantaverkkoyhtiö Fingrid, Helsingin kaupungin sähköyhtiö Helen ja kaupunki (siirryt toiseen palveluun). Kymmenien ihmisten työ jatkuu muun muassa maastokäynneillä.

Kantaverkkoa yritetään päästä rakentamaan vuonna 2023, jolloin valmista olisi vuonna 2026. Vihdintien ja Huopalahdentien sähköjohtojen kaapelointi seuraa perässä ja päättyy viimeistään vuonna 2029.

Suunnitelmissa on tässä vaiheessa niin paljon liikkuvia osia, että lopullinen hintakin on vielä avoinna.

– Raaka-aineiden, eli kaapelissa tarvittavien kuparin ja alumiinin, hinnat ovat nyt korkealla, mutta karkeasti laskien tässä kantaverkon vetämisessä Viikinmäkeen puhutaan sadan miljoonan euron projektista, projektinjohtaja Risto Ryynänen kantaverkkoyhtiö Fingridistä kertoo.

Vihdintien ja Huopalahdentien sähköjohtojen kaapelointi saa maksaa helsinkiläisille veronmaksajille kaupunginhallituksen päätöksen mukaan enintään 50 miljoonaa euroa (siirryt toiseen palveluun). Vastaavasti vapautuvan maan rakennusoikeuden arvo on merkittävä, joten veronmaksajat saavat myös vastinetta investoinnille.

– Tällaista yhteistyötä tehdään nyt ensimmäistä kertaa ja tämä on todella hienoa. Jos Helsinki olisi kaapeloinut Vihdintien sähköjohdot erillisratkaisuna ja sitten olisi mietitty muuta sähköverkon kehittämistä, ei olisi päästy yhtä kokonaistaloudelliseen ratkaisuun, kehitysjohtaja Markku Hyvärinen Helen Sähköverkosta toteaa.

Kantaverkkoyhtiö Fingridin projektinjohtaja Risto Ryynänen (vasemmalla) ja Helen Sähköverkon kehitysjohtaja Markku Hyvärinen ovat tyytyväisiä yhteistyöhön, jossa ovat mukana Helsingin kaupunki, kaupungin sähköyhtiö Helen ja Fingrid. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle

Kaiken takana on ilmastonmuutos

Sähköjohtojen kaapelointi ja uusi kantaverkkoyhteys liittyvät kahteen merkittävään asiaan tulevaisuudessa. Helsinkiin halutaan tiivistä rakentamista ja raideliikennettä bulevardien yhteyteen. Näiden avulla pyritään taas saavuttamaan osa Helsingin hiilineutraalisuustavoitteesta.

Helsingin kaupunki haluaa olla hiilineutraali jo yhdeksän vuoden päästä eli vuonna 2030. Kivihiiltä käyttävä Hanasaaren voimalaitos on jo päätetty sulkea vuonna 2023, ja myös Salmisaaren kivihiili-puupellettivoimalan korvaamista (siirryt toiseen palveluun) muilla energialähteillä valmistellaan.

– Kivihiilivoimalat tuottavat talvella käytännössä koko Helsingin kantakaupungin tarvitseman sähkön, joten kivihiilen polton loppumisen jälkeen sähkönsiirto kantaverkosta kantakaupunkiin tuplaantuu, kehitysjohtaja Markku Hyvärinen sanoo.

Lisäksi liikenne ja lämmitys sähköistyvät. Vihdintielle suunnitellut pikaratikatkin liikkuvat sähköllä.

– Arvioimme, että pelkästään tämän vuoksi sähkön kulutus Helsingissä kasvaa noin yhdeksän prosenttia vuoteen 2030 mennessä, Hyvärinen jatkaa.

Isot avosähköjohdot vievät tilaa leveyssuunnassa vähintään 30 metriä. Fingrid ei tällä hetkellä suunnittele kantaverkon kaapelointia maan alle muilla alueilla kuin Vantaan Länsimäestä Helsingin Viikinmäkeen. Kuva Vantaan Länsisalmen sähköasemalta. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle

Sähkönsiirto myllää muutakin Suomea

Koko pääkaupunkiseudulla sähköä tarvitaan tulevaisuudessa siis yhä enemmän. Yksistään Helsingin osuus koko Suomen sähkönkulutuksesta on nyt viisi prosenttia.

Koska tuulivoimaa rakennetaan paljon muualle Suomeen, myös helsinkiläisten sähköyhtiö Helen on mennyt mukaan Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevaan Lakiakangas 3 -tuulivoimapuistoon (siirryt toiseen palveluun). Kun se valmistuu ensi vuoden alussa, Helen tuottaa tuulisähköllä noin 8 prosenttia Helsingin kuluttamasta sähköstä. Tämäkin johdetaan kantaverkossa käyttäjille.

Sähkönsiirtoa varten verkkojen myllerrys jatkuu muuallakin Suomessa.

Kantaverkkoyhtiö Fingrid suunnittelee parhaillaan useita uusia kantaverkkoja tai vanhojen vahvistamista: muun muassa Metsälinjaa (siirryt toiseen palveluun) Pohjois-Pohjanmaan Muhokselta Keski-Suomeen Petäjävedelle sekä Järvilinjaa (siirryt toiseen palveluun) Pohjois-Pohjanmaan Vaalasta Pohjois-Savon Joroisiin. Molemmat 400 kilovoltin suurjännitelinjat ovat 300 kilometriä pitkiä ja vaikuttavat useiden kuntien asukkaisiin.

Kantaverkon laajamittaista kaapelointia maan alle ei suunnitella nyt muilla kaupunkiseuduilla.

– Tästä ei varmasti tule uutta normaalia. Mietimme tapauskohtaisesti, mikä on järkevää. Kaapelointi maksaa karkeasti kolminkertaisesti verrattuna avojohtoihin ja mahdollisten vikojen korjaaminen vie enemmän aikaa, Fingridin projektinjohtaja Risto Ryynänen sanoo.

Vantaan Länsisalmen sähköasemalle tuotu suurmuuntaja painoi kuljetuksessa 290 000 kiloa. Samanlaisen kuljettaminen Viikinmäen sähköasemalle, lähemmäksi asutusta, tulee olemaan haastavaa. Se tapahtuu vasta muutaman vuoden päästä. Kuvassa on Länsisalmen kaasueristeinen kytkinlaitos. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 16. lokakuuta kello 23:een saakka.

Juttuun korjattu viimeistä kuvatekstiä 15.10.2021. kello 10.53. Kuvassa on kaasueristeinen kytkinlaitos, ei muuntaja.

Lue myös: