Tuplarokotettu Seppo Väyrynen harkitsee Koronavilkun poistoa – sovelluksen käyttö hiipuu ja jäljityksessä enää harva edes kysyy sitä

Koronavirukseen sairastuneista monet eivät ole edes ladanneet sovellusta. Vilkun hyöty näyttää jäävän melko pieneksi. Ylelle koronakokemuksiaan kertoneita ärsytti se, että sovellus ei ilmoittanut varmoina pidetyistä altistumisista.

Espoolainen Seppo Väyrynen pohtii parhaillaan, pitäisikö hänen poistaa Koronavilkku puhelimestaan. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Espoolainen Seppo Väyrynen ei vielä tänäkään päivänä tiedä, missä hän altistui koronavirukselle. Todennäköisesti lähijunassa.

Väyrysen Koronavilkku-sovellus on välähtänyt kahdesti alkuvuodesta. Sovellus siis ilmoitti, että hän oli altistunut koronavirukselle. Molemmilla kerroilla Väyrynen meni testiin ja tulos oli negatiivinen.

– En koe saaneeni erityistä turvaa Koronavilkusta. Positiivista on se, että altistumiset olisivat muuten jääneet huomaamatta.

Koronavilkku-sovelluksen käyttäjien määrä on laskenut roimasti huippulukemista. Korkeimmillaan käyttäjien määrä oli 2,4 miljoonaa tammi-helmikuussa, kun nyt Koronavilkku on enää 1,7 miljoonassa älypuhelimessa.

Myös Koronavilkkuun ilmoitettujen koronatartuntojen määrä on pudonnut yli 75 prosenttia tämän vuoden maaliskuun korkeista luvuista. Tartunta ilmoitetaan sovellukseen tartunnanjäljityksestä tai suoraan laboratoriosta saatavalla avauskoodilla.

Pirkanmaan tartunnanjäljityksessä Koronavilkun merkitys on ollut hyvin pieni, sanoo ylilääkäri Jaana Syrjänen Tampereen yliopistollisesta sairaalasta TAYSista.

– Tämän vuoden helmikuun loppuun mennessä vain yksi prosentti kaikista tartunnan saaneista on sellaisia, että Koronavilkun hälytys olisi saanut hakeutumaan koronatestiin. Kaikilla muilla tieto altistumisesta oli tullut muuta kautta: jäljityksestä tai suoraan tartuttajalta, Syrjänen sanoo.

Syrjäsen mukaan tartunnan saaneet eivät juuri enää kysy avauskoodeja sovellusta varten, sillä ainakin Pirkanmaalla harva tartunnan saanut on Koronavilkun käyttäjä.

– En usko, että Koronavilkulla on tässä nykytilanteessa merkitystä epidemian hallinnassa, sanoo Syrjänen.

Myös muualla maassa on merkkejä siitä, että koronavirus leviää niiden keskuudessa, jotka eivät käytä Koronavilkkua, sanoo sovelluksesta vastaava tiedonhallintajohtaja Aleksi Yrttiaho Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

– Keväällä tartuntoja tuli yhä nuoremmille, mutta altistumisilmoitusten määrä laski. Tämä viittaa siihen, että Koronavilkun käyttäjät ja tartunnan saaneet eivät ole samoja ihmisiä, sanoo Yrttiaho.

Koronavilkku on tähän asti maksanut 4,3 miljoonaa euroa, joista osa on mennyt markkinointiin ja omaolo-palvelun kehittämiseen. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Sadat lukijat kertoivat kokemuksiaan Vilkusta

Samaa mieltä Koronavilkun hyödyllisyydestä ovat monet Ylen joukkoistukseen vastanneista. Yle pyysi nettisivuillaan ihmisiä kertomaan kokemuksiaan sovelluksesta. Vastauksia tuli vuorokaudessa 370.

Vastaajia ärsytti muun muassa se, että sovellus koettiin epäluotettavaksi ja se söi akkua, kun Bluetooth-yhteys oli jatkuvasti päällä. Osa poisti Koronavilkun käytöstä, koska ei halunnut joutua karanteeniin altistumisilmoituksen takia.

Julkaisemme kokemukset nimettöminä, mutta vastaajien henkilöllisyys on toimituksen tiedossa.

  • Mieheni sairastui koronaan ja minä hänen jälkeensä, koronavilkku ei inahtanut kummallakaan. Ei edes minulla vaikka asuin samassa taloudessa sairastuneen ja koronavilkun koodin saaneen kanssa.
  • Aiheuttaa turhaa huolta ja ahdistusta. Kun altistumisen ajankohtaa ei kerrota, ei myöskään voi tietää todellista riskiä. Tästä syystä olen poistanut sovelluksen puhelimesta.
  • Sairastuin itse tautiin maaliskuussa. En koskaan saanut koodia, jonka olisin voinut syöttää koronavilkkuun tiedottamaan muita heidän mahdollisesta altistumisestaan. Kukaan terveydenhoidon henkilökunnasta ei myöskään koskaan maininnut mitään koronavilkusta.

Monella vastaajalla Koronavilkku on pysynyt hiljaa, joten todellista käyttäjäkokemusta siitä ei ole. Osa vastaajista kokee sovelluksesta olleen hyötyä itselleen.

  • Ilman Koronavilkkua en olisi tiennyt tartunnasta mitään. En ollut mielestäni käynyt paikoissa, joissa sen olisin voinut saada. Olen käyttänyt koko ajan yleisillä paikoilla maskia.
  • Antaa mielenrauhaa, sillä luotan, että sairastuneet ilmoittautuvat siihen. Varsinkin alussa tarkistin ahkerasti, mitä vilkku väitti. Se toimii samoin kuin vakuutus: mitään ei satu, kun sellainen on.
  • Ei vilkkunut kertaakaan. Ehkä paras anti Vilkusta oli, että sieltä voi tarkistaa, mikä koronatilanne oli ja ohjeet, kuinka menetellä, jos oli sairastunut tai saanut oireita. Poistan Vilkun tämän kyselyn jälkeen.
  • Ei hälyttänyt kertaakaan, ja niin pitääkin. Vastuullista jokaisen osallistua jäljitykseen, kun virallinen oli hidasta ja tukossa. Poistin kahden rokotuksen jälkeen, kun en enää näe tarpeelliseksi.

Tietoturvallisuus syö Koronavilkun tarkkuutta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiedonhallintajohtaja Aleksi Yrttiaholla on omat arvionsa siihen, miksi Koronavilkun käyttäjien määrä on laskenut.

– On luonnollista, että Koronavilkun käyttö vähenee, kun rokotuskattavuus kasvaa. Esimerkiksi puhelinta vaihtaessa se saattaa jäädä pois, ja Suomessa vaihdetaan 2 miljoonaa puhelinta vuodessa, sanoo Yrttiaho.

Ison loven käyttäjämäärään teki myös tämän vuoden helmi-maaliskuussa mediassa käyty keskustelu siitä, onko sovelluksesta hyötyä tartunnanjäljityksessä. Sairaanhoitopiirit totesivat silloin, että Koronavilkusta on tartunnanjäljittäjille jopa ennemmän haittaa kuin hyötyä.

Yrttiaho korostaa, että Koronavilkkua ei kehitetty tartunnanjäljityksen työkaluksi, vaan altistuneiden tavoittamiseen tilanteissa, joissa kaikkia altistuneita ei osata nimetä. Sellainen voisi olla altistuminen julkisella paikalla, esimerkiksi junassa tai kauppakeskuksessa.

– Lähdimme sille linjalle, että sovelluksesta haluttiin tehdä mahdollisimman tietoturvallinen. Siksi emme tiedä, kuka käyttää sovellusta, kuka saa altistusilmoituksen ja miten ihmiset toimivat sen jälkeen.

Yrttiahon mukaan Koronavilkulla on edelleen tarpeeksi käyttäjiä, että siitä on hyötyä. Iso-Britanniassa on arvioitu, että 15 prosentin käyttöaste on kriittinen raja, josta ylöspäin sovelluksesta on hyötyä.

– Koronavilkusta ei ole paljon haittaa tai vaivaa, joten miksi sitä ei pitäisi puhelimessa. Pidän itsekin sitä jatkuvasti käytössä, Yrttiaho sanoo.

Käytössä ainakin vuoden loppuun asti

Seppo Väyrysen Koronavilkku on välähtänyt kahdesti alkuvuodesta Kuva: Tiina Jutila / Yle

Koronavilkun on määrä olla käytössä vuoden loppuun asti. Pian arvioidaan, olisiko siitä hyötyä sen jälkeenkin.

TAYSin ylilääkäri Jaana Syrjäsen mukaan ei olisi.

– En näe sitä kovin oleellisessa roolissa epidemian hallinnassa. Tätä voidaan hallita vain niin, että rokotekattavuus nousee merkittävästi nykyisestä, sanoo Syrjänen.

Seppo Väyryselle Koronavilkku on tuntunut jo pidemmän aikaa turhalta.

– Olen saanut kaksi rokotusta ja tunnen olevani turvallisilla vesillä, sanoo Väyrynen.

– Todennäköisesti poistan sovelluksen tämän jutun jälkeen, jos ei mitään ihmeellistä ilmaannu.