1. yle.fi
  2. Yle Uutiset
  3. metsäteollisuus

Suomalaisia metsäjättejä epäillään sellukartellista – onko yhtiöiden maine mennyttä? Lue vastaukset viiteen kuumaan kysymykseen

Kartelliepäily aiheuttaa maineriskin metsäyhtiöille, arvioivat asiantuntijat. Suuria pörssikurssien heilahteluja tuskin on kuitenkaan luvassa, vaikka yhtiöt saisivatkin tuomion kartellista.

Näiden sellupinojen valmistajat joutuivat EU:n komission syyniin. Komissio selvittää, ovatko selluyhtiöt mahdollisesti rikkoneet EU:n kilpailuoikeudellisia sääntöjä. Kuva: Mårten Lampén / Yle

Euroopan komissio aloitti tiistaina yllätystarkastukset metsäyhtiö UPM:n, Stora Enson sekä Metsä Fibren toimitiloihin. Komissio epäilee, että yritykset ovat rikkoneet EU:n kilpailulainsäädäntöä. Niitä epäillään sellukartellista.

Komission tekemien tarkastusten taustalla on epäily. Yllätystarkastusten tekeminen ei siis itsessään tarkoita sitä, että yritykset olisivat toimineet lain vastaisesti. Tarkastusten tekemiseen vaaditaan kuitenkin konkreettinen ja perusteellinen epäily, arvioi kilpailuoikeuden professori Petri Kuoppamäki Aalto-yliopistosta.

UPM, Stora Enso ja Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre ovat globaalissakin mittakaavassa keskeisiä metsäteollisuuden toimijoita. Niillä on myös merkittävä rooli Suomen kansantaloudessa. Kaikkiaan lähes 20 prosenttia Suomen tavaraviennin arvosta tulee metsäteollisuuden tuotteista.

Yle kysyi eri alojen asiantuntijoilta, millainen merkitys kartelliepäilyllä on ja miten se voi vaikuttaa yhtiöiden maineeseen.

Mistä kartelleissa on kyse?

Metsäyhtiöitä koskevan kartelliepäilyn yksityiskohdista ei ole vielä tietoa. Tarkastuksissa avustava Kilpailu- ja kuluttajavirasto ei myöskään ole kommentoinut esimerkiksi kartelliepäilyn laajuutta tai sitä, miksi tutkinta käynnistyi juuri nyt.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) määritelmän mukaan kartellissa samoilla markkinoilla toimivat yritykset sopivat keskenään esimerkiksi tuotteiden tai palveluiden hinnoista, hinnankorotuksista tai markkinoiden taikka asiakkaiden jakamisesta. Kartellit rajoittavat tuotteiden ja palvelujen tuotantoa ja nostavat niiden hintoja yli markkinoiden kilpailullisen tason. Kartellit ovat KKV:n mukaan "kaikkein vakavimpia kilpailunrajoituksia".

Edellisen kerran metsäyhtiöt jäivät kiinni raakapuukartellista. Markkinatuomioistuin tuomitsi Stora Enson ja Metsäliiton kymmenien miljoonien seuraamusmaksuihin vuonna 2009. UPM paljasti kartellin kilpailuviranomaisille ja välttyi näin maksuilta.

Historiantutkija, filosofian tohtori Sakari Siltalan mukaan kartellitoiminnalla on syvät juuret.

– Jo 1800-luvun puolella Suomessa aloitettiin tekemään myyntiyhteistyötä. Koko teollisuus oli noin sata vuotta kartellien läpitunkemaa, kun sitten viimeistään EU:n ja EU:n kilpailulainsäädännön myötä niistä tuli nopeasti laitonta toimintaa. Ennen sitä kartellit olivat pitkään yleisesti hyväksyttäviä.

Mitä sijoittajat ajattelevat kartelliepäilystä?

UPM:n, Stora Enson ja Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Boardin pörssikurssit laskivat keskiviikkona uutisen tultua julki. Pörssipäivän päätteeksi ne olivat kuitenkin palautuneet.

Uutinen tuli yllätyksenä varainhoitoyhtiö United Bankersin UB Metsän salkunhoitaja Kari Kankaalle. United Bankers sijoittaa asiakkaiden varoja metsään ja metsärahastoihin myös globaalisti ja on samalla merkittävä metsänomistaja Suomessa.

– Euroopassa taitaa olla sellun hinta historian huipussaan, mutta toki sen on katsottu johtuvan pakkaus- ja pehmopaperin kovasta kysynnästä. En ole vielä ymmärtänyt sitä mekanismia, että miten ihmeessä kartelli olisi voinut globaalissa markkinassa onnistua, Kangas sanoo.

Analyysiyhtiö Inderesin pääanalyytikko Antti Viljakainen ei usko, että kartelliepäily tai tuomio kartellista aiheuttaisivat jatkossa suurta pörssikurssien heilahtelua.

– Yhtiöt ovat kuitenkin hyvin vakavaraisia ja arvioni mukaan ne selviäisivät sakoista. Pidän toistaiseksi epätodennäköisenä, että puhuttaisi kymmenien prosenttia kurssimuutoksista vaikka tuomio tulisi.

Millaista mainehaittaa kartelliepäilystä voi syntyä tutkinnan kohteena oleville yhtiöille?

Kun yhtiö kohtaa minkä tahansa kriisin, siitä selvitytymiseen vaikuttaa ennen muuta yhtiön maine ennen kriisiä, sanoo mainetutkimusta tekevän T-Median toimitusjohtaja Harri Leinikka.

– Jos maine on valmiiksi heikolla tolalla, kriisi saa bensaa liekkeihin ja pitkittyy.

Leinikan mukaan metsäyhtiöiden maine on kuitenkin hyvä ja siksi hän katsoo, ettei kartelliepäily tee isoa mainekolhua UPM:lle, Stora Ensolle ja Metsä Groupille.

Toisaalta riski on olemassa. T-Median tekemän tutkimuksen mukaan juuri hallinnon avoimuuteen, läpinäkyvyyteen ja oikein toimimiseen liittyvät asiat ovat suomalaisille tärkeimpiä maineen osa-alueita, ja niillä on iso merkitys yritysten nauttimaan luottamukseen.

– Tämän osa-alueen suhteellinen merkitys on kasvanut vuodessa todella paljon. Kartelliepäily kyllä aiheuttaa haasteen.

UB:n salkuhoitaja Kari Kangas on samoilla linjoilla.

– Onhan se tietysti maineriski. Metsäteollisuudesta ja puun käytöstä puhutaan nyt paljon kestävyys-eettisyys näkökulmasta. Jos kartelli todetaan, niin kyllähän se siihen vihreään kilpeen lommon tuo.

Historiantutkija Siltalan mukaan sellukartelliepäilyn mainehaitta jäänee todennäköisesti pienemmäksi kuin vuosituhannen vaihteen raakapuukartellin aiheuttama mainehaitta. Puukartelli koski monia suomalaisia metsänomistajia, jotka olivat myyneet puutaan kartellissa mukana olleille yhtiöille.

– Tässä sellukartelliepäilyssä taas asiakkaat eivät ole suomalaisia metsänomistajia vaan muita suuria yhtiöitä, jotka ostavat sellua. Siksi mainehaitta ei välttämättä ole niin suuri Suomessa.

Aiheuttaako kartelliepäily kolhuja metsäteollisuuden asemaan yhteiskunnallisena vallankäyttäjänä?

Metsäteollisuudella on pitkät lobbaamisen perinteet, sanoo metsäteollisuuteen perehtynyt historiantutkija Sakari Siltala. Metsäteollisuuden asema yhteiskunnallisena vallankäyttäjänä vahvistui maailmansotien jälkeen, jolloin metsäteollisuudella oli merkittävä rooli Suomen nousemisessa.

– Kartelliepäilyt – saati sitten jos syylliseksi todetaan – nakertavat sitä metsäteollisuuden vuosikymmentä aikana hankkimaa lobbaamisen pääomaa. Tällä hetkellä kuitenkin näkisin, että suurin mainehaitta tulee ympäristö- ja ilmastoasioiden puolelta.

United Bankersin salkunhoitaja Kari Kangas ei näe, että kartelliepäily heikentäisivät alan vaikutusvaltaa.

– En usko, että kartelliepäilyllä on vaikutuksia sen paremmin EU-sääntelyyn kuin kotimaan työmarkkinoillekaan. Toimiala on meille kansallisesti tärkeä toimiala, mutta niin se on Ruotsissa ja monissa muissakin EU maissa. Metsäteollisuus on meillä suuri vientiala, työllistäjä ja kerrannaisvaikutukset ovat suuret lähtien sieltä raaka-ainetuotannosta ja metsänomistajien miljardituloista lähtien.

Millaisia vaikutuksia kartelliepäilyllä voi olla yhtiöiden toimintaan?

Tutkinnan kohteena olevat metsäyhtiöt eivät ole kommentoineet yllätystarkastuksia. Yhtiöiden tiedotteissa on korostettu, että ne tekevät viranomaisten kanssa yhteistyötä.

Kartelleista voi saada korkeintaan kymmenen prosenttia liikevaihdon määrästä olevan sakon, kertoi OP:n seniorianalyytikko Henri Parkkinen Ylelle tiistaina.

– EU:n tilastoista löytyy satojen miljoonien eurojen kartellisakkoja. Vaihteluväli on laaja tapauksista ja liiketoiminan koosta riippuen, Parkkinen sanoi.

Inderesin pääanalyytikko Antti Viljakaisen mukaan tämän hetkisten tietojen perusteella ei voi vielä tehdä johtopäätöksiä yhtiöiden tilanteesta.

– Toistaiseksi en oleta, että tämä häiritsee juoksevaa liiketoimintaa mitenkään dramaattisesti. Yhtiöiden sellutehtaat tietoni mukaan käyvät ja tuotannolle löytyy markkinoilta ostajia, Viljakainen sanoo.

UB Metsän salkunhoitaja Kari Kangaskaan ei ole vielä kovin huolissaan kartelliepäilyn vaikutuksista.

– En näe asiakkaiden tuottojen kannalta tässä näillä näkymin isompaa riskiä.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 14.10. klo 23:een saakka.

Lue lisää:

Sirpa Pietikäinen sellukartelliepäilyistä A-studiossa: “Jos lattia ja katto on määritelty, niin ei se silloin ihan vapaata markkinataloutta ole”

EU-komissio epäilee sellukartellia, yllätystarkastus UPM:n, Stora Enson ja Metsä Groupin tiloihin – Professori: Tarkastuksiin pitää olla perusteltu epäilys

Jättikartellista tuomituilta metsäyhtiöiltä tyly ehdotus korvauksia hakeneille: Luovu oikeusjutusta, maksa kulujamme