1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. sairaanhoitajat

Sairaanhoitajaopiskelijat odottavat tulevaisuuden työelämältä hyvinvointia ja arvostusta: "Jos olot eivät olisi kunnossa, vaihtaisin työpaikkaa"

Sairaanhoitajaopiskelijat odottavat tulevaisuuden työelämältä inhimillisiä työoloja ja hyvinvoivia kollegoita. Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijat kokevat, että jos työolot eivät kohtaa omia odotuksia, työpaikka lähtee vaihtoon.  

Kolme sairaanhoitajaopiskelijaa kertoo, millaisessa ympäristössä he haluavat tulevaisuudessa työskennellä
Kolme sairaanhoitajaopiskelijaa kertoo, millaisessa ympäristössä he haluavat tulevaisuudessa työskennellä

– Eniten mietityttää tulevaisuus. Potilaat eivät ole vähentymässä, mutta jos hoitajat vähenevät, voimme olla lirissä, pohtii toisen vuoden sairaanhoitajaopiskelija Mikko Huovinen Kajaanin ammattikorkeakoulusta.

Huovinen haluaa sairaanhoitajaksi työn monipuolisuuden ja ihmisten auttamismahdollisuuden vuoksi. Lähihoitajan tutkinto antoi pohjan sairaanhoitajan opinnoille. Tällä hetkellä hän työskentelee lähihoitajana sairaalassa ja on tyytyväinen työhönsä.

Sairaanhoitajien työ on ollut tapetilla viime aikoina. Keskustelussa on ollut työn kuormitus, työolot, palkkaus ja hoitajamitoitus. Tällä hetkellä alaa opiskelevat, tulevat sairaanhoitajat, eivät kuitenkaan ole valmiita joustamaan työoloista.

Huovisen opiskelukaverit ovat yhtä mieltä siitä, että työn on oltava toimivaa. Alaa vaivaava hoitajapula ja sen mahdollinen paheneminen korostuu opiskelijoiden huolissa.

– Toivon, että minulla on tulevaisuudessa työkavereita ja että he voivat hyvin, kiteyttää toisen vuoden sairaanhoitajaopiskelija Aleksi Törmikoski.

Hoitajien puutteesta kärsii sekä oma että työkavereiden työ.

– On tärkeää, että on resursseja hoitaa omat työtehtävät mahdollisimman hyvin ja turvata kaikkien asiakkaiden mahdollisuus tarvitsemaansa hoitoon, Törmikoski painottaa.

Hoitoala kiehtoo Aleksi Törmikoskea sen takia, että hän saa työssä olla tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa. Kuva: Mimmi Nietula / Yle

Sairaanhoitajaliitto on sairaanhoitajien ammatillinen yhteisö, johon kuuluu muun muassa sairaanhoitajia ja opiskelijoita. Liitto teettää kyselyjä opiskelijoille ja opettajille. Lisäksi se saa jatkuvasti yhteydenottoja opiskelijoilta. Liiton mukaan sairaanhoitajaopiskelijat haluavat tulevaisuuden työelämältä riittävien resurssien lisäksi arvostusta, kehittymismahdollisuuksia ja työn vaativuutta vastaavaa palkkaa.

Palkat puhuttavat Mikko Huovisen mukaan sekä työ- että opiskeluyhteisöissä.

– Moni puhuu palkasta ja sen nostamisesta, mutta en tiedä onko se raha, joka motivoi. Itse näen, että yleinen työhyvinvointi ja siihen panostaminen on oleellista. Pitkässä juoksussa riittävä työntekijämäärä ja toimiva työyhteisö ovat isoja vaikuttavia asioita.

Vapaa-ajan merkitys korostuu

Sairaanhoitajia kutsutaan tällä hetkellä töihin myös vapaa-ajalta. Samaan aikaan sairaanhoitajaopiskelijat arvostavat vapaa-aikaa yhä enemmän, kun ymmärrys jaksamisesta on lisääntynyt.

– Perheellisenä arvostan vapaa-aikaa varsinkin nyt, kun lapset ovat pieniä. Sen merkitys on korostunut, ja minusta se on oikea linja. Työ on vain osa elämää. Se ei saa viedä koko elämää, pohtii Mikko Huovinen.

Opiskelijakollegat Aleksi Törmikoski ja Jonne Häyrynen kokevat, että jaksamisen ja tasapainon huomiointi kuuluu työelämään.

– Ovathan ajat muuttuneet. Nykyään osataan ajatella muutakin kuin työtä, Häyrynen lisää.

Jonne Häyryselle hyvinvoiva työyhteisö on tärkeää ja siksi hoitajamitoitus pitäisi saada kuntoon. Kuva: Mimmi Nietula / Yle

Työolojen toimivuus ja arvostus työpaikalla ovat edellytyksiä.

– Työssä jaksaminen on niin iso asia, että jos se ei ole kunnossa, ei kauan jaksa töitä tehdä. Jos työolot eivät olisi kunnossa, vaihtaisin siinä vaiheessa työpaikkaa, kiteyttää Mikko Huovinen.

Alanvaihto huolettaa

– Yhteiskunnallisesti huolettaa, tuleeko alanvaihtajien tilalle tarpeeksi tekijöitä ja miten työelämä pystyy työllistämään tekijät, miettii Mikko Huovinen.

Sairaanhoitajaliiton mukaan tulevaisuuden tekijät eivät halua sitoutua eliniäksi yhteen paikkaan. Esimerkiksi Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijakolmikosta Jonne Häyrynen haaveilee sairaanhoitajien opettajankoulutuksesta.

Mikko Huovinen on ajatellut suorittaa mahdollisesti ensihoitajan ammattikorkeakoulututkinnon, eikä opiskelu välttämättä pääty edes siihen.

Vaikka sairaanhoitajan työ tuntuu tällä hetkellä oikealta, kokee Huovinen alanvaihdon luonnollisena. Uuden oppiminen on osa elämää.

– Pitkäaikainen haave on ollut lähteä poliisin ammattiin, mutta katsotaan sitten, Huovinen vihjaa.

Kajaanin ammattikorkeakoulun koulutusjohtaja Minna Hökkä näkee alanvaihdon myös luonnollisena. Yhtälailla kuin alaa opiskeleva voi todeta olevansa väärällä alalla, voi pitkän uraputken läpikäynyt siirtyä sairaanhoitajaopiskelijaksi.

– Olen tietenkin huolestunut siitä, kuinka moni on sanonut, että voisi alaa vaihtaa. Osin alanvaihto on myös osa ihmisenä kasvua ja ihmisenä muuttumista, Hökkä pohtii.

Opiskellessaan sairaanhoitajiksi, kolmikko kertoo valmistautuvansa siihen, että työ tulee olemaan rankkaa henkisesti ja fyysisesti. Kuva: Mimmi Nietula/YLE

Opiskelupaikkojen lisääminen ei ratkaise hoitajapulaa

Oppilaitoksilla on merkityksellinen rooli tulevaisuuden työntekijöiden kouluttamisessa. Kuitenkaan esimerkiksi opiskelijamäärien lisääminen ei riittäisi hoitajapulan korjaamiseen.

Edessä olisi seuraava ongelma, joka tunnetaan valtakunnallisesti. Harjoittelut ovat eräänlainen pullonkaula: paikkoja ei ole riittävästi eikä ohjaus aina täytä odotuksia valmiiksi resurssipulasta ja kiireestä kärsivillä työpaikoilla.

Koulutusjohtaja Minna Hökkä painottaa yhteistyön merkitystä harjoitteluissa.

– Yhteistyön kehittäminen työn tekemiseen ja työharjoitteluihin liittyen voi mahdollistaa tulevaisuuden työllistymistä, edistää alueelle jäämistä ja mielekkään työpaikan löytymistä omalta kentältä.

Jotain pitää tehdä

Mikä sitten auttaisi siihen, että kurssi muuttuisi riittävän ajoissa ja tulevaisuus vastaisi opiskelijoiden odotuksia?

Opiskelijoiden mukaan tarvitaan isoja linjauksia, jotta hoitajamitoitus täyttyy ja henkilökunta on riittävästi.

– Yleinen arvostus voisi olla vähän parempaa hoitajia kohtaan. Ehkä se näkyy vähän näissä päätöksissä myös, pohtii Mikko Huovinen.

Asioihin puuttumisen aika olisi nyt, sillä suurten ikäryhmien vanhetessa ja hoitajien vähentyessä ongelma ei parane itsestään.

– Sairaita ihmisiä on ja tulee olemaan, kyllä hoitajia tarvitaan, painottaa Jonne Häyrynen.

– Siihen kannattaisi päättäjienkin herätä, että jotain pitää tehdä. Pian ollaan vielä isommassa pulassa kuin nyt. Jokin on alalla huonosti, kun niin suurissa määrin porukka vaihtaa alaa, että ollaan ihan ongelmissa, kiteyttää Mikko Huovinen.

Juttua varten on haastateltu myös Sairaanhoitajaliiton tutkimustoiminnan ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen asiantuntija Liisa Karhetta.

Keskustelu on auki 15. lokakuuta kello 23:een asti.

Lue seuravaaksi:

Kyselyn mukaan lähes kaikki alle kolmekymppiset hoitajat harkinneet alanvaihtoa – Tehyn puheenjohtaja: "Potilasturvallisuus on vaarantunut munasolusta mummoon"

Hoitajapula syvenee, ja ammattilaisten pelätään kaikkoavan alalta – alanvaihtaja Terhi Vallineva kertoo, miksi hän päätyi päinvastaiseen ratkaisuun

Ylen kysely kansanedustajille: Enemmistö vastanneista kannattaa hoitajille parempaa palkankorotusta kuin muille työntekijöille

Näin korona vaikutti sairaanhoitajiin: juuri valmistunut harkitsee jo alan vaihtoa ja liitto tuskailee koulutuksen puutteen kanssa

Korona-aika on uuvuttanut sairaanhoitajat – puolet harkitsee alan vaihtamista