Alkavalla tuloskaudella jyvät alkavat erottua akanoista – analyytikot kertovat, mihin piensijoittajan kannattaa nyt kiinnittää huomiota

Pörssiyhtiöiltä odotetaan vahvoja tuloksia, vaikka kasvu hidastuukin alkuvuodesta. Kustannusten nousu ja toimitusketjujen ongelmat voivat nyt repiä aiempaa selkeämpiä eroja yhtiöiden välille, ja siksi tuloskaudesta odotetaan jännittävää.

Mitä pörssiyhtiöt sanovat inflaatiosta, toimitusketjujen ongelmista ja Kiinan taloudesta? Nämä kysymykset mietityttävät alkavalla tuloskaudella, sanoo Inderesin pääanalyytikko Antti Viljakainen. Kuva: Jari Kovalainen / Yle

Helsingin pörssin tuloskausi pyörähtää täysillä käyntiin ensi viikolla, kun heinä–syyskuun tuloksensa julkistavat muun muassa Stora Enso, Elisa ja Verkkokauppa.com.

Piensijoittajalle kolmen kuukauden välein julkistettavat osavuosikatsaukset ovat tärkeä tietopankki. Yhtiöiltä odotetaan kovia lukuja, mutta kasvuvauhdin uskotaan hidastuvan alkuvuodesta.

– Tuloskasvuvauhti hidastuu, mutta edelleen keskimääräiset kasvuprosentit ovat moninkertaisia verrattuna siihen, mitä nähdään pitkällä aikavälillä keskimäärin, sanoo pankkikonserni Nordean päästrategi Antti Saari.

Jyvät alkavat kuitenkin nyt analyytikoiden mukaan erottua akanoista, ja siksi tuloskaudesta voi tulla jännittävä.

Alkuvuonna pörssiyhtiöt ovat tehneet huipputuloksia, kun talous on päässyt koronakuopasta vauhtiin. Nyt yritysten toimintaympäristö on muuttunut epävarmemmaksi inflaation nostettua päätään.

Yritysten välille voi revetä selkeitäkin eroja siinä, kuinka esimerkiksi kustannusten nousu ja globaalit haasteet toimitusketjuissa vaikuttavat niihin.

Kokosimme neljä asiaa, joita piensijoittajan kannattaa tällä tuloskaudella tarkkailla.

1. Onnistutaanko kustannuspaineita siirtämään hintoihin?

Tällä tuloskaudella katseet kääntyvät ennen kaikkea kustannuksiin ja kannattavuuteen.

Inflaation nostaessa päätään muun muassa energian ja raaka-aineiden hinnat ovat nousseet vauhdilla, ja samalla globaalit toimitusketjut tökkivät.

Inderesin pääanalyytikko Antti Viljakaisen mukaan tällaisessa ympäristössä pärjäävät yritykset, jotka onnistuvat siirtämään nousseet kustannukset myyntihintoihin.

– Kyse on yhtiökohtaisista tekijöistä enemmän kuin toimialoista, mutta tyypillisesti paremman hinnoitteluvoiman toimialoja löytyy esimerkiksi teknologiayhtiöistä. Myös pankkisektori pärjää yleensä hyvin inflatorisessa ympäristössä, Viljakainen sanoo.

Vaikeampaa on yhtiöillä, joilla raaka-aineiden osuus kustannuksista on suuri, koska suuri osa inflaatiosta tulee nyt raaka-ainepuolelta ja energiasta.

– Lähtökohtaisesti perusteollisuus voi pärjätä hyvin, koska he myyvät raaka-aineita, joiden hinnat ovat nousseet, sanoo Nordean Antti Saari.

Jos osavuosikatsauksia haluaa syvällisemmin perata, kehottaa Saari katsomaan materiaali- ja logistiikkakustannuksia ja toisaalta myyntihintojen kehitystä.

– Siellä näkyvät nyt kovimmat paineet suomalaisyritysten osalta. Globaalisti tuottavilla yrityksillä voi näkyä myös palkkapaineita, mutta Suomessa tuottavilla ei ehkä samalla tavalla.

Yksi indikaattori yhtiöiden sopeutumisesta ovat positiiviset tulosvaroitukset, joita ovat viime aikoina antaneet muun muassa Ponsse, Marimekko, Fiskars ja Kamux.

S-pankin päästrategi Lippo Suominen kääntäisi kustannusten osalta katseen etenkin yhtiöiden johdon kommentteihin.

– Tämä on sellainen ensi vuoden ja ensi kevään iso kysymys, mitä kustannuspuolelle tapahtuu ja miten se heijastuu koko talouteen. Kannattaa seurata, miten yhtiön johto kommentoi kustannuspaineita, hän sanoo.

Lue myös:

Lippo Suomisen mukaan tämän vuoden osalta näkymät ovat vahvat, mutta ensi vuonna aletaan etsiä uutta normaalia. Kuva: S-Pankki

2. Kuinka saatavuusongelmat ja toimitusketjujen pullonkaulat näkyvät?

Markkinoilla on tällä hetkellä poikkeuksellista pulaa monesta.

Globaali sirupula näkyy tyhjinä elektroniikkahyllyinä ja autotuotannon vaikeuksina, ja pula rahtikonteista tuottaa toimitusketjujen pullonkauloja ja ison logistisen ongelman, kun tavaraa ei saada kuljetettua sinne minne pitäisi.

– Komponenttipula ja globaalien toimitusketjujen ongelmat eivät ole helpottaneet kolmannen vuosineljänneksen aikana, eikä selkeitä merkkejä helpottamisesta isossa kuvassa oikein näy. Tämä on hyvin poikkeuksellinen tilanne, sanoo Inderesin Viljakainen.

Poikkeuksellisessa tilanteessa myös tulevaisuuden ennustaminen on yhä vaikeaa.

Nordean Antti Saari katsoo, että logistiikkaongelmista voivat hyötyä sellaiset yritykset, joiden liiketoiminta keskittyy pullonkaulojen taklaamiseen.

– Esimerkiksi varustamoita ja logistiikka-alaa palvelevat yhtiöt sekä investointitavaroita valmistavat yhtiöt voivat hyötyä. Seuraisin hyvin tarkasti esimerkiksi teollisuusyhtiöiden ja konepajojen raportteja sekä tilauskirjojen kehitystä, Saari sanoo.

Nordean Antti Saari arvioi, että keskimäärin yhtiöt tekevät jopa ennakoitua parempaa tulosta, mikä voi antaa uutta tukea kurssinousun jatkumiselle. Syyskuussa Helsingin pörssissä on tultu alaspäin. Kuva: Jari Kovalainen / Yle

3. Miten Kiinan tilanne vaikuttaa Koneeseen, Cargoteciin ja Metsoon?

Helsingin pörssissä on useita yhtiöitä, joilla on merkittävää liiketoimintaa Kiinassa tai joihin Kiinan tilanne epäsuorasti vaikuttaa. Maan odotettua hitaampi talouskasvu ja kiinteistösektorin kriisi heijastuvat väistämättä myös suomalaisyrityksiin.

Etenkin hissiyhtiö Koneen kommentteja Kiina-näkymistä odotetaan kiinnostuneena.

– Kone on tullut reippaasti alas Kiina-huolien myötä. Nyt odotetaan, mitä tilanne heidän näkökulmastaan näyttää ja miten riippuvaista liiketoiminta Kiinassa on, sanoo S-pankin Lippo Suominen.

Koneen lisäksi Kiina on suoraan tai epäsuorasti merkittävä maa konepajasektorille laajemmin. Antti Viljakainen listaa yhtiöistä esimerkiksi Cargotecin, Konecranesin ja Metso Outotecin.

Hänen mukaansa Kiina-huoli tuskin näkyy tuloksissa vielä, vaan voi tulla viiveellä.

– Kun talouskasvu Kiinassa hidastuu ja rakennussektori hiljenee, vaikutuksia yrityksiin on odotettavissa enevissä määrin lähikvartaaleilla. Tätä taustaa vasten yhtiöiden kommentit näkymistä kiinnostavat erityisesti, Viljakainen sanoo.

Nordean Antti Saari puolestaan arvioi, että Kiina-liikevaihdoltaan suurten yhtiöiden tulokset voivat jäädä arvioista.

Inderesin Antti Viljakaisen mukaan kulutuksen käännettä on edelleen vaikea ennustaa. Esimerkiksi monissa Finnairille kriittisissä maissa Aasiassa on vielä matkustusrajoituksia, joiden poistumisesta ei ole varmuutta, hän sanoo. Kuva: Jari Kovalainen / Yle

4. Kääntyykö kotoilubuumi – mitä sanovat Finnair tai Kesko?

Korona-aika on nähty kotoilubuumi ja kulutuksen laaja siirtyminen palveluista tavaroihin. Nyt rajoituksia on purettu ja koronapassi otettu käyttöön. Siirtyykö kulutus tavaroista takaisin palveluihin?

Inderes kehottaa tulosennakossaan seuraamaan, miten tämän trendin eri puolilla olevat yhtiöt kommentoivat näkymiä.

Esimerkiksi matkailuyritysten näkymät ovat yhä epävarmat. Finnairia seuraava Viljakainen arvioi, ettei yhtiö vielä katso kovin pitkälle.

– Mitään massiivista paluuta ulkomaanmatkailuun ei vielä ole tapahtunut. Ravintolat ja muut kotimaassa käytettävät palvelut toipuvat suurella todennäköisyydellä nopeammin, sanoo Viljakainen.

Koronakotoilu on pönkittänyt esimerkiksi Tokmannia, kiuasvalmistaja Harviaa ja Keskoa, joka antoi tuloskauden alla positiivisen tulosvaroituksen.

Syvemmissä vesissä ovat uineet esimerkiksi rajoituksista kärsineet Viking Line, Finnair ja ravintolakonserni NoHo Partners.

Lue myös:

Epävarmuuksista huolimatta odotukset korkealla

Analyytikot painottavat, että vaikka kasvu hidastuu ja uhkakuvia on horisontissa, edelleen kuljetaan korkealla verrattuna aikaan ennen pandemiaa – isossa kuvassa tulosvuosi on vahva, globaalisti on puhuttu jopa "kaikkien aikojen tulosvuodesta".

Helsingin pörssin yleisindeksi oli perjantaina pörssin sulkeutuessa 5,3 prosenttia syyskuun huippujen alapuolella, ja alimmillaan on lasketeltu lähes yhdeksän prosenttia huipusta.

Asiantuntijat kuittaavat alamäen kuitenkin normaalina markkinaheiluntana. Piensijoittajan kannattaa ennemmin seurata, miten yritykset kommentoivat tulevaisuutta.

– Sijoittajan kannalta osakemarkkinoiden näkymät ovat edelleen hyvät johtuen voimakkaasta tuloskasvusta. Nyt kannattaa kuitenkin seurata, miten yritykset uskovat sen jatkuvan tästä eteenpäin, sanoo Nordean Antti Saari.

Monet uhkakuvat ja toisaalta positiiviset odotukset on myös jo hinnoiteltu pörssiin, sanoo S-pankin Lippo Suominen.

– Tulevat voittajat ovat nousseet pohjistaan ja menneiltä voittajilta on ilmoja puhallettu pois. Ilmiselviä väärinhinnoitteluja on enää vaikea sanoa.

Pidemmällä aikavälillä inflaation kiihtyminen aiheuttaa huolta.

– Maltillista inflaatiota haluavat kaikki, mutta jos se karkaa liikaa, täytyy elvytystä lähteä poistamaan nopeammin kuin ajateltiin. Ja keskuspankkien ja valtioiden elvytys on ollut iso veturi sekä talouteen että markkinoille, sanoo Suominen.

Lue myös: