1. yle.fi
  2. Yle Uutiset
  3. rahapelit

Valtion leikkaukset jopa kuolinisku pienille kulttuuritoimijoille – liittopomo: “En ole koskaan törmännyt tällaiseen huonon kohtelun tunteeseen”

Freelancereina työskentelevien taiteilijoiden asema on ollut koko pandemian ajan huono, ja tuoreet leikkausuutiset synkistävät näkymiä entisestään. Ansiotaso on monella normaalitilanteessakin heikko.

Kulttuuriala ilmaisi mieltään koronarajoituksia vastaan kesällä 2021 Eduskuntatalon edessä. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Juuri, kun kulttuuriväki alkoi koronan jälkeen päästä jaloilleen, tuli uutta kylmää vettä niskaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi eilen esityksen, jonka mukaan Veikkauksen hupenevat rahapelituotot tarkoittaisivat taide- ja kulttuurialalle ensi vuonna 18,4 miljoonan euron leikkauksia.

Supistukset osuvat rajusti myös vapaaseen kenttään ja freelance-taiteilijoihin, jotka olivat jo valmiiksi kyykyssä. Teatteri- ja mediatyöntekijöiden etujärjestö Temen toiminnanjohtaja Karola Baran kuvailee leikkausuutisten jälkeisiä tunnelmia isoksi pettymykseksi.

– Kulttuuriministeri Antti Kurvisen (kesk.) puheista tuli tunne, että meidän yllämme roikkuu julmetun iso pilvi. Se ei sada tänä vuonna kovaa, mutta leikkaukset kasvavat. Kun kaikesta säästetään roimalla kädellä, miettii, mistä seuraavaksi.

Baranin mielestä koronan jälkeen ei olisi pitänyt leikata, vaan päinvastoin satsata kulttuuriin.

– Sille olisi ollut laaja kansallinen tarve. Esittävien taiteiden freelancereiden tilanne on hyvin heikko. Monet ovat merkittävässä talousahdingossa. On vahva tunne, että meitä on kohdeltu hirvittävän väärin, Baran sanoo.

Baranin mukaan leikkaukset tietävät kuoliniskua joillekin toimijoille.

– 18 miljoonaa on meille järkyttävän iso summa. Valtion talousarviossa se on pisara meressä. Ajattelen, että taiteella on itseisarvo, se on samalla mielenterveyden hoitamista ja vaikeiden asioiden käsittelyä. Sellaista arvoa on vaikea kääntää killingeiksi.

Tänään muun muassa Taideyliopiston rehtori Kaarlo Hildén ja Ylen Pariisin-kirjeenvaihtaja Annastiina Heikkilä twiitasivat siitä, että Ruotsissa ja Ranskassa kultuurialaa elvytetään historiallisen suurilla summilla.

Koronasta jää pitkä jälki

Baran pelkää, että korona-ajasta jää pitkä häntä, jota Suomeen kaavaillut rahoitusleikkaukset pahentavat. Työt loppuivat koronan alkaessa ensimmäiseksi esiintyvien alojen freelancereilta. Nyt uhkaa käydä samoin.

– Vieläkään ei voida olla varmoja, että korona on selätetty. Kulttuurilaitokset yrittävät siksi pitää muuttuvia kuluja hallinnassa. Se tarkoittaa freelancereita.

Baranin mielestä myös taiteen sisältö kärsii.

– Ruvetaan tekemään tuttua ja turvallista ja ajatellaan, mitä yleisö mahtaisi haluta. Ei tehdä enää kantaesityksiä tai marginaaleille, koska ne ovat aina iso riski.

Baran ajattelee, että taiteellisista suunnittelijoista ja esiintyjistä säästäminen voi tulla lopulta kalliiksi. Tekijät ovat korkeasti ja isolla rahalla koulutettuja. Nyt osa suunnittelee ulkomaille lähtöä tai lopettamista.

– Ansiotaso on normaalitilanteessakin monella heikko. Tulee yhä enemmän kysymyksiä siitä, arvostetaanko taiteilijoita, kannaattako tätä työtä tehdä.

Kun tulevaisuuden näkymät ovat heikot, syntyy masennusta, Baran pelkää ja jatkaa:

– En ole koskaan yli 20-vuotisen urani aikana törmännyt tällaiseen tyytymättömyyteen ja huonon kohtelun tunteeseen. Kyse on hyvin koulutetuista fiksuista ihmisistä, jotka ovat erittäin tyytymättömiä. Se ei ole hyvä asia.

Kulttuurialan mitta oli täysi kesäkuun alussa. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Taikelta lähdössä 3,4 miljoonaa

Taiteen edistämiskeskus (Taike) jakaa vuosittain noin 40 miljoonaa euroa apurahoina ja avustuksina. Taike on tärkeä rahoittaja yksittäisille taiteilijoille, yhteisöille ja vapaille ryhmille, jotka eivät saa vos-tukia eli eivät kuulu valtionosuustukien piiriin.

Eilisen opetus- ja kulttuuriministeriön esityksen perusteella näistä rahoista on lähdössä 3,4 miljoonaa euroa.

– Taiken kautta jaettavat rahat ovat jo lähtökohtaisesti niin pieniä, että niihin kohdistuvat leikkaukset voivat tarkoittaa osalle yhteisöistä kuoliniskua, sanoo Taiken johtaja Paula Tuovinen.

Hän havainnollistaa asiaa esimerkillä. Muun muassa kirjallisuuden yhteisöille kuten Turun Kirjan talolle Taike on aiemmin jakanut noin 10 000–20 000 euroa toiminta-avustuksia.

– Sillä ei palkata ihmisiä ja toiminnan kehittäminen näin pienellä perusrahoituksella on toivotonta. Jos siitä vielä nipistetään, se voi tarkoittaa joillekin kuoliniskua.

Ydin on hukassa

Meneillään oleva vos-uudistus paikkaa hieman tilannetta, sillä osa vapaista ryhmistä voi sen ansiota päätyä vos-tukien piiriin ja pois Taiken avustettavista. Se on kuitenkin laiha lohtu.

Tuovisen mukaan Taiken leikkaukset ovat suhteessa suuremmat kuin esimerkiksi sellaisen yksittäisen kulttuurilaitoksen kuin Kansallisoopperan supistukset.

– Oopperan ja baletin 36 miljoonan euron käyttökustannuksiin kohdentunee noin 1,9 miljoonan euron leikkaus. Taike jakaa vuosittain 40 miljoonaa erilaisia tukia vapaalle kentälle tuhansille toimijoille ja 3,4 miljoonan euron leikkaus on sikäli meille suhteessa isompi.

Sitä, kuinka moni taiteilija jää leikkausten vuoksi työllistymättä, on vaikea laskea.

– Työllistymisestä puhuttaessa ajatellaan, että ihmiset saavat palkkaa. Taiteilijat tekevät töitä ilmaiseksi, apurahoilla, tai pienillä korvauksilla.

Myös palkkaa saavien Taiken läänintaiteilijoiden määrä tulee Tuovisen mukaan vähenemään.

Tuovisen mukaan kriiseissä piilee aina mahdollisuus ajatella asiat uudelleen. Nyt tilanne näyttää kuitenkin masentavalta.

– Suomessa luovan talouden osuus kokonaistaloudesta on pienin muihin Pohjoismaihin verrattuna. Me emme ole hahmottaneet luovan sektorin ytimen eli taiteilijoiden tärkeyttä.

Korjattu 14.10.2021 klo 10.05 Paula Tuovisen sitaatissa Kansallisoopperan leikkausten määräksi noin 1,9 miljoonaa.

Lue lisää:

Analyysi: Johtavat poliitikot ajautuivat outoon huutokauppaan rahapelirahoista – ensin hallitus leikkasi avustuksia ja nyt peruu aikeitaan

Näin valtio leikkaa avustuksia, kun Veikkauksen tuotot vähenevät – Marinin mukaan leikkaukset saatetaan vielä perua

Kulttuurin tekijät katkeria ja masentuneita rahapelirahoituksen leikkauksista – Oopperan johtaja: “Ei ihan juustohöylällä pysty höyläämään”