Viisi nostoa uudesta työnhakumallista: Neljä hakemusta kuukaudessa, työnhakua seurataan tiiviisti, päivärahan katkaisut lyhenevät

Työtön tapaa te-toimiston tai kunnan virkailijaa aluksi kahden viikon välein. Nykyistä nopeamman ja henkilökohtaisemman palvelun uskotaan lyhentävän työttömyyttä.

Uudessa työnhakumallissa työttömän tulee hakea neljää työmahdollisuutta kuukaudessa. Tämä voi tarkoittaa työhakemuksen lähettämistä tiettyyn työpaikkaan tai avoimen hakemuksen jättämistä tai suoraa yhteydenottoa työnantajaan. Kuva: Eleni Paspatis / Yle

Marinin hallituksen pohjoismainen työvoimapalvelumalli muistuttaa paljon Sipilän hallituksen omaehtoisen työnhaun mallia, joka tunnettiin aktiivimalli kakkosena.

Juha Sipilän (kesk.) hallituksen työministerin Jari Lindströmin (ps./sin.) mielestä nykyhallituksen esitys on kopio (siirryt toiseen palveluun) keväällä 2019 haudatusta (siirryt toiseen palveluun) aktiivimalli kakkosesta. Tähän ovat tarttuneet eduskunnassa myös opposition edustajat. (siirryt toiseen palveluun)

Uudistukseen on kuitenkin laitettu tällä kertaa runsaasti rahaa. Lisäksi työnhakijoihin pidetään yhteyttä tiiviimmin ja työstä kieltäytyjille määrättyjä karensseja on lievennetty.

Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä, joten valiokunnat voivat löytää yksityiskohdista vielä viilattavaa. Mallin pitäisi tulla voimaan ensi vuoden toukokuussa.

Tässä keskeiset muutokset:

1. Neljä työnhakua kuukaudessa, kaikkiaan 14 miljoonaa vuodessa

Työttömän pitää hakea vähintään neljää työtä kuukaudessa, laissa puhutaan "työmahdollisuudesta". Tämä voi tarkoittaa työhakemuksen lähettämistä tiettyyn työpaikkaan, avoimen hakemuksen jättämistä tai suoraa yhteydenottoa työnantajaan.

Työnhakija päättää itse, mitä paikkoja hakee. Niiden pitää olla sellaisia, joihin hänen on mahdollista työllistyä.

Sairaanhoitajan paikkaa ei siis kannata hakea sähköasentajan koulutuksella ja kokemuksella. Monissa muissa ammateissa rajanveto voi olla vaikeampaa. Te-toimiston tai kunnan virkailija lopulta päättää, täyttääkö työnhaku ehdot.

Haettavien paikkojen määrässä voidaan kuitenkin joustaa, jos työtön ei ole täysin työkykyinen tai jos alueella ei ole sopivia työpaikkoja tarjolla. Määrästä sovitaan työttömän työllistymissuunnitelmassa.

Työnhakija kirjaa hakemansa paikat verkkopalveluun.

Hallituksen mukaan malli ei johda hakemustehtailuun, vaan työtön saa paremmat mahdollisuudet vaikuttaa työllistymiseensä.

Lakiesityksessä todetaan kuitenkin, että työnhakijat tulevat tekemään vuodessa arviolta yhteensä noin 14 miljoonaa työhakemusta tai muuta työnhakua.

Työttömiin pidetään nykyistä tiiviimmin yhteyttä, koska työttömyyden alussa löytää helpommin uuden työpaikan. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

2. Työttömään pidetään yhteyttä ensin kahden viikon välein

Uudessa työnhakumallissa panostetaan erityisesti työttömyyden ensimmäisiin kuukausiin, koska silloin löytää helpommin uuden työn.

Työttömäksi ilmoittautunut pääsee alkuhaastatteluun viiden arkipäivän kuluessa ja hänelle tehdään heti oma työllistymissuunnitelma.

Samalla selvitetään, tarvitseeko hän työllistyäkseen työvoimapalveluja tai lisäkoulutusta. Sellaiset työttömät, jotka tarvitsevat sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja, ohjataan te-toimistojen, kuntien ja Kelan monialaiseen yhteispalveluun.

Kolmen ensimmäisen kuukauden aikana työnhakija tapaa te-toimiston tai kunnan työllisyyspalveluiden virkailijan noin kahden viikon välein. Keskusteluja on yhteensä seitsemän.

Alkuhaastattelussa virkailijan tulisi tavata työnhakija henkilökohtaisesti. Muuten he voivat keskustella puhelimessa tai verkossa. Kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen työllistymissuunnitelmaa päivitetään.

Aina kun työttömyys on jatkunut puoli vuotta, on uusi kuukauden jakso, jonka aikana työnhakukeskustelu pidetään kaksi kertaa.

Lomautetuille ja osa-aikaisesti työskenteleville työnhakijoille järjestetään haastatteluja ja keskusteluja edellä kuvattua harvemmin.

Yhteydenpito työttömiin joka tapauksessa kaksinkertaistuu. Esityksen mukaan te-toimisto tai kunta järjestää työnhakijoille vuodessa arviolta 2,3 miljoonaa alkuhaastattelua tai työnhakukeskustelua. Nykyisin näitä järjestetään noin miljoona vuodessa.

3. Päiväraha ei katkea yhtä pitkäksi aikaa kuin nykyisin

Jos työtön ei hae sovittuja työpaikkoja tai hakeudu palveluihin, hän saa ensimmäisestä unohduksesta tai laiminlyönnistä huomautuksen ja voi korjata toimintaansa.

Seuraamukset kiristyvät, kun työtön toistuvasti laiminlyö sen, mistä on sovittu työllistymissuunnitelmassa.

Toisesta kerrasta työttömyyspäiväraha katkaistaan viideksi päiväksi. Kolmannesta velvoitteen rikkomisesta seuraa kymmenen päivän karenssi. Neljännen rikkeen jälkeen työttömyysturvan menettää toistaiseksi ja työttömälle asetetaan työssäolovelvoite.

Uudestaan päivärahaa voi saada, kun on ollut 12 viikkoa töissä tai osallistunut työvoimapalveluihin.

Jos työnhakija kieltäytyy varmasta työstä ilman pätevää syytä, hänen päivärahansa voidaan katkaista 45 päiväksi. Tämän pidemmäksi karenssi ei uuden lain mukaan voi venyä.

Nykyisin työnhakijalle tulee 60 päivän karenssi, jos hän ei hae te-toimiston tarjoamaa työtä. Toisella kerralla päivärahaoikeus lakkaa toistaiseksi. 90 päivän karenssi taas seuraa, jos työtön kieltäytyy varmasta työpaikasta.

4. Pakolliset työtarjoukset yhä käytössä

Työministeri Tuula Haatainen (sd.) on sanonut hallituksen luottavan siihen, että työtön hakee itse töitä. Aivan täysin se ei luota työnhakijan omaan aktiivisuuteen.

Työvoimaviranomainen voi yhä määrätä työttömän hakemaan työpaikkaa velvoittavalla työtarjouksella. Se tarkoittaa, että työ on pakko ottaa vastaan.

Jos työtön ei huoli työtä, hän joutuu karenssiin eli menettää työttömyyspäivärahansa 45 päiväksi.

Työttömyyden pituus ja oma aktiivisuus vaikuttaa pakkoon. Tarjottua työtä pitää hakea, jos työnhaku on kestänyt kuusi kuukautta alkuhaastattelusta laskien.

Ihan joka tapauksessa työtä ei ole pakko ottaa vastaan. Velvoitteesta vapautuu, jos on jo hakenut kuukausittain vaadittavaa neljää paikkaa.

Myös työttömän ammattitaitosuoja säilyy ennallaan. Työnhakija voi kolmen ensimmäisen työttömyyskuukauden aikana kieltäytyä työstä, joka ei vastaa hänen koulutustaan ja työkokemustaan.

Erityisesti työttömien asiakaspalvelua parannetaan. Tämän toivotaan lyhentävän työttömyysjaksoja. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

5. Rahaa ja virkailijoita tulee lisää

Hallitus laittaa 70 miljoonan euroa lisää rahaa työttömien palveluihin. Tällä rahalla palkataan yhteensä 1 200 uutta virkailijaa te-toimistoihin ja kuntien työllisyyspalveluihin ja uudistetaan työttömien verkkopalveluja. Henkilöstön määrä kasvaa kunnolla nykyiseen verrattuna.

Rahaa pannaan nyt erityisesti työnhakijoiden asiakaspalveluun. Tiiviimpi yhteydenpito ja aktiivisempi työnvälitys toivottavasti lyhentävät työttömyysaikaa.

Hallitus laskee, että pohjoismainen työvoimapalvelumalli parantaisi työllisyyttä 9 500–10 000 työllisellä.

Esitetyt muutokset maksavat lähes 33,5 miljoonaa euroa vuodessa, kun työttömyysturvamenot kasvavat. Samalla asumistuki- ja toimeentulotukimenot vähenevät arviolta 17 miljoonalla eurolla vuosittain.

Muutosten vaikutukset näkyvät julkisessa taloudessa täysin vasta vuonna 2025. Silloin niiden arvioidaan vähentävän menoja noin 230 miljoonaa euroa vuodessa.

Uuden työhakumallin lisäksi hallitus uudistaa palkkatukea ja helpottaa osatyökykyisten työllistymistä Välittäjä-yhtiön avulla.

Bonusnosto:

Hallitus on päättänyt, että vuonna 2024 työvoimapalvelut siirretään kokonaan kuntien vastuulle. Tällä hetkellä on jo käynnissä laaja kuntien työllisyyskokeilu, joka on käynnistynyt kangerrellen.

Kokeilun piti kestää kesäkuuhun 2023, mutta nyt hallitus esittää, että kokeilua jatketaan siihen saakka kunnes kunnat vastaavat työnvälityksestä.

Kokeiluun on siirretty vaikeimmin työllistyvät työnhakijat eli pitkäaikaistyöttömät, alle 30-vuotiaat ja vieraskieliset. Te-toimistoihin jäi pääosin ansiosidonnaista päivärahaa saavia työttömiä. Työttömien siirtoa takaisin lyhyeksi aikaa te-palveluihin ei nähdä järkevänä.

Työttömiä koskevat muutokset eivät lopu tähän. Hallituksen sopi puoliväliriihessä, että julkista taloutta 110 miljoonalla eurolla vahvistavasta työllisyystoimista päätetään helmikuun puoliväliin mennessä.

Hallitus tavoittelee vuoteen 2030 mennessä 80 000 lisätyöllistä. Vuosikymmenen puoliväliin mennessä työllisyysasteen pitäisi nousta 75 prosenttiin. Elokuussa työllisyysaste oli 72,8 prosenttia.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin kello 23 asti.

Lue lisää: