Mikä epäonnistui satojen miljoonien potilastietojärjestelmän hankinnassa? Aiotko erota? Kysyimme Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtajalta kuusi tiukkaa kysymystä

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin valtuuston on määrä päättää tänään vuosia valmistellun asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankinnasta. Jos valtuuston päätös on kielteinen, neljän alueen yhteinen hanke nykymuodossaan kaatuu.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen. Arkistokuva. Kuva: Jaana Polamo / Yle

Uuden potilastietojärjestelmähankinnan kohtalo ratkennee tänään iltapäivällä. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin valtuusto voi lyödä naulan Aster-hankkeen arkkuun.

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Vaasan sairaanhoitopiiri, Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote sekä Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essote ovat suunnitelleet potilastietojärjestelmähankintaa yhdessä.

Hankinnan etenemiseen tarvittaisiin vihreää valoa kaikilta neljältä alueelta. Hankkeen suunnittelu ja valmistelu on maksanut pelkästään Keski-Suomen osalta miljoonia euroja.

Yhteensä 700 000 asukkaan alueella uusi järjestelmä on ollut tarkoitus ottaa käyttöön vuodesta 2025 alkaen. Hankkeen kokonaiskustannus olisi lähes 350 miljoonaa euroa.

Keski-Suomen kunnat ovat vaatineet yksituumaisesti hankinnan keskeyttämistä muun muassa kohonneiden kustannusten takia. Kunnat ovat ilmaisseet myös, että niiden luottamus sairaanhoitopiirin johtoon on horjunut.

Kysyimme valtuuston kokouksen kynnyksellä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtajalta Juha Kinnuselta näkemyksiä Aster-hankkeen kohtalosta.

Miten ennakoit sairaanhoitopiirin valtuuston Aster-päätöstä?

Asetelma on selkeä. Kuntien kannanotot ja sen pohjalta hallituksen käsittely lähti siitä, että Asterin-hankinnan jatkamiselle ei ole edellytyksiä.

Jos mitään uutta olennaista ei nouse esiin, niin ennakoin, että valtuusto päättää pysäyttää hankinnan.

Onko mahdollista, että asiassa otetaan vielä aikalisä?

Henkilökohtaisesti minusta olisi tarkoituksenmukaista, että puntaroisimme asiaa vielä.

Lähinnä kyse on siitä, tekeekö päätöksen kuntapohjainen valtuusto vai olisiko päätöstä edellyksiä siirtää tulevan hyvinvointialueen ratkaistavaksi.

Onko kustannusten nousun syistä syntynyt vääriä tulkintoja?

Keskustelussa on ollut kaksi erilaista asiaa, joita on julkisessa keskustelussa ollut vaikea pitää erillään. Ensinnä on se, mitä itse järjestelmä ja sen käyttöönotto maksavat, mikä maksetaan järjestelmätoimittaja Cernerille. Toisekseen tulee se osa, mitä tarvitaan omana työnä tehtäväksi.

Näiden kahden vertailusta on ehkä syntynyt mielikuva, että kustannukset ovat tuplaantuneet. Kun mielikuva kustannusten kaksinkertaistumisesta on syntynyt, erottelua ei ole pystytty faktoilla kertoen saamaan läpi. Cernerin puolelta kustannukset eivät ole kaksinkertaistuneet, vaan sitten kun on huomioitu käyttöönotto ja oma työ.

Tämä on ollut vaikeus kiihkeimmän keskustelun aikana, eli mitä tietoja verrataan ja mikä on muuttunut (siirryt toiseen palveluun) (ksml.fi).

Mikä on mennyt pieleen, kun näyttää siltä, että koko hanke kaatuu Keski-Suomen päätöksellä?

Valmistelussa ei minun tulkintani mukaan ole tapahtunut mitään virheitä. Se on mennyt hankintalainsäädännön mukaan ihan oikein.

Jälkikäteen katsottuna meidän olisi pitänyt ymmärtää korostaa hyötyjä ja niitä kustannuksia, jotka menevät joka tapauksessa vanhoihin järjestelmiin. Olisi pitänyt kirkastaa uuden järjestelmän ja vanhan vertailua.

Nykyisetkin järjestelmät vievät noin 10 miljoonaa euroa joka vuosi, vaikka emme kehittäisi niitä ollenkaan. Kun näitä kuluja aletaan laskea kymmenelle vuodelle, niin päästään aika äkkiä korkeisiin summiin.

Emme pystyneet hallitsemaan hankkeen vastustajien tuottaman informaation pohjalta käytyä keskustelua. Meidän olisi ehkä tässä pitänyt kääntyä viestinnän ammattilaisten puoleen, mutta emme osanneet riittävästi ennakoida, kuinka kovaa keskustelu tulee lopulta olemaan.

Kun puhutaan kymmenistä ja sadoista miljoonista veroeuroista, kriittinen keskustelu on tietysti oikeutettua ja ymmärrettävää, mutta keskustelussa korostui järjestelmän euroulottuvuus eivätkä hyödyt nousseet esiin.

Mitä potilastietojärjestelmähankinnalle Keski-Suomen päätöksen jälkeen tapahtuu?

Asiakas- ja potilastietojärjestelmiä on kehitettävä ja uusittava lähitulevaisuudessa.

Kolme muuta aluetta joutuisivat tämän yhteistyön hajotessa keskenään pohtimaan, onko heillä edellytyksiä jatkaa prosessia esimerkiksi kohdennetulla kilpailutuksella Cernerin kanssa. Tämä tarkoittaisi, että Keski-Suomi jäisi rannalle katsomaan kulkua.

En uskalla ennakoida pidemmälle. Täytyy kunnioittaa valtuuston päätöstä ja hallituksen pitää aikanaan päättää, miten valtuuston päätös muutetaan toiminnaksi.

Valtuuston kielteinen päätös johtaa siihen, että neljän sairaanhoitopiirin yhteiskonsortio hajoaa. Se on tietenkin Keski-Suomelle mainetappio, siitä ei mihinkään päästä.

Keski-Suomessa kunnat ovat ilmaisseet epäluottamuksensa sairaanhoitopiirin johtoa kohtaan. Oletko harkinnut eroa?

Sitä keskustelua on toki käyty. Harkinnan lähtökohtana täytyy olla se, mitä sairaanhoitopiirin hallitus ja viime kädessä valtuusto päättää. Ulkopuolelta esitettyjen näkemysten perusteella päätös ei tapahdu.

Tiedostan vaateet, tulkinnat ja joidenkin tahojen näkemykset, mutta en ole aikonut jättää tehtävääni ulkopuolisten paineiden vuoksi. Jos hallituksemme ja valtuustomme tekevät ratkaisuja, tilanne on ihan toinen.

Lue myös: