1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. metsästys

Moni hirviseurue jättää susien pelossa metsästämättä koirien kanssa, osa jatkaa entiseen tapaan – "Tämä on sellaista venäläistä rulettia"

Useat metsästysseurat siirtävät jahdin aloittamista susien vuoksi. Osa taas käyttää koiria edelleen, vaikka syksyn aikana jo useita koiria on joutunut suden suuhun.

Ilmari Humalojan mielestä koiran kanssa metsästämisestä on tullut susien vuoksi venäläistä rulettia. Kuva: Antti Karhunen / Yle

Kiuruvetisen Ilmari Humalojan mukaan hirvenmetsästyksestä koiran kanssa on tänä syksynä tullut susien vuoksi eräänlaista venäläistä rulettia.

– Ei tiedä, mistä koira tavoitetaan, tavoitetaanko ollenkaan – ja minkälaisessa kunnossa. Sitä rulettia on pelattu, ja tähän mennessä on vielä selvitty.

Humaloja kuuluu Aittokorven riistaukot -nimiseen metsästysseuraan, jonka jäsenillä on yhteensä yhdeksäntoista metsästyskoiraa. Mies itse on metsästänyt koiran kanssa jo kymmeniä vuosia, ja aikoo tehdä niin vastakin.

Humalojan jalkojen vieressä istuu puolitoistavuotias jämtlanninpystykorva Sako, jolla on isäntänsä tavoin kytö päästä metsälle.

– Sen näkee, että se nauttii siitä. Ja myös minä nautin.

Onko metsästäminen nyt koiran hengellä pelaamista?

– Onhan se varmaan sitäkin. Mitäpä muuta se on, Humaloja myöntää.

Hän tunnustaa, että häntä pelottaa laskea koira metsään hirviä etsimään.

– Joka kerta.

Vaihtoehtoa ei hänen mielestään kuitenkaan ole, sillä metsästyskoira on koulutettu metsästykseen, eikä sitä voi jättää tarhaan.

Ilmari Humaloja tunnustaa, että häntä pelottaa nykyisin joka kerran, kun koira lasketaan metsään. Kuva: Antti Karhunen / Yle

Valtio korvannut jo kolmetoista koiraa

Metsästäjiä arveluttaa laskea koiria metsään, sillä maa- ja metsätalousministeriön ylläpitämän riistavahinkorekisterin mukaan susien kynsiin on elokuun alusta joutunut jo kolmetoista koiraa.

Todellinen määrä on todennäköisesti suurempi, sillä rekisterissä näkyvät ainoastaan valtion varoista korvatut vahingot, eivät siis koiralle erikseen otetusta vakuutuksesta korvatut tapaukset.

Yksi suden kohdanneista mutta henkiin jääneistä koirista löytyy Pirjo Junkkarisen autosta. Kyseessä on kaksivuotias suomenajokoira Ronja, joka on ajanut omistajalleen jo seitsemän jänistä.

Kaksivuotias Ronja onnistui säilymään hengissä, kun susi hyökkäsi sen kimppuun. Kuva: Antti Karhunen / Yle

Koira törmäsi syyskuussa kesken jahdin suteen, ja säilyi kuin ihmeen kaupalla hengissä, vaikka suden suuhun jäi iso pala koiran takaosaa.

– Siellä on hampaanjälkiä ja iso pala lonkan päältä pois. Lihaksia ja hermoja on poikki, sanoo Junkkarinen ja osoittaa koiran siteellä peitettyä vartaloa.

Junkkarinen kertoo, että lupaavan jäniskoiran kasvattaminen ja kouluttaminen meni hukkaan, sillä eläinlääkärin mukaan Ronjasta ei tule enää metsästyskoiraa.

– Se on nyt kotikoira. Sitä ei enää viedä metsään.

Koiran tavoin katkolla on nyt myös Junkkarisen oma, 32 vuotta kestänyt metsästysharrastus.

– Se harrastus on nyt loppunut.

Pirjo Junkkarisen mukaan Ronja-koiraa ei enää voi käyttää metsästykseen. Kuva: Antti Karhunen / Yle

"Pysäyttävän näköinen eläin"

Kyläläisten mukaan alueella on liikkunut susia mitä erilaisimmissa paikoissa. Yksi eläimen näkemään päässyt on paikallinen luomuviljelijä Tuomo Tikka, joka on törmännyt susiin omilla pelloillaan jo kahtena viikonloppuna.

Ensimmäisellä kerralla Tikka seuraili kahta sutta kahdensadan metrin päästä. Viikkoa myöhemmin pellolla oli yksi susi noin sadan metrin päässä.

Tikan mukaan kohtaamiset eivät olleet pelottavia.

– Kyllähän se on pysäyttävän näköinen eläin. Joku voisi sanoa, että onhan se vähän häijynkin näköinen.

Tikka korostaa, että susi kuuluu Suomen luontoon, mutta ei asutuksen piiriin. Hän myös muistuttaa, että sudella ei ole luonnollista vihollista.

– Susikantaa pitää rajoittaa, metsästystä harrastava Tikka täsmentää.

Tuomo Tikka on jo kahdesti törmännyt susiin omilla pelloillaan. Kuva: Antti Karhunen / Yle

Osa seuroista odottaa lumipeitettä

Monet hirviseurueet pitävät susien vuoksi metsästyskoirat tarhassa lumentuloon saakka, jolloin mahdolliset suden jäljet näkyvät paremmin.

Osa seuroista, kuten Aittokorven riistaukot, jatkaa kuitenkin metsästystä koirien kanssa entiseen tapaan.

Pirjo Junkkarisen mielestä jokainen koiranomistaja päättää asian omalta kohdaltaan.

– Jokainen omalla vastuullaan. Minä en vie koiraa enää tuolle alueelle, hän puuskahtaa.

Samaan metsästysseuraan kuuluvan Leo Nousiaisen mukaan lumipeitteen odottaminen ei ole hirviporukan kannalta hyvä vaihtoehto.

– Kun talvi tulee näille alueille, hirvet siirtyvät. Sen jälkeen meillä ei ole muita kuin susia.

Hän tunnustaa metsästyksen silti jo nyt vaikeaksi.

– Se on sellaista venäläistä rulettia. Vaikeusaste on kova.

Miksi tätä rulettia yhä pelataan?

– On niin kauan tehty, että ei osata lopettaa, Nousiainen hymyilee.

Nousiaisen käsitys saa vahvistusta Ilmari Humalojalta, joka laittaa koiraansa autoon.

– Lähdetään taas lauantaina ruletin peluuseen, mies tuumaa sulkiessaan häkin oven.

Leo Nousiaisen mielestä metsästyksen siirtäminen lumentuloon saakka ei ole toimiva vaihtoehto. Kuva: Antti Karhunen / Yle

Lue myös:

Yhä enemmän koiria kuolee susien hampaisiin, eivätkä kaikki tapaukset tule edes ilmi – Riko-koiran kohtaloksi koitui metsästysreissu Lappiin

Susikanta kasvaa viidettä vuotta peräkkäin − reviirejä jo yli 50