1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ilmastonmuutos

Puhtaampaa lämpöä janoava Helen jää yksin jättihankkeensa kanssa – Fortum ei haluakaan hukkalämpöä Kilpilahden öljynjalostamoalueelta

Fortum hylkäsi kaukolämpöhankkeen kannattavuusselvityksen jälkeen ja keskittyy datakeskusten rakentamiseen. Helsingin energiayhtiö Helenin mukaan kaukolämpöputken toteutumisen todennäköisyys ei siitä muutu.

Nesteen biodieseljalostamo kuvattuna 27.12.2017. Kuva: Stefan Paavola / Yle

Joukko energiayhtiöitä on selvittänyt, voisiko pääkaupunkiseudun koteja lämmittää Kilpilahden öljynjalostamoalueen hukkalämmöllä. Alkuperäisten arvioiden mukaan sillä voisi lämmittää jopa neljänneksen koko pääkaupunkiseudusta.

Nyt energiayhtiö Fortum on ilmoittanut irtautuvansa hankkeesta.

– Fortumin irtautumispäätöstä on edeltänyt kattava teknis-taloudellinen ja aikataulujen arviointi, yhtiön tiedotteessa sanotaan.

Sen sijaan Fortum keskittyy esimerkiksi Espooseen ja Kirkkonummelle kaavailtuihin suuriin datakeskuksiin.

Toteutuessaan ne tuottaisivat yhdessä lämpöä kutakuinkin yhtä paljon kuin Espoo ja Kirkkonummi kuluttavat nollakeleillä.

Helen: "Todennäköisyydet pysyvät samanlaisena"

Fortumin lisäksi myös pienemmät kumppanit ovat jättäneet hankeen, eli Helsingin Energiayhtiö Helen jää yksin selvittämään hankkeen toteutusmahdollisuuksia.

Helenin vastuullisuusjohtaja Maiju Westergren sanoo, että hanketta viedään edelleen eteenpäin. Kilpilahdesta saatavan lämmön määrä on osoittautunut alkuperäisiä arvioita pienemmäksi, eikä Fortumin pois lähtö ole kohtalokas isku kaukolämpöputken rakentamiselle.

– Todennäköisyys hankeen toteutumiselle pysyy samanlaisena Fortumin ja kumppanien irtautumisesta huolimatta, sanoo Westergren.

Westergrenin mukaan Helen on toiminut koko hankkeen ajan sen pääveturina.

Helsingin vaihtoehtoina tunneli avomerelle tai valtava määrä pienempiä energialähteitä

Helenin kiireisin tehtävä on etsiä korvaavaa lämpöä Salmisaaren kivihiilivoimalalle, joka on määrä sulkea vuosikymmenen loppuun mennessä.

Kilpilahden hukkalämpöputken rinnalla yhtiö selvittää lämmön pumppaamista merivedestä parinkymmentä kilometriä pitkän tunnelin avulla.

Merivettä siirrettäisiin tunnelissa rannalla sijaitsevaan lämpöpumppulaitokseen, joka tekisi siitä kaukolämpöä kaupunkiin.

Yhtiö selvittää myös pienten ydinreaktoreiden mahdollisuuksia lämmöntuotantoon, mutta ei usko niiden ehtivän Salmisaaren korvaajiksi.

Helen selvittää myös paljon pienempiä lämmönlähteitä. Se esimerkiksi lisää jäteveden lämmön hyödyntämistä, on aloittanut parin kilometrin geolämpökaivon poraukset Ruskeasuolla ja selvittää mahdollisuuksia saada lisää lämpöä datakeskuksista.

Datakeskukset tuskin ratkaisevat Helenin lämpöongelmia läheskään samalla mittakaavalla kuin Fortumilla, koska Helsingissä on merkittävästi vähemmän tilaa datakeskuksille ja kaupungin lämmönkulutus noin kolminkertainen.

Siinä missä Espooseen suunnitellun datakeskuksen lämpöteho vastaisi noin puolta Espoon ja Kirkkonummen kulututusta nollakeleillä, Helsingin Pitäjänmäkeen valmistuneesta datakeskuksesta saa vain reilun prosentin Helsingin lämmöntarpeesta.

Lisää aiheesta:

Näin energiayhtiöt aikovat korvata ilmastonmuutosta kiihdyttävät polttoaineet – tarkoittaako muutos kaupunkilaisille isompaa lämmityslaskua?

40 kilometrin päässä Helsingistä mereen valuu hukkalämpöä, jolla lämmittäisi neljänneksen pääkaupunkiseudusta – Miljoonien veroale voi muuttaa kaiken

Lämmittääkö hyinen Itämeri pian Helsinkiä? Energiayhtiö selvittää kivihiilen korvaamista merivedellä – animaatio näyttää, miten se onnistuisi

Löytyykö hyisen meren syvänteistä puhtaampaa lämpöä? Tätä Helsinki tutkii nyt, lähdimme mukaan ulapalle laskemaan mittareita syvyyksiin

Helsinkiläisten kaukolämpölasku kasvaa neljänneksen – päästöoikeuksien hinnannousu yllätti energiayhtiön