1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Esko Valtaoja

Esko Valtaoja näyttää keskisormea kulttuurileikkauksille Ylen lähetyksessä – syntymäkaupunki Kemissä kulkee nyt Valtaojankatu

Avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja vihki tänään nimikkokatunsa Kemissä. Suorassa lähetyksessä hän otti myös tiukasti kantaa viime päivien keskusteluun kulttuuritukien leikkauksista.

Tieteen puolestapuhuja Esko Valtaoja nostaa kulttuurileikkauksille keskisormea
Tieteen puolestapuhuja Esko Valtaoja nostaa kulttuurileikkauksille keskisormea

Avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja, 70, vihki nimikkokatunsa Kemiin torstaina iltapäivällä. Kemiläissyntyisen Valtaojan nimikkokatu julkistettiin Kemin 150-vuotisjuhlaseminaarin päätteeksi maaliskuussa 2019.

Tilaisuudessa Valtaoja muistutti, että piskuinen Kemi on esimerkki siitä, miten globaaleilla ongelmilla, kuten ilmastonmuutoksella, on yhtymäkohtia ihan tavalliseen arkitodellisuuteen.

– Kemi on hyvä esimerkki tästä. Se on hyvin perinteinen tehdaskaupunki ja edustaa sitä muutosta mikä pitää tapahtua koko maailman mitassa. Kemi on hyvä esimerkki siitä, että uutta on pakko kehittää, vanha ei riitä ja se pistetään pussiin, Valtaoja sanoi.

Valtaoja otti kantaa myös viime päivien keskusteluun kulttuurin tukirahojen leikkauksista.

– En tiedä voiko televisiossa näyttää keskaria? Mutta tätä minä siitä ajattelen, käsimerkin näyttänyt Valtaoja sanoi.

Lue myös: Vaihtuuko Veitsiluodon paperikoneiden jyly serverien huminaan, onko selluhaaveille pohjaa? Moni lakkautettu tehdasalue elpyy, mutta vuosien kuluessa

Valtaojankatu julkistettiin reilu pari vuotta sitten, jolloin Esko Valtaoja itse ajatteli, että kunnia kuuluu sitä enemmänkin hänen isälleen.

Valtakadusta eroava Valtaojankatu kulkee nimittäin Kemin nyt jo puretun yhteiskoulun ohitse uuden Pajarinrannan päiväkodin liepeillä. Yhteiskoulu oli hyvin pitkälle rehtori Erkki Valtaojan luomus ja elämäntyö.

– Mutta voin minä poikana roikkua tässä pikkuisen mukana, Valtaoja totesi tuolloin.

Katso Esko Valtaojan koko haastattelu hänen uudelta nimikkokadultaan:

Esko Valtaoja sai nimeään kantavan kyltin hänelle hyvin tutun kadun varteen tiistaina. Lähetyksessä mukana myös Kemin kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen.

Eskolle on etsitty vaihtoehtoja

Valtaoja on tunnettu kolumnisti ja tietokirjailija. Kirjailijaura käynnistyi vuonna 2001 ilmestyneellä Kotona maailmankaikkeudessa -teoksella, jolla hän voitti Tieto-Finlandian. Sen jälkeen kirjoja on ilmestynyt useita, joista hän on saanut muun muassa tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon. Uusin kirja, Tiedonjano, ilmestyi tässä kuussa.

Vaikka Esko Valtaoja jäi eläkkeelle professorin virasta jo vuonna 2015, hän on senkin jälkeen ollut tiedebarometrien mukaan Suomessa tunnetuin (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun) elossa oleva tiedemies. Hän lähti itse mukaan Vaihtoehto Eskolle -kampanjaan (siirryt toiseen palveluun)
(siirryt toiseen palveluun), jossa parannetaan muiden tieteentekijöiden tunnettavuutta Suomessa.

Kampanjassa löytyi 1979 vaihtoehtoa.

Kun Esko Valtaoja tallusteli näitä koulukatuja 1950-luvulla, hän tiesi jo silloin tulevansa tähtitieteilijäksi. Kuva: Juuso Stoor / Yle

Tiedonkipinä syttyi Kemissä

Valtaojan kiinnostus avaruutta ja tähtitiedettä kohtaan kehittyi 1950-luvulla Kemissä mummolassa scifiä lukemalla ja taivasta katselemalla. Hyllystä löytyneet Edgar Rice Burroughsin Mars-kirjat olivat ensimmäinen kosketus ulkoavaruuteen.

– Kun menin vuonna 1958 Ritikan kansakouluun, tiesin jo silloin, että minusta tulee tähtitieteilijä.

Hän lintsasi koulusta auringon- tai kuunpimennyksen aikoihin.

– Sovittiin opettajien kanssa, että tämä on tärkeämpää kuin koulunkäynti. Katson auringonpimennyksen, seuraan sen kulkua ja lämpömittaria, miten lämpötila muuttuu, Valtaoja muisteli Marko Gustafsssonin ohjelmassa kouluaikaansa Kemissä.

Valtaoja opiskeli Kemissä ylioppilaaksi ja lähti sitten Turkuun opiskelemaan tähtitiedettä syksyllä 1969.

Kuuntele Yle Areenassa: Esko Valtaoja muistelee Kemin vuosiaan.

Miten minusta tuli minä, Esko Valtaoja (30.3.2009)