Tuomas Rytkösen black metal -musiikki ammentaa saatananpalvonnasta ja rienaamisesta – mutta onko kristinuskon pilkkaamisessa enää mitään shokeeraavaa?

Kotimaisen black metalin näkyvimpiin hahmoihin kuuluva Horna-yhtyeen Tuomas Rytkönen kertoo, miksi black metal on viime aikoina liitetty natseihin ja miksi musiikissa pitää olla oikeus solvata ketä vain.

Tuomas Rytkönen alias Spellgoth kuvattuna Tampereella 5.10. 2021. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Tuomas Rytkösen selkänahka lävistetään lihakoukuilla ja hänet nostetaan roikkumaan parinkymmenen metrin korkeuteen. Vaikka toisin voisi luulla, kyseessä ei ole hämäräperäinen rituaali tai moderni kidutusmuoto, vaan kuopiolaislähtöisen Turmion Kätilöt -industriaaliyhtyeen keikka.

Reilu vuosikymmen sitten Turmion Kätilöt tuli tunnetuksi keikoistaan, joiden keskiössä Rytkönen mellasti ja teki kaikenlaista railakasta: milloin kumipuvussa, milloin melkein alasti, genitaalit illmastointiteipillä peitettynä.

– Kun selästä pistetään neljä milliä rautaa lävitse, saa moni siitä melko ilkeän vihlaisun. Itse opin kuitenkin hallitsemaan kipua jo nuorella iällä. Olihan se melko jännä fiilis nousta ilmaan noinkin korkealle, pelkän selkänahan kannattelemana, Rytkönen muistelee.

Tuomas Rytkönen eli Spellgoth eli Spektaakkeli teki Turmion Kätilöissä asioita, joihin ryhtyvät lähinnä sideshow-artistit: – Varmaan ehkä enemmän tein näitä juttuja itselleni, koska minusta oli hauskaa touhuta ja puuhata lavalla. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Vuonna 2017 Tuomas Rytkönen, alias Spellgoth alias Spektaakkeli alias SG.7, jätti Turmion Kätilöt ja nyt hänet tunnetaan parhaiten Suomen kansainvälisesti ehkä arvostetuimman black metal -yhtyeen Hornan laulajana. Mustan metallin synkkiin ja rienaaviin syövereihin Rytkönen kietoutui jo teini-ikäisenä.

– Ryhdyin kuuntelemaan black metalia joskus 13-vuotiaana. Vaikka genren lyriikat tuntuivat melko ynseiltä eikä niitä voinut pitää kauhean filosofisina, ne herättivät kuitenkin pohdintaa siitä, miksi näin yleensä sanotaan.

Saatanallisuuden alkulähteillä

Tuomas Rytkönen painottaa, ettei black metal ole hänelle pelkkää musiikkia, vaan kokonaisvaltainen kokemus ja taidemuoto.

– Se merkitsee sitä, että mukana on myös filosofinen puoli, ja oman elämäni kohdalla tämä tarkoittaa saatanallisuutta. Siihen ei esimerkiksi kuulu ylhäältä päin tuleva jumalallinen ja kristillinen moraalikoodisto, vaan vahva pyrkimys toimia omien vaistojen ja henkisyyden ohjaamana ilman mustavalkoista hyvä-paha asettelua.

Saatananpalvonta ja satanismi eivät lähde black metalista kulumallakaan, ja tämä pätee myös Horna-yhtyeeseen. Tuomas Rytkönen liittyi Hornaan vuonna 2010. Itse yhtye on perustettu jo 1990-luvun alkupuolella. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Rytköselle saatananpalvonta -termi liittyy juutalais-kristilliseen kulttuuritaustaan. Hänelle Saatana ei kuitenkaan ole mikään Jumalan vastakappale vaan paljon monisyisempi voima. Alkutuli josta on mahdollista saada voimaa ja energiaa. Ja myös loppu joka nielee kaiken.

– Koska olen enimmäkseen tekemisissä niin sanotun yöpuolen asioiden kanssa, saatananpalvonta on ymmärrettävin ja helpoin nimitys sille, mihin uskon, jos joku maailmankatsomuksellista näkemystäni kysyy.

Miksi sitten mieluummin Saatana kuin Jumala? Kyse on myös kapinasta ja auktoriteettien kyseenalaistamisesta. Raamatun mukaan langennut enkeli Lucifer – joka on yksi Saatanan monista nimistä – astui Jumalan varpaille, hänet karkotettiin taivaasta ja hänestä tuli paholainen. Saatananpalvojien ja satanistien mukaan Lucifer taas toi ihmisille valaistumista ja tietoa.

– Onhan esimerkiksi Lucifer paljon kiinnostavampi hahmo kuin sellainen palvonnan kohde, jonka nimessä eläminen tarkoittaa pelkkää itkua, hammastenkiristelyä ja loputonta suossa tarpomista, ja jonka oppien mukaan vasta kuolemassa seuraa vapautus. Myös ajatus syntien anteeksiannosta vierittää vastuuta pois omilta teoilta. Mielestäni on täysin käsittämätön ajatus, että joku kokee tällaisen tavoiteltavaksi päämääräksi.

Hornan – voisiko sanoa uskonnollisesti – hyvinkin latautuneilla keikoilla Rytkönen laulaa Saatanan vihasta ja siitä, kuinka antaa Saatanalle sielunsa: “sydämeni Hänen sanoilleen, elämäni Mestarille, Hänen suurille teoilleen”.

– Keikoilla tuo saattaa tietysti kuulostaa julistamiselta, koska ääneni kumpuaa voimakkaana kaiuttimien läpi. Ja jos sillä Saatanan Tulta kohentaa, niin olkoot niin. Itse koen sen olevan kiitokseni ja dialogi Saatanalle siinä ainutlaatuisesta hetkestä – kun oma sydämeni puhuu ja kun se kaikki valtava energiamäärä virtaa lävitseni.

Tuomas Rytkönen esiintymässä Horna-yhtyeen keikalla tänä syksynä Hyvinkään Steelhordes-tapahtumassa. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Vieläkö kristinuskon pilkkaaminen shokeeraa?

Black metalin ydinsanomaan on aina kuulunut rienaaminen ja kristinuskon räyhäkäs pilkkaaminen ylösalaisin käännettyine risteineen ja pentagrammeineen. Mutta vieläkö tällaisesta asenteesta löytyy shokkiarvoja? Järkyttyykö tällaisesta enää kukaan?

– Ei kristinuskon pilkkaamisessa ole enää mitään ihmeellistä etenkään läntisessä Euroopassa, mutta varsinkin Itä-Euroopassa on edelleen ollut jumalanpilkkaan liittyviä oikeudenkäyntejä. Kristinusko on kuitenkin esimerkiksi Suomessa vieläkin valtauskonto, ja siksi se on ollut mukana Hornan lyriikoissa. Nykyisin sitä ei kuitenkaan juuri mainita sanoituksissa sen merkityksettömyyden takia, Tuomas Rytkönen toteaa.

Tosin jumalanpilkka, ja muihinkin kuin kristinuskoon kohdistuva sellainen on Suomen laissa edelleen rangaistavaa. Esimerkiksi perussuomalaisten Jussi Halla-aho tuomittiin islamiin kohdistuneesta jumalanpilkasta sakkoihin vuonna 2012.

Jotkut black metal -yhtyeen ovatkin ryhtyneet käsittelemään sanoituksissaan myös muita uskontoja. Esimerkiksi kotimainen Curse Upon A Prayer kohdistaa sanallisia ja visuaalisia sivalluksia islamin suuntaan. Tämä on ärsyttänyt muun muassa Pakistanin valtionvirastoa, joka on vaatinut yhtyeen videoita poistettavaksi Youtubesta.

– Koraanissa, kuten missä tahansa ihmisen luomassa järjestelmässä on yhtä räikeitä ristiriitaisuuksia kuin Raamatussakin, mutta en toistaiseksi lähtisi omissa tekemisissäni käsittelemään islamia, koska sen vaikutus omaan elämääni on olematon. Fokukseni on myös siirtynyt enemmän oman henkisyyden vaalimiseen kuin jonkin voimattoman asian pilkkaamiseen, Rytkönen toteaa.

Tällä Hetkellä Tuomas Rytkönen vaikuttaa Hornan ohella Trollheims Grott -, Chamber of Unlight - ja Black Death Ritual -yhtyeissä, joita kaikkia yhdistää äärimetallin käsite. – Hornasta on muodostunut minulle melko täydellinen henkinen kokemus, kun taas Trollheims Grott toimii enemmän urbaanin ja fyysisen maailman parissa. Chamber of Unlight on perinteistä 90-luvun kamaa, mutta siinä on mukana vahva ideologinen lataus. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Black metalin tiimoilta Rytkönen haluaa nostaa esille esimerkiksi puolalaisen Mgła-yhtyeen. – Mgłan sanoitukset eivät välttämättä liity Saatanaan, mutta niissä mennään hyvin syvälle maailman filosofisiin pyörteisiin. Kotimaisista yhtyeistä taas Behexen on vienyt omaa satanistista ja saatananpalvonnallista tematiikkaansa tinkimättömästi eteenpäin. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Äskettäin Tuomas Rytkönen pisti myös pystyyn uuden noise-projektin, jolta on julkaistu C- kasetti. Ei niinkään yllättäen: kasetin kannen signeeraus on tehty ihmisverellä. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Black metal kohun keskellä

Äskettäin shokkiarvot nousivat esille black metaliin keskittyvän kotimaisen Steelfestin kohdalla. Tapahtuman ensi kevään artistikattaus herätti keskustelua (siirryt toiseen palveluun) ja syytöksiä joidenkin esiintyjien ja muusikoiden yhteyksistä äärioikeistoon ja kansallissosialistista black metalia soittaviin NSBM-bändeihin, jotka ihannoivat natsi-ideologiaa. Tuomas Rytkönen pitää kohua turhana.

– Näkemäni esiintyjälistan mukaan siellä ei ollut yhtäkään NSBM-bändiä. Tällaiset syytökset pitää kohdistaa niihin, joilla oikeasti on sanomassaan kansallissosialismia. Kyllä ne NSBM-bändit sanovat suoraan, että me olemme NSBM-bändi: kynttilää ei pidetä vakan alla.

Tuomas Rytköseltä löytyy lukuisia tatuointeja. Yhdestä löytyvät kirjainyhdistelmät LCFR ja STN. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Rytkönen on itse kyllästynyt siihen, että esimerkiksi Hornaan liitetään jatkuvasti tällaisia attribuutteja.

–Black metal -genre ei ole mikään homogeeninen lauma. Mielipiteitä, suuntauksia ja muotoja on yhtä paljon kuin tekijöitäkin. Horna edustaa puhtaasti saatanallista linjaa. Itse en esimerkiksi saa kansallissosialismia mahtumaan mitenkään black metalin kontekstiin. Politiikka sekä uskonto- ja valtarakenteet ovat itselleni täysin negatiivisia asioita. Jos halutaan parempaa huomista, se ei synny ihmisen käsissä, vaan kokonaan ilman ihmistä.

Tuomas Rytkönen pitää keskusteluista, jotka käydään kasvotusten. – Opin pääasiassa kuuntelemalla ja käymällä dialogia. Netti on täysin väärä paikka käydä keskusteluja asioista, jotka herättävät tunteita. Siellä voi piiloutua nimimerkin taakse ja tarjota meemiä vastaukseksi, kun sanat loppuvat. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Rytkösen mielestä on ollut suorastaan absurdia, että esimerkiksi Yhdysvalloissa Hornan keikkoja ovat järjestäneet meksikolais - ja filippiiniläisyhteisöjen kaltaiset vähemmistöt, kun taas keikkapaikkojen edessä on ollut osoittamassa kylttiensä kanssa mieltä valkoihoiseen enemmistöön kuuluvia nuoria aikuisia.

– On luettu netistä joku epämääräinen, tuhanteen kertaan versioitu juttu, joka on vääntynyt ja kääntynyt rikkinäisessä puhelimessa ties mihin suuntaan. Sitten on ollut epätoivoisia yrityksiä kääntää englanniksi Hornan suomenkielisiä sanoituksia. Esimerkiksi Raamattuun viittava “tappakaa kaikki Juudean kansat” on kääntynyt Google Translatorissa että “kill all the Jewish people”. Tämä on sitten se Hornan yhteys antisemitismiin, Rytkönen huokaa.

Kuopiosta kotoisin oleva Tuomas Rytkönen vertaa itseään skandinaavisesta mytologiasta tuttuun, muotoaan muuttavaan ja oikukkaaseenkin Loki-hahmoon: – Loki on aika savolainen tapaus jos se pitäisi tänne Suomeen sijoittaa, viäntäjä ja kiäntäjä. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Lisää aihepiiristä: