Elämä kissan kanssa on helpompaa, jos lemmikin opettaa arkisiin toimenpiteisiin – vastoin yleistä luuloa kissan kouluttaminen ei ole vaikeaa

Eläintenkouluttaja Janina Rönnqvist haluaa kumota uskomukset kissasta hankalana koulutettavana. Lemmikin opettaminen auttaa esimerkiksi lääkkeiden antamisessa, joka on usein vaikeaa.

Kaksi rotukissaa on sohvalla nuoren naisen ympärillä. Harmaa sinisilmäinen kissa katsoo kohti. Nainen näyttää toiselle kissalle puikkoa, jonka päässä on oranssi pallo.
Kotikissa oppii helposti myös temppuja. Eläintenkouluttaja Janina Rönnqvist aloitti temppukoulun alkeet Hämeenlinnassa asuville kissakaveruksille Simballe ja Alexille. Kuvaus: Ville Välimäki

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kuinka tuntea kissa paremmin? Vinkit toimittaja Heidi Konoselle antaa kissoihin erikoistunut eläintenkouluttaja Janina Rönnqvist.

Kissaa pidetään yhä usein itsenäisenä, jopa hiukan ylimielisenä lemmikkinä, jota ei voi kouluttaa. Eläintenkouluttaja Janina Rönnqvist on eri mieltä.

– Ei ole mahdotonta kouluttaa kissaa. Se ei ole edes kovin vaikeaa.

Ensimmäinen oma kissakaveri oli perheen maatiaiskolli Rollo, joka tuli taloon Rönnqvistin ollessa 4-vuotias. Nyt kotona Espoossa on kaksi norjalaista metsäkissaa, Arha ja Julmis. Hän päätti erikoistua kissoihin opiskellessaan eläintenkouluttajaksi vuonna 2019.

Lemmikille kannattaa opettaa arkiset hoitotoimenpiteet, kuten madottaminen, korviin ja suuhun katsominen, kuljettaminen kuljetuskopassa ja hampaiden pesu. Lisäksi on hyvä totuttaa se ääniin.

– Moni kissa säikkyy ovikelloa tai imuria. Nämä äänet toistuvat arjessa, eli on järkevää vastaehdollistaa kissa niiden pelkoon, sanoo Rönnqvist.

Koulutus kestää kerrallaan viidestä kymmeneen minuuttiin. Hyviin tuloksiin voi päästä jo harjoittelemalla muutaman minuutin joka päivä, esimerkiksi ruokinnan yhteydessä. Kuva: Ville Välimäki / Yle

Hänet nähdään tänä syksynä Yle Femillä televisiosarjassa Lauman uusi jäsen. Sarja kertoo, kuinka lemmikin tulo taloon muuttaa perheen elämää.

Koulutus alkaa turvallisuudentunteen luomisesta

Oppiminen on mahdotonta, jos eläimellä on turvaton olo. Janina Rönnqvistin mukaan ympäristöllä on iso merkitys, koska kissa on herkkä häiriöille. Se saattaa esimerkiksi jäädä kuuntelemaan jotain ääntä kesken koulutuksen.

– Paras paikka opettaa on oma reviiri eli koti. Tuttu hajumaailma on tärkeä. Vain todella rohkeaa ja kunnolla sosiaalistettua kissaa voi kouluttaa muualla.

Turvallisuudentunne syntyy isoksi osaksi myös lemmikin ja ihmisen suhteesta. Kouluttajan on oltava johdonmukainen.

– Opettaminen vaatii kärsivällisyyttä ja kykyä tulkita eläimen elekieltä. Kissa nostaa kytkintä heti, jos tilanteessa on sen mielestä jotain pahaa, summaa Rönnqvist.

Kissa kertoo epämukavuudesta rauhoittelevilla eleillä: se lipoo huuliaan, heilauttelee häntää tai väistelee ihmistä. Tällöin asiat pitää tehdä sille helpommaksi. Turvallisuudentunnetta lisää, jos eläin pääsee halutessaan pois tilanteesta.

Eläimen on oltava aktiivisesti mukana työskentelyssä. Itämainen pitkäkarva Simba oppi asioita nopeasti. Kuva: Ville Välimäki / Yle

Kissan on tehtävä töitä ruoan eteen

Jos lemmikin kupissa on jatkuvasti ruokaa, se ei innostu herkuilla palkitsemisesta. Se saattaa häipyä raksukipolle kesken opetuksen.

On hyvä olla määrätyt ruoka-ajat, jolloin ateria tarjoillaan virikkeellisesti. Kaupoista löytyy tarkoitukseen sopivia aktivointikuppeja ja -pelejä, mutta virikkeitä voi kehitellä itsekin

– Pääasia on, että tapa saada ruokaa on enemmän lajityypillinen. Luonnossa saalistaessaan kissa joutuu tekemään töitä ruokansa eteen, tässä toimii sama logiikka, kertoo Janina Rönnqvist.

Vain kokeilemalla selviää, mikä herkku motivoi omaa lemmikkiä. Jotkut kissat pitävät parhaana palkintona ruoan sijaan leikkimistä.

Pilko asiat pieniin paloihin

Esimerkiksi korvien katsomista harjoiteltaessa kissa palkitaan ensin pelkästä käden lähestymisestä. Opetus pilkotaan muutenkin aina pieniin osiin, kertoo Janina Rönnqvist.

– Vähitellen se tottuu, että käden lähestymisestä seuraa mukavia asioita. Sitten kosketaan varovasti korvaa. Kun se sujuu hyvin, opetetaan korvaan tarttuminen ja lopulta käännetään varovasti korvalehteä.

Sanallisten vihjeiden lisäksi kissa ymmärtää käsimerkkejä. Usein opetuksessa käytetään yhtä aikaa molempia. Kuva: Ville Välimäki / Yle

Harjoittelu kannattaa aloittaa pentuna. Kaikki lähtee sosiaalistamisesta, eli nuori kissa opetetaan kohtaamaan muita eläimiä ja ihmisiä. Se kannattaa totuttaa matkustamiseen ja erilaisiin paikkoihin.

– Mitä se tulee elämänsä aikana kohtaamaan? Mitkä asiat sen täytyy kokea neutraaliksi tai kivaksi? Jos kissa tulee tapaamaan koiria, on tärkeää totuttaa se niihin sosiaalistamisaikana. Jos sitä aiotaan ulkoiluttaa, opetetaan valjaissa oleminen ja tutustutaan ulkoilmaan.

Pennulla ei ole pahoja kokemuksia, joten se oppii nopeasti. Vanhemmilla lemmikeillä voi olla taustalla huonoja kokemuksia tai traumoja. Silloin uuden oppiminen vaatii enemmän aikaa ja useampia toistoja.

Nykykissa on sosiaalisempi kuin muinaiset lajitoverinsa

Suurimmat törmäykset yhteiselossa syntyvät, kun ihminen ei ymmärrä, että kotikissan käyttäytymistarpeet ovat pohjimmiltaan samoja kuin Afrikan villikissalla.

– Saalistamisen ja metsästämisen tarve on voimakas. Kissa on puolisosiaalinen laji. Pääasiassa se saalistaa ja syö yksin, kertoo Rönnqvist.

Tutkijatohtori Milla Salosen mukaan nykykissa on sosiaalisempi kuin Afrikassa elävä kantaisänsä. Suomestakin löytyy jatkuvasti useiden kymmenien kissojen populaatioita, joskus jopa satojen. Edellytys ryhmässä elämiseen on, että ruokaa ja muita resursseja on tarpeeksi kaikille.

Helsingin yliopistossa työskentelevä Salonen on mukana kissojen persoonallisuutta koskevassa tutkimuksessa. Tuoreimmat tulokset kertovat, että esimerkiksi rohkeus vaihtelee eri kissarotujen välillä paljon. Rohkeimpia ovat abessinialaisten lisäksi burma ja cornish rex. Arimpia ovat venäjänsiniset, ja myös suomalaiset maatiaiskissat ovat keskivertoa pelokkaampia.

– Persoonallisuus vaihtelee rodun sisällä voimakkaasti. Jotkut yksilöt ovat paljon rohkeampia ja sosiaalisempia kuin toiset.

Luultavasti luonteenpiirteet vaikuttavat myös kissan oppimiseen. Salonen kertoo, että lukuisien ihmis- ja eläintutkimusten perusteella rohkeat ja sosiaaliset yksilöt saattavat olla nopeampia oppijoita.

Monet temput sujuvat nokkelasti

Temppujen opettelu on hyödyllistä, vaikka ne eivät olekaan niin tärkeitä kuin arjen asioihin ja hoitotoimenpiteisiin totuttaminen. Janina Rönnqvistin kollikissa Julmis muun muassa antaa tassua, osaa mennä makuulle vihjeestä, seisoo kahdella jalalla ja huitoo etukäpälillä pyydettäessä.

– Pari reilun viiden minuutin sessiota on riittänyt tempun perusteiden opettamiseen. Muutaman viikon harjoittelun jälkeen ei enää haittaa, vaikka ympäristössä olisi häiriöitä. Siinä vaiheessa kissa osaa myös vihjesanan, jolla temppua pyydetään.

Janina Rönnqvist puhuu mieluummin vihjeestä kuin käskystä, koska kissalla täytyy olla mahdollisuus kieltäytyä suorituksesta. Vihje sisältää ehdotuksen, haluatko tehdä tämän. Jos teet, saat siitä palkan. Kuva: Ville Välimäki / Yle

Miksi kannattaa opettaa?

Kissan opettamisessa päätavoite on minimoida stressi ja pelko sen arjessa. Janina Rönnqvist tähdentää, että tällöin ihmisen ja lemmikin suhde on parempi.

– Kissasta tulee optimistisempi. Se voi paremmin, kun ihmisen kanssa tekeminen on kivaa tai neutraalia eikä pelottavaa.

Käytösongelmia on vähemmän. Eläinlääkärikulujakin on kenties mahdollista karsia vähentämällä lemmikin pelkoja, koska stressi vaikuttaa kokonaisvaltaisesti sen elimistöön ja saattaa johtaa sairauksiin.

– Me ihmiset olemme tuoneet kissat omaan maailmaamme ja koteihimme. Ne eivät osaa toimia meidän tavallamme. Ne eivät ymmärrä mikä on se "ei", jota hoetaan, kun kissa tiputtelee tavaroita pöydältä.

Kissa on lemmikkinä vähintään yhtä suosittu kuin koira. Siamilaisella Alexilla on Suomessa arviolta jopa miljoona lajitoveria. Kuva: Ville Välimäki / Yle

Eläin ei myöskään ymmärrä hyväksi asiaksi, että sitä lääkitään ja viedään eläinlääkäriin.

– Olisi hienoa jos omistajat auttaisivat kissoja opettamalla ne pärjäämään paremmin ihmisten maailmassa.

Janina Rönnqvistille työ eläinten parissa on pääasiassa ihmisten opettamista.

– Omistajien tiedon ja taitojen lisääminen on tärkein asia kissojen hyvinvoinnin parantamisessa.

Lue lisää: