Hyppää sisältöön

Liikunnan ja urheilun rahoitus pienenemässä eniten vuosiin – Vapaavuori vaatii leikkausten perumista

Liikunnan rahoitus on pienenemässä merkittävästi, koska rahapelituotot ovat vähentyneet. Olympiakomitean puheenjohtaja Jan Vapaavuori vaatii hallitusta varmistamaan liikunnan rahoituksen.

Olympiakomitean puheenjohtaja Jan Vapaavuori toivoo, että mallia otettaisiin Ruotsista, jossa rahaa on ohjattu liikuntaan ja urheiluun enemmän koronan jälkeen. Kuva: Lehtikuva

Kaikki liikuntaan kohdistuvat leikkaukset pitäisi perua, sanoo Olympiakomitean puheenjohtaja Jan Vapaavuori.

Rahapelituottojen hupenemisen takia liikunnankin rahoitus on pienenemässä, jos hallitus ei päätä tulla enemmän edunsaajia vastaan.

Opetus- ja kulttuuriministeriö kertoi tiistaina, että liikunnan rahoitus olisi pienenemässä noin 160 miljoonasta eurosta 11,9 miljoonalla eurolla.

Tämä tarkoittaisi Vapaavuoren mukaan sitä, että liikunnan rahoitus olisi pienin kymmeneen vuoteen. Liikuntaan pitäisi hänen mielestään varata koronan jälkeisessä ajassa rahaa aiempaa enemmän.

Mallia kannattaisi Vapaavuoren mukaan ottaa Ruotsista, jossa hallitus on esittänyt merkittävästi lisärahaa, jotta liikunnassa ja urheilussa toivuttaisiin koronasta rivakammin.

–Koronakriisin olisi viimeistään pitänyt avata kaikkien silmät siitä, kuinka suuri merkitys liikunnalla on terveydelle, mielenterveydelle, lasten kasvulle ja kehitykselle, kokoomustaustainen Vapaavuori sanoo Ylen haastattelussa.

Taiteeseen ja kulttuuriin, liikuntaan ja urheiluun sekä nuorisotyöhön ja tieteeseen on kohdistumassa yhteensä 43 miljoonan euron säästöt. Tämä johtuu rahapelituottojen hupenemisesta, mitä hallitus ei kevään kehysriihessä tekemänsä päätöksen perusteella kompensoi edunsaajille kokonaan.

Liikunnan osalta leikkaus kohdistuu erityisesti liikuntapaikkojen rakentamiseen ja korjaamiseen sekä kansalaisjärjestöjen avustuksiin.

–Suomalainen liikunnan ja urheilun kenttä on maan suurin, noin miljoonan ihmisen kansanliike ja tämän toimintaedellytyksiin se kohdistuu. Sen lisäksi se kohdistuu vähän sinne tänne urheiluopistoista huippu-urheiluun sekä lasten ja nuorten liikunnan suorasta tukemisesta moniin pienempiin eriin.

Hallituspuolueet ovat ajautuneet rahoituksen leikkaamisesta sanasotaan. Viimeksi torstaina pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi SDP:n haluavan, että kulttuurileikkaukset perutaan. Myös muiden järjestöjen ja edunsaajien tilanteeseen on hänen mukaansa haettava ratkaisua. Keskustasta tämä on kuitenkin kyseenalaistettu.

Sosiaalialan järjestöjen rahoitus selviää joulukuussa

Sosiaali- ja terveysalan järjestöissä odotetaan tietoa niihin kohdistuvista leikkauksista vasta joulukuussa.

Järjestöjä edustavan Sosten pääsihteeri Vertti Kiukas on seurannut hämmästyneenä keskustelua leikkauksista ja niiden perumisesta. Hän muistuttaa, että sote-alan järjestöt tarvitsevat pitkän näkymän rahoituksestaan, koska ne työskentelevät kaikkein köyhimpien ja sairaimpien ihmisten kanssa.

–On helppo yhtyä julkisuudessa olleisiin käsityksiin, että päätöksenteko on poukkoilevaa, Kiukas sanoo Ylelle.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin esitetään ensi vuodelle noin 30 miljoonan euron vähennystä. Jo tänä vuonna avustusmäärä laski 20 miljoonaa euroa verrattuna viime vuoteen.

Ala toivoo, että kaikkia edunsaajaryhmiä kohdellaan tasapuolisesti.

–Ei ole hyvää ja kestävää politiikkaa, että aina kun joku huuto julkisuudessa nousee, tartutaan juuri siihen asiaan. Ihan riippumatta sektorista, on se kulttuuria, liikuntaa, nuorisotyötä, sotea tai muuta, toiminta vaatii pitkäjänteistä näkymää.

Leikkausten ei odoteta Kiukaksen mukaan kohdistuvan järjestöjen pysyvään perustoimintaan, vaan uusiin hankkeisiin.

Tällä hetkellä hankkeita käynnistettäisiin hänen mukaansa erityisesti liittyen koronan jälkitoimiin.

.
.