Kaiken vapaa-ajan ei pitäisi kulua työstä toipumiseen – mieli elpyy parhaiten, kun voit täysin uppoutua mieluisaan tekemiseen

Moni havahtuu psykologisen palautumisen merkitykseen vasta stressaantuneena. Se kannattaisi kuitenkin pitää mielessä jo silloin, kun asiat ovat hyvin, sanoo psykologi ja tutkija Anniina Virtanen.

Vapaa-ajalla olisi palautumisen kannalta hyvä tehdä jotakin riittävän erilaista kuin työ. Ravintola-alalla työskentelevä Liam Fahy käy ennen työpäiviään pitkillä lenkeillä Fred-koiransa kanssa. Työn vastapainoksi hän myös joogaa. Kuva: Janne Lindroos / Yle

Tuntuuko vapaan illan tai viikonlopun jälkeen siltä, että olosi on virkistynyt ja olet valmis palaamaan töihin?

Se on hyvä merkki siitä, että psykologinen palautuminen on onnistunut, toteaa Työterveyslaitoksen tutkija, psykologi Anniina Virtanen.

Työn ei pitäisi jatkuvasti viedä kaikkia mehuja eikä se saisi syödä esimerkiksi tärkeitä ihmissuhteita. Voimia pitäisi riittää muullekin elämälle.

– Kaikki vapaa-aika ei saisi olla työstä toipumista. Ei ole ihanteellinen tilanne, jos elämä on pelkkää työtä ja sitä, että koetetaan toipua työstä niin, että jaksetaan taas tehdä sitä lisää, Anniina Virtanen sanoo.

Työasioiden jatkuva vatvominen ylläpitää stressireaktiota

Työstä palautuminen on yleisesti kehon ja mielen elpymistä työn aikaansaamista rasituksista.

– Psykologinen palautuminen on ennen kaikkea sitä, että saamme mielemme irti työasioista, Anniina Virtanen sanoo.

Matkailualalla työskentelevä Katariina Kalsta kävelee töihin ja usein myös töistä kotiin. Hän kulkee tarkoituksella pitkää reittiä ja nauttii maisemista. Se irrottaa ajatukset työstä ja parantaa keskittymistä päivän mittaan. Kuva: Janne Lindroos / Yle

Palautumista ja rentoutumista ei pääse tapahtumaan, jos ajatukset ajautuvat vapaa-ajallakin toistuvasti työasioihin.

– Jos ihmisellä on esimerkiksi taipumusta vatvoa mielessään kielteisiä ja stressaavia työasioita vielä työpäivän jälkeen, se ylläpitää stressireaktiota.

Kun riittävää palautumista ei tapahdu, olo voi olla uuden työpäivän tai työviikon alkaessa jo valmiiksi kuormittunut. Silloin työ ei suju eikä energiaa riitä vapaa-ajalle.

Psykologinen palautuminen olisi tärkeää siksi, että se ehkäisee työstressin kasautumista. Pitkittynyt stressi on monin tavoin haitallista terveydelle ja altistaa esimerkiksi työuupumukselle.

Työterveyslaitoksella työskentelevä Anniina Virtanen on tekemässä työhön liittyvästä psykologisesta palautumisesta väitöskirjaa Tampereen yliopistolle. Hän kirjoittaa aiheesta myös kirjassaan Psykologinen palautuminen (Tuuma).

Kun uppoutuu mielitekemiseen, työasiat unohtuvat kuin vahingossa

Rentoutumisen ja latautumisen kokemukset ovat työstä irrottautumisessa tärkeitä. Psykologinen palautuminen ei kuitenkaan ole pelkästään lepäämistä ja hissuttelua.

Psykologisesta näkökulmasta palautumista tapahtuu Anniina Virtasen mukaan erityisesti silloin, kun ihminen voi uppoutua ja keskittyä johonkin itselleen mieluisaan, aktiiviseen tekemiseen.

Jollekin se on juoksulenkki tai metsäkävely, jollekin toiselle romaanin lukemista, nikkarointia tai elokuvan katselua. Mitä vain itselle mieluisaa, jota tehdessä työasiat unohtuvat kuin vahingossa.

– Se auttaa irrottautumisessa, että harrastukset ovat riittävän erilaisia kuin työ, Anniina Virtanen sanoo.

Anniina Virtanen kertoo itse saavansa ajatuksensa irti tutkijan työstä muun muassa improvisaatio- ja keramiikkaharrastustensa avulla. Kun hän tietotyöläisenä joutuu ajattelemaan ja kirjoittamaan paljon, hän kokee palauttavana, että pääsee vapaa-ajallaan käyttämään aivan muita taitojaan.

Psykologisessa palautumisessa myös yhdessäolo läheisten ihmisten kanssa on monille tärkeää.

– Olisi myös hyvä, että voisimme käyttää aikaa ainakin jossain määrin niin kuin itse haluamme. Ei vain niin, että reagoimme muiden odotuksiin ja toiveisiin, Anniina Virtanen sanoo.

Psykologiseen palautumiseen perehtynyt tutkija ja psykologi Anniina Virtanen irrottautuu itse työasioista keramiikka- ja improvisaatioharrastustensa avulla. Kuva: Heidi Strengell

Palautumista pitäisi tapahtua jo työpäivän aikana

Psykologista palautumista pitäisi tapahtua jo työpäivän kuluessa, ei pelkästään vapaa-ajalla. Työpäivän aikana olisi tärkeää voida pitää taukoja ja pieniä hengähdyshetkiä.

Palautumista voi työnteon lomassa tavoitella myös tietoisilla harjoituksilla, esimerkiksi muutaman minuutin rauhallisella hengityksellä tai huomion suuntaamisella meneillään olevaan hetkeen.

Myös rajanveto työn ja vapaa-ajan välillä tukee palautumista. Osalle etätyötä tekevistä on ollut haasteena, ettei työpäivä selkeästi lopu, kun työmatka ei katkaise työntekoa ja vapaa-aikaa.

– Itselleen voi muodostaa jonkin muun selkeän rutiinin työpäivän päättymiseen. Niin saa oman mielen tajuamaan, että nyt se työpäivä loppui ja on aika siirtyä vapaa-ajalle.

Anniina Virtanen korostaa, ettei palautumisesta kuitenkaan pitäisi ottaa itselleen lisäpaineita. Pahimmillaan palautumisen tavoittelustakin voi nimittäin tulla suorittamista ja stressiä.

Myös kehon ja mielen palautuminen kulkevat tiiviisti käsi kädessä. Esimerkiksi unta ei voi korvata muilla keinoilla.

– Uni on kehon ja hermoston palautumisen kannalta se kaikkein tärkein asia, mitä ei voi korvata millään muulla. Se heijastuu myös psykologiseen palautumiseen.

Rae Reinvall saa ajatukset irti työstään lukemalla kirjoja ja harrastamalla liikuntaa. Sirkuskoulun opettajana työskentelevä Reinvall osallistui Helsingin keskustakirjasto Oodista käsin etäyhteydellä vapaa-ajan ryhmän kokoukseen. Kuva: Janne Lindroos / Yle

Lähityöhön palatessa voi kaivata enemmän rentoutumista

Valtakunnallinen etätyösuositus päättyi 15. lokakuuta, ja osalle se tarkoittaa työpaikalla tehtävän työn lisääntymistä pitkän etätyöskentelyn jälkeen.

Muutos voi herättää ristiriitaisia tunteita. Omia tuntemuksia kannattaa muutostilanteessa kuulostella, Anniina Virtanen kehottaa. Palautumisessakin voivat etä- ja lähityössä toimia erilaiset keinot.

– Voi olla, että jos arkeen tulee enemmän kiirettä ja siirtymiä paikkojen välillä, illalla saattaakin kaivata vähän enemmän rentoutumisaikaa kuin etätyössä.

Jos on kaivannut esimerkiksi yhteisiä lounastaukoja ja juttelua työkavereiden kanssa, työpaikalle palaaminen voi tuntua myönteiseltä. Joillekin myös työpaikalle ja sieltä kotiin siirtyminen tuovat kaivattua rajanvetoa työn ja vapaa-ajan välille ja voivat siten auttaa henkistä palautumista.

Joillekin puolestaan voi etäyhteydenpidon jälkeen olla kuormittavaa, että yhtäkkiä työpäivän aikana ollaankin taas kasvotusten enemmän tekemisissä ihmisten kanssa.

Sosiaalisen kanssakäymisen lisääntyminen voi tuntua haastavalta etenkin silloin, kun työpaikan ilmapiiri ei ole kunnossa.

– Etätyössä on saattanut saada etäisyyttä haastaviin tilanteisiin, Anniina Virtanen sanoo.

Etätöitä tehdessään osa ihmisistä on myös saattanut esimerkiksi nukkua aamuisin pitkään tai työpäivää on ollut mahdollista jakaa niin, että keskellä päivää on voinut käydä vaikka ulkoilemassa. Anniina Virtanen kehottaa pohtimaan, miten pieniä palautumista tukevia rutiineja saisi jatkossakin mukaan työpäiviin.

Omat keinot eivät tepsi, jos työolot ovat pielessä

Yksittäisen ihmisen palautumiskonsteilla ei päästä pitkälle, jos työpaikan olosuhteet ovat pielessä.

Jos työn vaatimukset tai työolot eivät ole kunnossa, muutoksen olisi lähdettävä niiden korjaamisesta.

Työtä voi esimerkiksi olla niin paljon, etteivät ihmiset saa työajalla töitään tehtyä ja työpäivät venyvät jatkuvasti pitkiksi. Ilmapiirissä voi olla ongelmia. Aikataulut saattavat olla niin tiiviitä, että työntekijöillä on jatkuva kiire tehtävästä toiseen.

Eri aloilla ja eri työpaikoilla kuormitusta aiheuttavat asiat vaihtelevat. Yleinen kuormitusta lisäävä asia on Virtasen mukaan se, että viestinnän pelisäännöt ovat työpaikoilla epäselviä. Pitääkö viestejä seurata työajalla koko ajan? Entä työajan jälkeen?

– Olisi hyvä olla aika selvät sävelet siitä, milloin pitää olla tavoitettavissa.

Kun monilla työpaikoilla lähityö nyt lisääntyy, Anniina Virtasen mukaan olisi hyvä yhdessä pohtia, miten palautumista siellä tuetaan. Työpäivän aikana yksi tärkeimmistä palautumista edistävistä asioista ovat tauot.

– Pitäisi olla mahdollista, että taukoja voi pitää, Anniina Virtanen sanoo.

Palautuminen kannattaa muistaa silloinkin, kun asiat ovat hyvin

Oodi-kirjastossa käyminen on kuin miniloma, sanoo fysioterapeutti Antti Arffman. Siellä piipahtaminen irrottaa ajatukset muista asioista. Hän on aloittelemassa uudestaan fysioterapeutin työtään Suomessa usean ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen. Kuva: Janne Lindroos / Yle

Muutamakin lomapäivä arjen keskellä irrottaa usein mielen työasioista ja auttaa voimavarojen palautumisessa.

Palautumisen jättäminen pelkästään lomien varaan ei kuitenkaan ole pidemmän päälle hyvä ratkaisu. Loman palauttava vaikutus ei nimittäin kestä kovin pitkään.

– Palautumista ei voi ihan hirveästi tehdä varastoon. Vaikka lomat ovat hyvä ja tärkeä asia, palautumisen hetkiä on tärkeää olla arjessakin, Anniina Virtanen sanoo.

Virtasen mukaan psykologisen palautumisen merkitykseen havahdutaan usein siinä vaiheessa, kun ollaan pahasti stressaantuneita. Hän kannustaa kiinnittämään siihen huomiota arjessa jo silloin, kun asiat ovat hyvin.

– Jos hyvissä ajoin havahdutaan ja osataan tunnistaa palautumisen tarpeen merkkejä jo ennen kuin tilanne on paha, monesti pienemmätkin keinot auttavat, Anniina Virtanen sanoo.

Lue myös: