Kunta ilman ydinvoimalaa

Pyhäjoki sai 10 vuotta sitten lupauksen ydinvoimalasta. Laitoksen piti jo tuottaa sähköä, mutta siltä puuttuu yhä rakentamislupa. Mitä tapahtui?

Lokakuussa 2011 Pohjois-Pohjanmaalla Pyhäjoella repeää riemu.

Ydinvoimayhtiö Fennovoima on juuri paljastanut rakentavansa ydinvoimalan kuntaan.

Kunnanjohtaja Matti Soronen ei pidättele hymyään. Medialle hän arvioi voimalan tuovan kuntaan toimeentuloa ja työtä.

Kymmenen vuotta myöhemmin lokakuisena aamupäivänä Pyhäjoella on verkkaisa tunnelma.

Keskustassa sijaitsevan kunnantalon toisessa kerroksessa työpäivää painaa takavuosien mediakuvista tuttu mies.

Jos kaikki olisi mennyt kuten alun perin piti, Soronen johtaisi nyt Suomen kolmatta ydinvoimakuntaa.

Vuonna 2010 saamansa periaatepäätöksen yhteydessä Fennovoima arvioi (siirryt toiseen palveluun), että sähköntuotanto alkaisi vuonna 2020. Sitten yhtiön tavoite siirtyi vuoteen 2024 (siirryt toiseen palveluun). Nyt puhutaan vuodesta 2029 (siirryt toiseen palveluun).

Vielä ydinvoimalaa ei ole päästy edes rakentamaan. Yhtiö jätti rakentamislupahakemuksen valtioneuvostolle jo vuonna 2015 (siirryt toiseen palveluun), mutta lupaa ei ole edelleenkään saatu.

Onhan tässä ollut mutkia matkassa. Sitä ei voi kiistää.

Sorosen mukaan hän ei kuitenkaan ole menettänyt uskoaan projektiin.

Silloin puhuttiin, että hanke on lottopotti Pyhäjoelle. Se tuntuu edelleen siltä.

Laitosprojektin valmistelutyöt ovat tuoneet Pyhäjoen kuntaan vuosikymmenen aikana uusia asukkaita, työpaikkoja ja lisää verotuloja.

Tälle vuodelle veroennuste näyttää siltä, että saavutamme jopa yli 10 prosentin veropohjan kasvun vuoteen 2020 verrattuna.

Sorosen mukaan ydinvoimalaprojektin vaikutukset heijastuvat etenkin kiinteistöverojen tuottoon – tosin myös tuulipuistojen rakentaminen näkyy siinä yhtä lailla.

Kunnanjohtaja arvioi, että Pyhäjoella on edessä vieläkin parempia vuosia, kunhan ydinvoimalaa aletaan rakentaa.

Mutta milloin? Sitä on lähdettävä kysymään Hanhikivenniemeltä, reilun 10 kilometrin päästä Pyhäjoen keskustasta.

Siellä sijaitsee jättimäinen työmaa, jossa on tehty mittavaa urakointia, kun laitosaluetta on valmisteltu tulevan toivossa. Tässä Fennovoiman ilmakuvassa näkyy tilanne huhtikuulta.

Laitosalue on raivattu, valmistelevia töitä on tehty ja infrastruktuuri rakennettu.

Jouni Sipiläinen, Fennovoiman rakentamisjohtaja

Viime viikkoina laitosalueen työt ovat työllistäneet yli 450 työntekijää.

Yksi heistä on raahelaisyritys Raahen muurauksen muurari Henri Linnala.

Hän on tehnyt Pyhäjoella töitä nyt nelisen kuukautta. Linnala on osallistunut laitosalueen muuraustöihin raudoittamolla.

On hyvä, että tämä hanke pystyy työllistämään paikallisia ihmisiä.

Henri Linnala

Valmistelutyöt ovat tärkeä osa hanketta, mutta paine varsinaisen ydinvoimalan rakentamiseen alkaa olla Fennovoimalla kova.

Tällä hetkellä voimalan paikalla on vielä iso monttu, joka on tässä kuvassa veden peittämänä.

Yle uutisoi keväällä, että Fennovoiman hankkeen kustannukset saattavat paisua jopa miljardin aiempaa ilmoitettua suuremmiksi. Talouselämä puolestaan kertoi vasta, että hankkeen rahoituksesta puuttuu noin 30 prosenttia (siirryt toiseen palveluun).

Fennovoiman rakentamisjohtaja Jouni Sipiläinen sanoo, että kustannusten nousu on seurausta projektin viivästymisestä.

Viivästyminen puolestaan johtuu hänen mukaansa siitä, että Fennovoimalla on ollut haasteita toimittaa laitosta koskevia suunnitteluaineistoja Säteilyturvakeskukselle rakentamislupaa varten.

Säteilyturvakeskus tarvitsee riittävät tiedot, jotta se voi tehdä hankkeesta turvallisuusarvion ja mahdollisesti puoltaa rakentamislupaa. Sen lausunto on asiassa keskeinen.

Sipiläisen mukaan haasteiden taustalla on, ettei voimalan venäläinen laitostoimittaja Rosatom ole aiemmissa projekteissaan joutunut toteuttamaan Suomen nyt edellyttämiä turvallisuusvaatimuksia.

Rakentamisjohtaja sanoo, että nyt tilanne näyttää kuitenkin hyvältä. Yhtiö aikoo toimittaa puuttuvat aineistot loppuvuoden aikana ja toivoo saavansa rakentamisluvan ensi kesänä. Ydinvoimalan rakentaminen alkaisi kesällä 2023.

Säteilyturvakeskuksen mukaan rakentamisluvan saamisen aikataulu kuulostaa haasteelliselta.

Apulaisjohtaja Tapani Virolainen sanoo, että Säteilyturvakeskus ei ole vielä saanut Fennovoimalta esimerkiksi riittäviä turvallisuusanalyysejä siitä, miten voimala toimisi häiriö-, onnettomuus- ja uhkatilanteissa. Myös keskeisiä osia voimalan suunnitteluaineistosta on saamatta.

Säteilyturvakeskus on pyytänyt myös joihinkin Fennovoiman jo aiemmin toimittamiin materiaaleihin täydennyksiä, ja niitä odotellaan saatavaksi vasta ensi vuoden puolella.

Meidän turvallisuusarviomme laadinta ottaa oman aikansa. Mutta katsotaan, miten tämä etenee.

Tapani Virolainen, Säteilyturvakeskuksen Ydinvoimalaitosten valvonta -osaston apulaisjohtaja

Virolainen ei pidä Fennovoiman hankkeen vuosien venymistä erityisen poikkeuksellisena. Tämän kokoluokan projektissa asiat voivat kestää, kun esimerkiksi toimitusketjut järjestäytyvät.

Erikoisempaa Säteilyturvakeskukselle on ollut, että laitoksesta pyydetyt tiedot on toimitettu ripotellen pitkän ajan saatossa eikä kerralla. Se on hidastanut ja haastanut arviointityötä.

Fennovoiman ydinvoimalahanketta on myös vastustettu Pyhäjoella voimakkaasti. Vuoden 2016 uutisvideossa näkyy mielenosoitus, joka kääntyi myös esimerkiksi mediaa vastaan.

Kohtaamme Pyhäjoen keskustassa muutamia alueen asukkaita. Kysymme heiltä, mitä ajatuksia ydinvoimalaprojekti tänä päivänä herättää.

Kyllä minä uskon, että se voimala sieltä vielä tulee, vaikka vähän epävarmalta on näyttänytkin.

Aulis Koski, Pyhäjoki

Siinä on niin paljon vielä kysymysmerkkejä, että en osaa ihan tarkkaa kantaani sanoa. Jos liikaa toivoo, että se toteutuu, niin voi tulla pettymys.

Kristiina Kemppainen, Raahe

En ole hirveästi sitä ajatellut. Todennäköisesti se valmistuu.

Mikael Saari, Raahe

Muutamien kilometrien päässä ydinvoimala-alueelta Parhalahden vanhassa kalasatamassa aurinko on alkanut laskea horisonttiin.

Paikalle saapuu kalajokinen Hanna Halmeenpää. Hän toimi pitkään ydinvoimalaa vastustavan, viime vuonna lakkautetun Pro Hanhikivi -yhdistyksen varapuheenjohtajana. Vuosina 2015–2019 hän työskenteli vihreiden kansanedustajana.

Viime vuosina Halmeenpää on seurannut Fennovoiman rakentamislupaan liittyviä käänteitä. Hän ei ymmärrä, miksi yhtiö on saanut vuosia aikaa täydennellä hakemustaan.

Yli kuuden vuoden jälkeenkään yhtiö ei ole saanut hakemustaan valmiiksi. Kyllä se täysin keskeneräisenä silloin 2015 jätettiin.

Halmeenpää suhtautuu epäillen siihen, tuleeko ydinvoimalasta koskaan valmista.

Yhtiöllä ja ehkä Pyhäjoen kunnanjohtajallakaan ei ole muuta vaihtoehtoa kuin vakuutella, että hyvin menee. Sanoisin, että nähtäväksi jää, meneekö tämä maaliin ja jos menee, niin millä tavalla.

Sitä tietoa odottavat Perämeren rannikolla Pyhäjoen kolmisentuhatta asukastakin. Tulevat vuodet näyttävät, miten miljardihankkeen lopulta käy.

Tekijät

Teksti

Kirsi Karppinen

Kuvat ja videot

Timo Nykyri

Arkistovideot

Fennovoiman tiedotustilaisuudesta kuvatut videot on julkaistu Pohjois-Suomen alueuutisissa 5.10.2011. Mielenosoituksesta kuvattu video on julkaistu Ylen valtakunnallisessa tv-uutislähetyksessä 26.4.2016.

Ilmakuvat

Ilmakuvat Hanhikivenniemen ydinvoimalatyömaalta ovat Fennovoiman kuvapankista. Kuvat on otettu huhtikuussa 2021.

Julkaistu 20.10.