1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. elokuvat

Maailman ensimmäiselle koltansaamenkieliselle fiktioelokuvalle 800 000 euron tuki: ohjaaja Katja Gauriloffin iloa varjostaa pelko alansa puolesta

Vakavasti uhanalaiselle koltansaamen kielelle ei ole aikaisemmin tehty kokopitkiä fiktioelokuvia. Je'vida-elokuvan kuvaukset alkavat vuoden 2022 aikana.

Katja Gauriloff (kuvassa oikealla) serkkunsa Heidi Gauriloffin kanssa Kuun Metsän Kaisa -elokuvan ensinäytöksessä Sodankylän elokuvajuhlilla 2016. Kuva: Ville-Riiko Fofonoff / Yle Sápmi

Kolttasaamelainen elokuvaohjaaja Katja Gauriloff on viime vuosien aikana valmistellut hiljalleen pitkäaikaista unelmaansa: kokopitkää, koltansaamenkielistä fiktioelokuvaa.

Nyt Je'vida-niminen elokuva sai Suomen elokuvasäätiöltä 800 000 euron tuotantotuen. Tarinaa kolttasaamelaisen nuoren naisen elämästä päästään kuvaamaan jo ensi vuoden puolella. Tuore uutinen tavoitti Gauriloffin Sevettijärven metsäpoluilta.

– Pääsemme nyt tosissaan aloittamaan elokuvan teon,ja ensi vuoden aikana kuvaamme jo elokuvaa täällä pohjoisessa. Olen tällä hetkellä etsimässä Sevettijärvellä kuvauslokaatioita elokuvaa varten. Näen, että pääsemme työntekoon hyvällä budjetilla, iloitsee Gauriloff.

Suomen elokuvasäätiön hallitus on myöntänyt tuotanto- ja kehittämistukea lokakuussa 3,6 miljoonan euron edestä. Tukea haettiin kaiken kaikkiaan 141 hankkeelle, joista myönteisen päätöksen sai 43.

Tuotantotukea sai viisi pitkää fiktioelokuvaa, seitsemän dokumenttia ja kaksi lyhytelokuvaa. Kehittämistukea sai kymmenen dokumenttielokuvaa, neljä draamasarjaa ja kaksi animaatiosarjaa, kolme pitkää fiktioelokuvaa ja yksi lyhytelokuva.

Je'vida-elokuvan käsikirjoitus on muotoutunut yhdessä saamelaistaiteilija Niillas Holmbergin kanssa viimeisen parin vuoden aikana. Tarkoituksena on, että elokuvan päärooleissa tulee esiintymään koltansaamenkielisiä näyttelijöitä, joita myös parhaillaan jo etsitään.

Vakavasti uhanalaiselle koltansaamen kielelle ei ole aikaisemmin tehty kokopitkiä fiktioelokuvia.

Pelkää moniäänisyyden ja vähemmistöjen jäävän kulttuurialalla jalkoihin

Samaan aikaan Suomen kulttuuriala ui syvissä vesissä. Tällä viikolla uutisoitiin, että Veikkauksen rahapelituottojen hupenemisen takia kulttuurin, urheilun, tieteen ja nuorisotyön järjestöiltä katoaa ensi vuonna yhteensä 43 miljoonaa euroa.

Uutinen on puhuttanut kulttuurialaa viime päivät laajasti ja tehnyt myös saamelaisohjaajan sanattomaksi.

– Veikkaus-rahojen vähentymisestä on puhuttu pitkään, mutta kyllähän se kosahti yllättäen kulttuurialan väelle. Kysymyksessä on kuitenkin hyvin pieni osa valtion kokonaisbudjettia, harmittelee Gauriloff.

Viime vuosina kulttuurialalla on paljon keskusteltu moniäänisyyden ja vähemmistöjen mahdollisuuksista tulla kuulluiksi. Katja Gauriloff on huolissaan erityisesti vähemmistöjen tekemän taiteen puolesta, sillä pahimmillaan kulttuuritukien leikkaukset tulevat osumaan juuri heihin.

– Muiden kuin valkoisen suomalaisen tekemät tarinat eivät pääse valkokankaille, ja olen huolissani, jos ainoastaan suuren yleisön elokuvat tulevat saamaan enemmän tilaa kuin vähemmistöjen tekemät elokuvat.

Gauriloff pelkää myös taide- ja dokumenttielokuvien jäävän jalkoihin.

– Tämä tulee vaikuttamaan myös pieniin kielijoukkoihin, joita me saamelaiset edustamme. Näiden asioiden eteen meidän täytyy todellakin taistella, sanoo Gauriloff.