Suomalaisyhtiö kasvoi hiljaisuudessa arvokkaammaksi kuin Tokmanni, Fiskars tai Ponsse – 1,8 miljardin euron hintalapun saanut Aiven nousi yksisarvisten joukkoon

Aiven haastaa Googlea, Amazonia ja Microsoftia niiden omissa palveluissa. "Tässä on sellaista mukavaa symbioosia, mutta myös kilpailua", Hannu Valtonen muotoilee.

"Olemme kasvaneet korona-aikana 40 työntekijästä 230 työntekijään henkilöön – ja kasvu tulee jatkumaan", Hannu Valtonen sanoo. Kuva: Toni Määttä / Yle

Suomen kasvuyhtiökenttä sai tänään uuden tähden. It-yhtiö Aiven kertoi 60 miljoonan euron rahoituksestaan, joka nostaa yhtiön aivan uuteen kokoluokkaan.

Sijoituksen jälkeen Aivenin kokonaisarvoksi todetaan 1,8 miljardia euroa. Tämä suurelle yleisölle tuntematon yhtiö on siis arvokkaampi kuin perinteinen pörssiyhtiö Fiskars, metsäkoneyhtiö Ponsse tai kauppaketju Tokmanni?

Lienee paikallaan selvittää, mitä Aiven tekee.

– Aiven tekee hallinnoituja tietokantapalveluja. Meidän palveluja myydään 54 eri maassa ja asiakkaita on käytännössä kaikilta mantereilta, kertoo tuotejohtaja Hannu Valtonen.

Tietokantoja on ollut lähes yhtä kauan kuin tietokoneitakin. Ne ovat järjestelmiä, joihin yritykset tallentavat tietojaan. Modernimpi keksintö on tarjota tällaista tietokantaa palveluna suoraan "pilvestä".

Pilvi tarkoittaa, että Aivenin asiakkaiden ei tarvitse pystyttää omia tietokonekeskuksia, kun tieto tallennetaan internetin suuriin datakeskuksiin. Aivenkaan ei tällaista datakeskusta tee. Se käyttää tarpeen mukaan esimerkiksi Googlen, Microsoftin ja Amazonin konesaleja.

– Maailman suuryritykset ovat pystyneet tekemään tällaisia palveluja itselleen jo aiemmin. Me mahdollistamme, että myös pienemmillä yhtiöillä on mahdollisuus ottaa palvelu käyttöön muutamalla napinpainalluksella ja luottokorttitiedot syöttämällä, Valtonen kuvaa.

Eivätkö Googlen, Amazonin ja Microsoftin kaltaiset jättiläiset tarjoa itse vastaavia palveluja datakeskuksistaan? Kyllä, toisaalta moni dataa käyttävä asiakasyritys ei halua sitoutua vain yhteen pilviyhtiöön.

– Tässä on sellaista mukavaa symbioosia, mutta myös kilpailua, Hannu Valtonen muotoilee.

Viime vuonna Aiven teki 17 miljoonan euron liikevaihdon ja tänä vuonna myynti yli kaksinkertaistuu. Se kuulostaa yhä melko vähältä yhtiölle, jonka arvoksi mainitaan lähes kaksi miljardia euroa. Korkea arvostustaso kertoo sijoittajien vahvasta uskosta suomalaisyhtiöön.

Suomalaisia yksisarvisia

YhtiöMiljardin dollarin arvostus
1.MySQL, tietokannat*Vuonna 2008
2.Supercell, peliyhtiöVuonna 2016
3.Rovio, peliyhtiöVuonna 2017 (siirryt toiseen palveluun)
4.CRF Health, terveysteknologiaVuonna 2018 (siirryt toiseen palveluun)
5.HMD Global, Nokian kännykätVuonna 2018 (siirryt toiseen palveluun)
6.Wolt, ruokalähettiVuonna 2020 (siirryt toiseen palveluun)
7.Small Giant Games, peliyhtiöVuonna 2021 (siirryt toiseen palveluun)
8.Aiven, tietokannatVuonna 2021

* virallisesti ruotsalainen

Ennen Aivenia Suomessa on ollut seitsemän pörssin ulkopuolista kasvuyhtiötä, jotka ovat saavuttaneet yli miljardin dollarin arvon pääomasijoittajien salkuissa. Startup-alan slangilla nämä ovat “yksisarvisia”.

Kasvuyhtiön arvo päätellään esimerkiksi Aivenin tapauksessa siitä, kuinka suuren siivun pääomasijoittaja saa yhtiöstä vastineeksi sijoittamilleen rahoille.

Tämä arvostus on pitkälti laskennallinen – aina siihen saakka, kunnes yritys myydään tai listataan pörssiin.

Mitä merkitystä laskennallisella arvolla sitten on? Rahoitusta kerättäessä se tarkoittaa, että perustajille ja varhaisen vaiheen sijoittajille jää vähintään kohtuullinen osuus yhtiön omistuksesta.

Kyse ei ole vain rahasta vaan myös päätäntävallasta sen suhteen, mihin suuntaan yhtiötä jatkossa kehitetään.

Aivenin nelihenkisellä perustajajoukolla visiona on pitää kiinni yhtiöstään pitkään. Heidän mukaansa liian moni eurooppalaisyhtiö on ostettu ulkomaille liian aikaisessa vaiheessa.

– Me haluamme pysyä itsenäisenä. Ja kun me olemme tarpeeksi isoja ja liiketoiminta on tarpeeksi vakiintunutta, me katsomme pörssilistautumista, Hannu Valtonen sanoo.

Pääomasijoittajien Pia Santavirran mukaan startup-rahoituksessa on käynnissä ennätysvuosi. Kuva: Toni Määttä / Yle

Ennätysvuosi menossa

Pääomasijoittajien yhdistyksen toimitusjohtaja Pia Santavirta kertoo, että nuoret kasvuyhtiöt keräävät tänä vuonna enemmän pääomia kuin koskaan ennen.

– Viime vuonna Suomessa päästiin miljardin euron haamurajaan kiinni. Ja nyt näyttää siltä, että se on ylittynyt jo puolessa välissä tätä vuotta.

Woltin, Supercellin ja muiden yksisarvisten isot rahoituskierrokset on tehty pääosin ulkomaisella rahalla. Aiveninkin tapauksessa rahoituskierrosta johtivat yhdysvaltalais-japanilainen World Innovation Lab sekä yhdysvaltalaisrahasto IVP.

Ilmiön selitys on yksinkertainen. Suuret kansainväliset rahastot hallinnoivat miljardiluokan rahastoja – suurimmatkin suomalaiset jäävät 150 miljoonaan euroon.

Suomalaisten sijoittajien muskelit ovat kuitenkin kasvamassa, kuten yllä oleva kaavio kertoo. Kahtena viime vuotena startup-yhtiöihin keskittyviin rahastoihin kertyi yhtä paljon rahaa kuin kuutena edellisenä vuotena yhteensä.

Yli sadan miljoonan euron rahastoja Suomessa on jo kuusi kappaletta. Viimeisimpinä tämän kokoluokan rahastoa lähtivät kokoamaan varhaisen vaiheen rahoittaja Maki.vc sekä Suomen vanhin startup-yhtiöiden pääomasijoittaja Nexit Ventures.

– Kaikkiaan Suomeen on syntynyt 16 uutta rahastoa viiden vuoden aikana, mikä on erittäin hyvä suoritus, Santavirta sanoo

Vastaava ilmiö on ollut käynnissä muuallakin. Yksi selittävä tekijä on yleinen talouden kuva.

Nollakorkojen aikana institutionaaliset sijoittajat kuten eläkeyhtiöt hakevat tuottoa sieltä, missä sitä on tarjolla. Siksi startup-yhtiöihin sijoittaville rahastoille on virrannut rahaa kaikkialla maailmassa.

Tämä tarkoittaa, että startup-yrittäjillä on valtit käsissään. Hyville ideoille riittää rahoittajia.